Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Intermitteeraava ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1001
Intermitteeraava— Internatsionale
1002
ainaisten näytösten lomissa. Vähitellen
muodostettiin saman illan välinäytökset samaa
(enimmi-ten koomillista) aihetta käsitteleväksi sarjaksi
(I n t e r m e d i u m), ja vihdoin ne eristettiin
itsenäiseksi kokonaisesitykseksi (opera
buffa).—
2. Pianosävellys, joka luonteensa puolesta sopii
esitettäväksi konserttiohjelman päänumerojen
lomissa. Tätä nimitystä on käyttänyt ensin
Schumann, sitten myös Heller ja Brahms.
3. Välikohtaus. I. K.
Intermitteeraava (lat. intermi’ttere = jättää
väliä), aika-ajoin tai määrä-ajoin uusiutuva;
i.-kuume, oikeastaan jokainen kuumetauti, jossa
kahden kuumepuuskan välillä esiintyy
kuumeeton väliaika, mutta erittäinkin horkka 1. malaria
(ks. t.), jossa kuumeen kulku on tällainen.
(M. O-B.)
Intermittentti ks. Intermitteeraava.
Intermoreeniset kerrostumat ks.
Inter-glasiaaliset kerrostumat.
Internaatti (lat. inte’rnus = sisäinen),
kasvatuslaitoksen (opiston) yhteyteen järjestetty
oppilasasunto, jossa oppilaat saavat täysihoidon
ja samalla ovat laitoksen valvonnan alaisia.
Koska tällaisissa oppilaskodeissa elämän aina
täytyy olla aivan erikoisten, tavallisesta
perhe-elämästä poikkeavien sääntöjen alaisena, eivät
ne kasvatusopin kannalta yleensä ole
suositeltavia. Erinäisissä oppilaitoksissa (aistiviallisten
oppilaitoksissa, pahantapaisten
kasvatuslaitoksissa ja joissakuissa ammattikouluissa) ne
kuitenkin ovat melkein välttämättömiä.
Internationale Musik-Gesellschaft (I M G),
1899 perustettu „kansainvälinen musiikkiseura"
musiikkitieteen kehittämiseksi (ks. Fleischer).
Seura julkaisee „Sammelbände der I M G" ja
„Zeitschrift der I M G", saksan, ranskan,
englannin ja italiankielellä. Sillä on haaraosastoja
enim-missä sivistysmaissa; Helsingin haaraosaston
pani alkuun M. Wegelius 1901; varsinaisesti se
on perustettu 1910. Kongresseja Baselissa 1906,
Wienissä 1909 ja Lontoossa 1911. I. K.
Internationales Institut für
Sozialbibliographie, kansainvälinen sosiaalibibliografinen
laitos Berliinissä, perustettu 1905; sen
tarkoituksena on edistää yhteiskuntatieteisiin
kohdistuvia bibliografisia ja kirjallisia tutkimuksia ja
selostaa eri maissa ilmestynyttä kirjallisuutta
y. m.; julkaisee viikottain „Kritische Blätter
für die gesamten Sozialwissenschaften" ja
vuosikirjaa „Bibliographisches Jahrbuch".
Internatsionaalinen (uuslat.
internationä’-lis), kansainvälinen.
Internatsionale. 1. Kansainvälinen
työväen-liitto (International working men’s association),
joka perustettiin Lontoossa 1864. — Ainakin jo
1840-luvulla heräsi ajatus, että kaikkien maiden
työväenyhdistysten tulisi yhtyä kansainväliseksi
liitoksi, ja Karl Marxin ja Friedrich Engelsin
1848 julkaisema „kommunistinen manifesti"
päättyi kehoitukseen: kaikkien maiden köyhälistö,
yhtykää! Tätä ajatusta ei kuitenkaan vielä silloin
voitu toteuttaa, syystä että mainittuna vuonna
alkanut vallankumouksellinen liike melkein
kaikkialla tukahutettiin. Työväenliike oli tämän
jälkeen useimmissa Euroopan maissa kokonaan
masennuksissa. Vasta 1860-luvulla se alkoi jälleen
herätä, ja silloin uudistuivat myöskin ne pyrinnöt,
joiden tarkoituksena oli eri maiden työväen
saattaminen lähempään yhteyteen keskenänsä.
