- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
993-994

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Institutiones ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

993

vasta 1716 ; siinä on 40 varsinaista, 10 vapaata,
8 ulkomaalaista ja 50 kirjeenvaibtajajäsentä. Sen
pääjulkaisuja on „Histoire littéraire de la France"
„Recueil des historiens de France" ja „Corpus
inscriptionum semiticarum". [Desjardins,
„Comp-tes rendus des séances".]

3. Académie des sciences
(Tiedeakatemia) perustettiin 1666; tutkimusalana
matematiikka ja luonnontieteet; jakaantuu 11
osastoon; 68 varsinaista, 10 vapaata, 8
ulkomaalaista ja 100 kirjeenvaibtajajäsentä; julkaisee
„Comptes rendus"’ja „Mémoires". [Maindron,
,,L’Académie des sciences".]

4. Académie des beau x-a r t s
(Kaunotaiteiden akatemia) syntyi 1648, sai
nykyisen nimensä 1S16; 5 osastoa; 41 varsinaista,
10 vapaata, 10 ulkomaalaista, 40
kirjeenvaihtaja-ja 10 vapaata kirjeenvaibtajajäsentä; julkaisee
v:sta 1858 „Dictionnaire de l’Académie des
beaux-arts". [JDelaborde, „L’academie des
beaux-arts".]

5. Académie des sciences m orales
et politiques ( Moraali- ja
valtiotieteiden akatemia) perustettiin 1795; 5
osastoa: 40 varsinaista, 10 vapaata, 6 ulkomaalaista
ja 48 kirjeenvaibtajajäsentä.

J. F.

Institutiones (< lat. institü’tiö = laitos,
opetus) . Näin nimitetään oikeustieteessä
yleiskatsauksen tapaista oikeuden esitystä, teosta, jonka
tarkoituksena on antaa oikeustieteen alkeet tai
esittää jonkun maan tai kansan oikeuden
pääpiirteet. Nimitystä käyttivät jo klassillisen ajan
roomalaiset juristit. Ensimäinen tämänniminen
roomalainen teos on Gaj uksen kirjoittama
„Tnstitutionum juris civilis commentarii IV"
(n. 160 j. Kr.). Tämän esikuvan mukaan antoi
sitten keisari Justinianus laatia tuon nimellä
„Justiniani institutiones" ilmestyneen tunnetun
teoksen, joka tuli „Corpus juris" (ks. t.) teoksen
osaksi ja joka, samalla kuin se oli tarkoitettu
oikeustieteen oppikirjaksi, vahvistettiin
voimassaolevaksi laiksi. (O. K:nen.)

Institut Pasteur [ästity’ pasto’rj ks. P
a-§ t e u r.

Institutsioni (lat. institü’tiö) laitos, esim.
yliopiston eläintieteellinen, fysiologinen,
fyysil-linen j. n. e. laitos.

Instituts Solvay [ästity’ -vö’J, Solvay’n
laitokset; joukko Brysselin yliopiston yhteydessä
olevia tieteellisiä opetus- ja opintolaitoksia, jotka
on perustanut tehtailija E. Solvay (ks. t.).
Nämä laitokset ovat: Institut de
Physiologie (fysiologinen laitos), Institut de
so-ci oi o gi e (sosiologinen laitos), École des
sciences politiques et sociales
(valtio-ja yhteiskuntatieteiden opisto), joka muodostaa
erityisen tiedekunnan Brysselin yliopistossa,
École de commerce (kauppaopisto), jonka
kurssin suorittaneet saavuttavat kauppatieteiden
insinöörin arvon (ingénieur commercial).

Instituutti (lat. institü’tum, < institu’ere =
järjestää, perustaa), tieteellinen laitos (esim.
Nobelin i., Karoliininen i. Tukholmassa), ylempi
oppilaitos.

Instrueerata (lat. ivstru’ere - varustaa),
opastaa, antaa tarkat ohjeet.

Instruktiivi (lat. instructi’vus =
varustamisen sija), eräs länsisuomalaisten kielten,
suo-32. III. Painettu -’V0H.

