- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
999-1000

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Intekninki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

999

Interdum dormitat H

omerus—Intermezzo

1000

rittaa. Muutamille luostarikunnille (esim.
fransiskaaneille) myönnettiin lisäksi erikoisia
inter-diktin lievennyksiä. Näin paikallinen i. menetti
merkityksensä ja on vähitellen kadonnut
käytännöstä. Persoonallinen i. on vielä käytännössä,
sekin on sekä yleinen (generale), kun se koskee
ryhmiä, tai osittainen (particulare) koskiessaan
yksityistä henkilöä; hengellisiin nähden se
merkitsee lievänpuoleista virasta pidättämistä.

(L. E.)

Interdum dormitat Homerus ks. Q u a n d
o-que bonus dormitat Homerus.

Interferenssi. Jos kimmoisessa aineessa
lähtee kahdesta tai useammasta pisteestä
aaltoliikkeitä (ks. t.), niin ne synnyttävät
yhtymäkohdissaan resultanttiliikkeen, jota sanotaan
aaltojen interferenssiksi. Ilmiö on havaittava
niin hyvin vesi- (neste-) ja ääni-aaltojen kuin
lämpö-, valo- ja yleensä elektromagneettisten
aaltojen yhtyessä. Yksinkertaisinta on tutkia kahden
samasta lähteestä tulevan aaltoliikkeen i:ä.
Niissä kohden väliainetta, joissa aallonlaakso ja
harja yhtyvät, syntyy tasapaino. Missä taas
kaksi harjaa tai laaksoa yhtyy, syntyy kaksi
kertaa suurempi harja tai laakso. Ääniaaltojen
i:ä saattaa tutkia esim. Quincken
interferenssi-putkella, s. o. soikeaksi renkaaksi taivutetulla
messinkiputkella, johon vastakkaisille puolille on
liitetty kaksi lyhyttä avonaista putkea. Toisen
sivuputken eteen asetetusta sävelraudasta
putkessa eri suuntiin levinneet ääniaallot tulevat
toisesta putkesta kuulijan korvaan ja kumoavat
tai vahvistavat toisensa sen mukaan, yhtyvätkö
laakso ja harja tai kaksi harjaa (kaksi laaksoa).
Valoaaltojen i:ä Fresnel on tutkinut kahden
tylsän kulman keskenään muodostavalla
kuvastimella, jotka valaistaan samalla, hienosta raosta
tulevalla valolla. Heijastuneet aallot ovat
yleensä yhtyessänsä kulkeneet eri pitkät matkat.
Kohdissa, missä matkojen erotus on pariton luku
puolia aaltovälejä, valoaallot kumoavat toisensa.
Siinä syntyy musta juova. Valoisimmat kohdat
ovat taas siinä, missä tämä erotus on
parillinen luku puolia aaltovälejä. —
Elektromagneettisten aaltojen i:ä on ensiksi Hertz kokeellisesti
tutkinut. U. S:n.

Interfolieerata (lat. inter = välissä, ja fölium
= lehti), varustaa kirja puhtailla välilehdillä
muistiinpanojen tekoa varten.

Interglasiaaliset kerrostumat (lat. inter =
väljssä, ja glacies = jää), sellaiset hiekka-,
vierin-kivisora-, savi-, turve- y. m. muodostumat, jotka
ovat kerrostuneet jääkauden moreenisorapatjojen
väliin. Niihin perustuvat ne teoriat, että
jääkausia on ollut useampia, ja niiden välissä
lämpimämpiä interglasiaalikausia (vrt.
Jääkausi). Huomattava on kuitenkin,
etteivät kaikki moreeninväliset (intermoreeniset)
kerrostumat merkitse todellista
interglasiaali-kautta. Lukuunottamatta sitä, että ne monesti
ovat vain vanhemman maaperän möhkäleitä,
jotka jäätyneinä ovat liikkuneet maajään
mukana kokonaisina ja hautaantuneet moreeniin,
on tuollaisia kerrostumia myös syntynyt
maa-jään sulamisaikana, kun väliaikaisen ilmaston
kylmenemisen sattuessa jäätikkö on uudelleen
kasvanut jonkun verran ja kasannut moreenisoraa
sen reunan edustalle kerrostuneitten
fluviogla-siaalisten muodostumain päälle. Näin ovat Fen-

noskandian moreeninväliset kerrostumat
selitettävät. Niissä ei milloinkaan ole tavattu fossiileja.
Pohjois-Saksassa Rixdorfissa y. m. sen sijaan on
intermoreenisia kerroksia, jotka varmasti ovat
alkuperäisillä sijoillaan ja lisäksi sisältävät
verraten lämpimän ilmaston eläinten ja kasvien
jäännöksiä. p. E.

