Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Institutiones ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
995
Instrumentti—Integumentti
996
Strauss. Oppikirjoja i:ssa ovat laatineet Berlioz,
Gevaert, R. Hoffmann, E. Prout y. m.
I. K.
Instrumentti (lat. instrüme’ntum, se mikä on
jollakin varustettu), välikappale, työase, koje;
soittokone.
Insubordinatsioni (lat. kiehävä in, S!<i> = alle,
ja ordinä’tiö = määräys), rikos sitä
tottelevaisuutta vastaan, jota jokainen sotilashenkilö on
velvollinen osoittamaan esimiehilleen ja
ylempiarvoisille.
Insubrit (lat. Insubrës), kelttiläinen
(galli-laiuen) kansa, tuli n. 400 e. Kr. Pohjois-Italiaan,
karkoitti sieltä etruskit ja perusti
Mediolaniu-min sekä ulotutti valtansa etelään Po-jokeen
saakka. Sittenkuin roomalaiset olivat
kukistaneet boijit (ks. t.) ynnä lingonit, voitettiin i.
Clastidiumin (nyk. Casteggio) luona 222 ja
Me-diolanium valloitettiin. Toisen puunilaissodan
aikana insubrit samoin kuin muut kelttiläiset
heimot nousivat sotaan, mutta kukistettiin ja
roomalaistuivat aikaa myöten. K. J. II.
Insulinde, hollantilaisten antama nimitys
Itä-Intian saaristolle: tarkoittaa
varsinkin heidän omia siirtokuntiaan, ks.
Alankomaiden Intia.
Insulteerata (lat. insultä’re = hypätä päälle),
törkeästi loukata, häväistä.
Insultti (ks. Insulteerata), törkeä
loukkaus. — Lääket., äkillinen vamma.
In summa [-ä] (lat.), yhdessä, yleensä;
yhdellä sanalla.
Insurgeerata (ransk. insurger, < lat.
in*u’r-(7ere=nousta), nostattaa kapinaan. —
Insurgent t i, kapinoitsija.
Intaglio [-ta’ljo] (it.), jalo tai puolijalo kivi,
johon on hiottu syvennettyjä kuvioita;
vastakohta: k a m e a, jonka kuviot ovat korotettuja.
Intakti (lat. inta’ctus, < kieltävä in, ja
tan-gere - koskettaa), „koskematon"; siveä,
neitseellinen.
Intarsia (it.; ransk. marquéterie),
huonekalujen, kuorituolien ja seinäraamitusten
koristaminen erivärisillä puu-, norsunluu- ja
metalliva-joituksilla eli faneereilla. I. oli jo antiikillekin
tunnettu, mutta kukoistaa myöhemmin etenkin
Italiassa 1400-luvulla ja leviää renesanssin
mukana yli koko Euroopan. I:n vaivaloinen ja
huolellisuutta kysyvä työtapa ei elänyt 1500-lukua
pitemmälle, mutta on uudestaan meidän aikoinamme
päässyt huonekaluteollisuudessa käytäntöön, jos
kohtakin rajoitetussa määrässä.[Scherer, „Technik
d. I." (1891); Teirich, „Ornamente" (1876),
Meurer, „Ital. Flachornamente" (1879) ; Fournier,
„Traité d’ebenisterie et de marquéterie" (1904);
Forcella-Beltrami, „La tarsia e la scultura in
legno" (1895).] ü-o. N.
Integer vitæ scelerisque purus (lat.),
„nuhteeton elämältään ja rikoksesta vapaa",
Horatiuk-sen erään runon („Carmina" I 22) alkusanat.
Runoelman ensimaiseen säejaksoon perustuu
tunnettu hautalaulu, jonka F. F. Flemming on
säveltänyt.
Integraali (lat. integer = kokonainen), mat., ks.
Integraalilaskento.
Integraalilaskento (lat. integer = eheä),
diffe-rentsiaalilaskennon (ks. t.) vastainen toimitus.