994

messa -n-päätteisenä esiintyvä nimisanain
sijamuoto: keinonto (vanh. nimitys: avunto).
Suomen i. ilmoittaa tavallisimmin: keinoa, jolla työ
toimitetaan (esim. käsin ladottu kirja), tapaa,
miten tekeminen tapahtuu (esim. kylin söi, selin
makasi), määrää, missä erin (esim. viinaa
myydään viisin liiroin) tai kuinka suuressa joukossa
(esim. me menemme kahden miehen), sekä
rajoittamatonta ja määräämätöntä aikaa (esim.
öin, päivin ole turvani!). A. K.

Instruktiivinen (lat. instru’ere = varustaa),
opettavainen, valaiseva.

Instruktsioni (ks. Instrueerata), ohje,
määräys.

Instruktööri (ks. Instrueerata),
henkilö, joka antaa (käytännöllisiä) ohjeita;
neuvoja.

Instrumentaalimusiikki (ks.
Instrumentti ja Musiikki), soittimilla esitettävä
musiikki, vastakohtana laulu- 1.
vokaalimusiikille, kuin myös soittimien säestämälle laululle.
Vanhalla- ja keskiajalla i. oli enimmäkseen
soolo-improvisatsionia, jonka vuoksi ei soitettavia
sävellyksiä merkitty nuotteihin. Vanhimpina
soolosoittimina olivat puhaltimet, etenkin puu
puhaltimet; kielisoittimia käytettiin etupäässä
laulun säestykseen ja metallipuhaltimia
sotilaallisiin tarkoituksiin sekä juhlakulkuihin ja
uhritoimituksiin. Laulua säestäessä soittimet
seurasivat lauluääntä joko samoin sävelin tahi
oktaaveissa; vaihtelua aikaansaavat vain tilapäiset
korusävelet sekä lyhyet välisoitot säeryhmien
lomissa. Kehittyneempi i. perustuu joubisoittimien
tekniikkaan. Niitä ruvettiin Euroopassa
käyttämään ainakin jo 9:nnellä vuosis.; 16:nnella
vuosis. niitä jo oli monta eri lajia, ja moniäänisen
sävellystaiteen kehittyessä käytettiin
lauluäänten ohella soittimiakin yhdysesityksiin. Mutta
vasta jälkeen v:n 1600 eristäytyi i.-tyyli eri
sävellyslajiksi ja sai omaa nuottikirjallisuutta
eri soolo-soittimia ja orkesteriyhtymiä varten.
Sittemniiu on i., suurten säveltäjäin
kehittä-mänä (Bach, Haydn, Beethoven, Chopin, Wagner,
Brahms y. m.), jättiläisaskelin kohonnut
nykyiselle, kaikkea sielunelämän runsautta ilmentävälle
taiteelliselle tasolleen. I. K.

Instrumentaalinen, mus., soittimenkaltainen,
soittimellinen (esim. lauluäänessä i. väritys,
sävellyksessä i. luonne). 7. TT.

Instrumentalisti, soittokuntaan kuuluva
soittaja.

Instrumentatsioni (ks. Instrumentti),
soittimille asettelu 1. soitinnus, tulee
kysymykseen etenkin orkesterisävellyksessä. Tietysti on
kaikessa säveltämisessä otettava huomioon
niiden soittimien (ja lauluäänien) luonne ja
esitys-kyky, joita varten sävellys on tarkoitettu;
toisenlaiset sävelylitymät ovat omansa
edulliseni-masti ja vaikuttavammasti soimaan esim. uruilla
kuin pianolla, tahi jouhikvartetissa taikka
kuorolaulussa. Mutta orkesterissa yhtyy
kokonaisvaikutukseksi niin monenlaisia soittimia ja
soitinryhmiä, että niiden hallitseminen kysyy
säveltäjältä aivan erityistä kykyä ja tottumusta.
Nykyinen säveltaide on i:ssa saavuttanut huimaavan
taituruuden; ja vaara on tarjona, että sen
loistolla useinkin peitetään säveltuotannon sisällistä
köyhyyttä. Etevimmät i:n kehittäjät ovat olleet
Monteverdi, Haydn, Berlioz, Wagner ja Bichard

Institutiones—Instrumentatsioni

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0537.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free