Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Intekninki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
997 Intekninki-
roidipolyyppien kuorikerros, niveleläinten
ki-tiinipanssari, nilviäisten kalkkikuori,
vaippaeläinten selluloosavaippa, ja limaiset
rauhaserit-teet madoilla ja nilviäisillä y. m.
Selkärankaisilla syntyy orvaskeden päällimäisen kerroksen
sarvettumisesta erilaisia suojusmuodostuksia:
kilpikonnien panssarin sarveisaine, käärmeitten
ja sisiliskojen sarvei&suomut ja kilvet, lintujen
höyhenet, nisäkästen karvat ja sarvet,
matelioit-ten, lintujen ja nisäkästen kynnet. Verinahasta
syntyneitä luutumia ovat kalojen suomut ja
luu-levyt krokotiilien,, kilpikonnain ja vyötiäisten
panssarissa. Samoin verinahasta syntyneitä
suojelevia rankomuodostuksia ovat merisiilien v. m.
piikkinahkaisten kalkkilevyt ja -piikit.
K. M. L.
Intekninki (ruots. inteckning), kiinnitys
(ks. t.).
Intellekti (lat. intelle’ctus), ymmärrys,
ajatuskyky (havainnon ja mielikuvituksen
vastakohtana) ; myöskin yleisemmin sielunelämän
tietopuoli, „mieltäminen" (tunteen ja tahdon
vastakohtana; — vrt. Ajatteleminen). A. Gr.
Intellektuaalinen, intellektiin kuuluva,
äly-peräinen, ajatuksellinen, henkinen. „I. havainto"
eli ,,i. näkemys" („intellektuelle Anschauung")
ks. Intuitsioni.
Intellektualismi. 1. Se sielutieteellinen ja
meta-fyvsillinen mielipide, että tietokyky on
hengen olennaisin kyky, tärkeämpi tahi
alkuperäi-sempi kuin tunne ja tahto (vastakohta etenkin
voluntarismi). 2. Se tieto-opillinen mielipide, että
ymmärrys eli ajatteleminen, eikä havainto, antaa
meille todenperäisen tiedon (vastakohta
sensua-lismi). 3. Siveysopissa = „järkimoraali", s. o. se
mielipide, että siveelliset periaatteet johtuvat
järjestä, ajatuskyvystä (vastakohtana varsinkin
tunnemoraali). A. Gr.
Intelligenssi (lat. intellige’ntia), ymmärrys,
äly, ajatuskyky.
Intelligentti, älykäs, ymmärtäväinen.
Intendentti (ransk. Intendant, < lat.
inte’n-dere = jännittää, innokkaasti harjoittaa
jotakin), hoitaja, esimies, henkilö, jolle on uskottu
jonkun asian johto, käytetään virkamiesten
(esim. teollisuushallituksen i.), tieteellisten ja
taiteellisten laitosten johtajain nimityksenä (esim.
museon i„ Taideyhdistyksen i.) j. n. e.
Intendenttejä on myöskin sotaväen
intendenttihalli-tuksissa (ks. t.). — Ranskassa ennen v:n 1789
vallankumousta maakunnan korkeimman
hallitusmiehen nimi.
Intendenttihallitus 1. intendentuuri,
useimpien maiden armeioissa se virkakunta,
jonka huolena on sotajoukkojen hallinto ja
talous. Ylin johto on tavallisesti sotaministeriöllä.
Intendentuuri ks.
Intendenttihalli-t u s.
Intensiivinen (< lat. inte’ndere = jännittää,
pingottaa), jännitetty, sisällisesti voimakas. I. eli
voimaperäinen suure on se, jonka merkitys ja
olemus on sen voimakkuus (esim. valo, sähkö),
ekstensiivisen (vrt. t.) eli ulottuvaisen suureen
vastakohtana. A. Gr.
Intensiivinen maatalous 1.
voimaperäinen maatalous tunnetaan siitä, että siinä
käytetään runsaasti pääomaa tai työtä taikka
näitä molempia pinta-ala yksikköä kohti.