Interim (lat.), väliaikaisesti, toistaiseksi. —
Kirkkohistoriassa i. tarkoittaa niitä
välityskaa-voja tai keisari Kaarle V:n antamia
uskonnon-säädöksiä, joiden tarkoituksena oli järjestää
katolisten ja protestanttein väliset suhteet
„toistaiseksi", s. o., kunnes yleinen kirkolliskokous
ne ratkaisisi. Nämä interim-asetukset, joilla on
nimensä sen paikan mukaan, missä ne esitettiin
hyväksyttäviksi, ovat seuraavat:
Regensbur-gin inter im (ks. t.) v:lta 1541, jonka
katoliset ruhtinaat hylkäsivät, Augsburgin
inte r i m (ks. t.) v:lta 1548, jossa oikeastaan
vaadittiin uutta Rooman alle alistumista, ja
Leipzigin interim (ks. t.) v:lta 1548, lievennetty
muoto Augsburgin interimiä; sekään ei vienyt
mihinkään ratkaisuun. (L. E.)

Interimistinen (ks. Interim), väliaikainen.

Interiööri (ransk. intérieur), sisäosa, -puoli;
sisäkuva (maalaus, piirros, valokuva j. n. e. , joka
esittää rakennuksen sisäosia), sisäinen, kotoinen
tapahtuma. Vastakohta: Eksteriööri.

Interjektsioni (lat. inter je’ctiö = lomaan
heitto), kiihtosana, eräänlainen taipumaton
partikkeli, jota käytetään huudahduksena
ilmaisemaan puhujan välittömiä tunteita, iloa, surua,
tuskaa, kummastusta, inhoa j. n. e.; esiintyy
milloin yksinään, milloin jonkin lauseen yhteydessä,
vaikka irrallaan tämän yhdenjaksoisesta
rakenteesta. esim. voi, mikä onnettomuus! I:n tapaan
käytetään joskus muunkinlaisia sanoja, esim. en,
peijakas, minä tule! A. K.

Interkalaarinen kasvu ks. Kasvaminen.

Interkolumniumi (lat. intercolu’mnium),
pyl-väsväli samassa pylväsrivissä.

Interkostaalinen kylkiluitten välinen; i.
neuralgia, hermokipu kylkiluitten välisten
hermojen haaraantumisalueissa. (M. O-B.)

Interlaken [-ä-], kylä ja vilkasliikkeinen
mat-kailijapaikka Bernin kanttonissa, Sveitsissä,
viehättävällä paikalla 567 m yi. merenp.
Brien-zin ja Thunin järvien välissä (lat. inter lacus
= järvien välissä), Thun - I. - Meiringenin radan
solmukohta ja Lauterbrunnenin, Grindehvaldin
ja Schynige Platten paljon käytettyjen
vuorira-tojen alkukohta; n. 3,000 as. Järviliikenteen
höyrylaiva-asema (2,8 km pitkä kanava yhdistää
järvet toisiinsa). Berner Oberlandin
matkailijalii-kenteen keskus, vuosittain 300,000:kin
matkailijaa. Suurenmoisen ihana ympäristö ja näköala
m. m. Jungfrau-huipulle (ks. kuvaa art:ssa
A1-pit). I. on uudenaikaisesti rakennettu, komeita
hotelleja ja istutuksia. Leudon ilmanalansa
vuoksi myös paljon käytetty ilmaparantola. —
I:ssa oli keskiajalla
augustinolaisluostari(1130-1528). (W. S-m.)

Interlineaari (lat. inter = välissä, ja linea
= rivi), rivien väliin kirjoitettu tai painettu. —
I.-k ä ä n n ö s, alkuperäisen tekstin rivien
välissä oleva sananmukainen käännös.

Intermezzo [-me’dzoj (it.). 1. 16:nnella vuosis.
Italiassa käytäntöön tullut välinäytös, jommoisia
esitettiin murhenäytelmien ja oopperoiden var-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0540.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free