Kun differentsiaalilaskennossa määrätään
tunnetun funktsionin y = †(x) derivaatta 1. different-
dy
siaaliosamäärä ^=f’(x), kysytään integraali-
laskennossa sitä funktsionia F(x), jonka
derivaatta on yhtä suuri kuin tunnettu funktsioni
f(x). Etsitty funktsioni on f(xj:n integraali ja
se merkitään \f(x)dx. Koska jokaisessa diffe-
rentsioimisessa katoaa vakioluku, sisältyy siis
päinvastoin jokaiseen täydelliseen integraaliin
määräämätön vakio-i. Senvuoksi sanotaankin
tällaista integraalia määräämättömäksi.
Määrätty integraali taas on kahden sellaisen
määräämättömän integraalin erotus, jotka on
saatu antamalla vapaasti muuttujalle kaksi eri
arvoa. Viimemainitut arvot ovat integraalin
raja-arvot ja ne merkitään integratsionimerkin
ylä- ja alipäähän. Esim. jos F(x) on integraalin
J1f(xjdx arvo, on meillä yleisesti F(x) = \*f(x)dx
vakio. Mutta, jos otamme määrätyn integraa-
2
Iin raja-arvojen 1 ja 2 välillä, on silloin \f(x)dx
i
-F(2)—F(l). Määrätty integraali määritellään
myös sellaisen summan raja-arvona, jonka
muodostavat tunnetun funktsionin määrätyt arvot,
kun näiden arvojen määrä lähenee äärettömyyttä.
I:lla on suuri käytäntö sekä teoreettisessa että
käytännöllisessä matematiikassa, fysiikassa ja
tähtitieteessä. Mainittakoon vain, että
integroimalla määrätään käyrien viivojen pituuksia ja
niiden rajoittamien sekä tasaisten että kaarevien
pintain pinta-aloja, kappaleiden tilavuuksia ja
niiden painopisteen asennot y. m.
I. juontaa, samoin kuin
differentsiaalilasken-tokin, alkunsa Newtonista ja Leibnizistä, mutta
sen varsinaiset kehittäjät olivat veljekset
Jacques ja Jean Bernoulli. J. K.
Integratsioni (ks.
Integraalilasken-t o), laskutoimitus, jonka avulla etsitään jonkun
differentsiaalin tahi differentsiaaliyhtälön
integraali. Tällöin käytetään useita eri
menettelytapoja. Mitä differentsiaaliylitälöiden
integrat-sioniin tulee, voidaan se, varsinkin korkeamman
kertaluvun yhtälöissä, ainoastaan erityisissä
tapauksissa suorittaa täydellisesti. J. K.
Integriteetti (lat. integer - eheä),
vahingoit-tumattomuus, loukkaamattomuus, eheys. —
Kansainvälisoikeudessa ymmärretään
integriteetillä valtion alueellisen eheyden
loukkaamattomana säilyttämistä. — Raamatun integriteetillä
tarkoitetaan raamatullisten kirjain väärentä
mättömyyttä ja muuttumattomuutta.
Integumentti (lat. integume’ntum), r u
u-miinpeite, eläint., muodostaa eliön
ulkopuolisen suojelevan peitteen samalla kuin se. riippuen
moninaisista suhteista ulkomaailmaan,
useimmiten saa suoritettavakseen muitakin fysiologisia
tehtäviä. Selkärangattomilla eläimillä i. on
yleensä yksinkertainen epiteli, selkärankaisilla
sen muodostavat moninkertaisesta epitelistä
muodostunut ulkopuolinen orvaskesi 1. epidermis
(syntynyt ektodermista) ja tämän alla oleva
sidekudoksesta muodostunut verinahka 1. corium
(syntynyt mesodermista), joka näillä eläimillä
suuresti lisää i:n vahvuutta. I:n merkitys
suojelevana peitteenä ilmenee selvimmin niissä
moninaisissa suojus- ja tukimuodostuksissa, jotka
syntyvät sen eritteistä. Sellaisina muodostuksina
esiintyvät kiinteät kutikula-rangot esim. hyd-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