Kutakin tapausta varten sopivimman intensiteetti-
-Interdikti 998
asteen määräävät etupäässä 1) tilan relatiivinen
etäisyys liikekeskuksesta eli maataloustuotteiden
myyntipaikasta sekä maataloudessa tarvittavien,
ostettavien tuotantovälineitten ja
kulutusaineit-ten ostopaikasta, 2) tilan luontaiset suhteet.
3) maanvijelvstekniikan kanta ja 4) maatilan
hoitajan kyky. Riippuen siitä, kumpi mainituista
tuotantovälineistä tulee erityisen runsaasti
käytetyksi, puhutaan työ- ja pääoma-intensiivisestä
maataloudesta. Pääomasta voi vielä joku
erityinen laji saada erittäin suuren käytännön, jonka
vuoksi erotetaan esim. lanta-, rehu- ja
kone-intensiivinen maatalous. Intensiivisen vastakohtana
on ekstensiivinen (laajaperäinen) maatalous.
J. E. S.
Intensioni (lat. inte’ndere = tarkoittaa
jotakin) , tarkoitus.
Intensiteetti (ransk. intensité < lat.
inte’ndere = jännittää), sisäinen voima, voimakkuus,
paino, ponsi, kiihkeys; intensiivisen suureen
(myöskin henkisen) vaikutuksen voima. — Eielit.,
äänteitä, tavuja, sanoja, lauseita äännettäessä
puhe-elinten kautta työntyvän ilmavirran
voimakkuus, joka eri äänteissä, tavuissa j. n. e.
tavallisesti on erilainen. Puheäänettömien
äänteiden i. on tavallisesti pulieäänellisten i:iä
voimakkaampi, koska edellisiä äännettäessä
ilmavirta ei kohtaa estettä kurkunpäässä. (Y. W.)
Inter (lat.), välissä, seassa.
Inter arma silent leges (lat.), „sodassa lait
vaikenevat", Ciceron puheessa „Pro Milone",
4:s luku, esiintyvä lause.
Interdentaali (lat. inter = välissä, ja dens =
hammas), hammasäänne, jota muodostettaessa
kielenkärki työntyy ylä- ja ala-hampaiden väliin.
I:eja ovat esim. engl. (puheäänellinen) th = 6 ja
(puheäänetön) th = p sanoissa the ja t h i n g.
vrt. Dentaali. Y. W.
Interdikti (lat. interdi’ctum, < interdl’cere
= kieltää). 1. Room. oik., ylemmän virkamiehen
kieltävää tai velvoittavaa laatua oleva päätös,
joka annettiin kahdelle asianosaiselle tai
määrättyjen asianhaarain vallitessa toiselle heistä.
Näillä oli usein välipäätöksen luonne. — 2.
Kirkollinen rangaistus (interdictum s. o. officiorum
sanctorum), sellainen, että jumalanpalvelus oli
kielletty. Tämä rangaistus kehittyi pannasta
(ks. t.) siten, että tämän erikoinen seuraus
(erottaminen jumalanpalveluksen siunauksesta)
muuttui itsenäiseksi rangaistus- ja pakotuskeinoksi.
Paikallinen i. (interdictum locale) kielsi
jumalanpalveluksen suorittamisen määrätyltä seudulta
tai piirikunnalta, persoonallinen i. (interdictum
personale) koski määrättyä henkilöä; näiden
molempien välimuoto (interdictum ambulatorium)
sisälsi sen, että jokainen paikkakunta, johon
interdiktin alainen henkilö tuli, heti ja niin
kauaksi kuin sellainen henkilö siellä viipyi,
joutui interdiktiin. Paikallinen i. oli joko yleinen
(interdictum generale) kokonaista maata, tai
osittainen (i. particulare), yksityisiä paikkoja
(kaupunkia, kirkkoa j. n. e.) koskeva. Ensinmainittu
oli tehokkaimpia pakotuskeinoja. Alkuaan siihen
sisältyi yleinen sakramenttien hoidon,
jumalanpalveluksen ja kirkollisen hautauksen lakkaaminen;
myöhemmin kuitenkin myönnettiin lievennyksiä,
niin että muutamia toimituksia (kaste,
konfir-matsioni, ehtoollisen jakaminen sairaille ja
kuolevaisille, hiljaisten messujen lukeminen) sai suo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