Eräiden ransk. työmiesten käynti Lontoon
maailmannäyttelyssä 1862 saattoi asian vireille, ja
suuressa 28 p. syysk. 1864 Lontoossa pidetyssä
kokouksessa, jossa oli saapuvilla eri maiden
työmiehiä, laskettiin I:n perustus. Johto joutui alusta
aikain Marxin käsiin. Hän laati n. s.
„inaugu-raaliadressin" ja sääntöehdotuksen, jonka
johdannossa lausuttiin m. m.: Työväenluokan
vapautuminen saattaa tapahtua aiuoastaan työväen
itsensä toimesta; sen päämääränä on samanlaiset
oikeudet ja velvollisuudet ja kaikenlaisen
luokka-vallan hävittäminen; se taloudellinen
vallanalaisuus, missä työmies on tuotantovälineiden
omistajaan nähden, on kaikenlaisen orjuuden —
yhteiskunnallisen kurjuuden, henkisen surkastumisen
ja valtiollisen riippuvaisuuden perustuksena;
siitä syystä työväen taloudellinen vapautuminen
on se suuri päämäärä, jonka saavuttamiseksi
valtiollista toimintaa on pidettävä vain keinona.
Koska tätä tarkoittavat yritykset olivat
rauenneet tyhjiin, syystä ettei ollut olemassa yhteyttä
saman maan eri työväenryhmäin ja eri maiden
työväenluokkain kesken, oli kansainvälinen
työ-väenliitto perustettu tämän yhteyden
aikaansaamiseksi. Eri maiden työväenjärjestöt
muodostivat I:n osastoja ja lähettivät edustajia yleiseen
kongressiin; juoksevain asiain hoito ja yhteyden
ylläpitäminen osastojen kesken uskottiin
„pääneuvostolle", jonka jäsenet valitsi osaksi kongressi
osaksi neuvosto itse. Leen kuului hyvin erilaisia
aineksia, sekä voimassaolevan
yhteiskuntajärjestyksen kannalla olevia (esim. engl.
ammattiyhdistyksiä) että vallankumouksellisia kommunisteja
ja anarkisteja. Ensimäinen kongressi Genèvessä
1866 julisti kannattavansa m. m. 8-tuntista
nor-maalityöpäivää ja alaikäisten suojeluslakeja,
vastustavansa välillisiä veroja ja vakinaisia
ar-meioja. Seuraava kongressi oli Lausannessa 1867.
Brysselin kongressi 1868 päätti, että kivilouhi
mot, vuorikaivokset, rautatiet, metsät ja
viljelysmaa oli tehtävä yhteiskunnan omaisuudeksi,
mutta ainakin toistaiseksi annettava
työväen-osuuskuntien käytettäväksi; Baselissa 1869
päätettiin, että yksityinen maanomistusoikeus oli
kokonaan poistettava. I. oli mahtavimmillaan
1869-71. Sillä oli osastoja tai ainakin yksityisiä
jäseniä useimmissa Euroopan maissa, jopa
Tanskassa ja Buotsissa asti; samaten
Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa. Mutta sen osastot olivat
hyvin löyhässä yhteydessä keskenään ja se
kannatus, minkä ne antoivat esim. pääneuvostolle,
näyttää olleen varsin „platonista" laatua, niin
että I-.n mahti oli enemmän näennäinen kuin
todellinen. Siitä huolimatta sen leviäminen alkoi
pian herättää huomiota ja levottomuutta sekä
hallituksissa että yleisössä. Luultiin että
kaikenlaiset väkivallan teot, joita tapahtui Euroopan
suurissa kaupungeissa, olivat sen
toimeenpanemia. Tällaisten huhujen perusteella useat
hallitukset, joille I:n edustama asia jo semmoisenaan
oli vastenmielinen, ryhtyivät sitä vainoamaan;
useissa maissa se vihdoin kokonaan kiellettiin.
Käännekohtana I:n historiassa tuli olemaan
Pariisin kommuunikapina 1871. I. ei ottanut
osaa tämän kapinan toimeenpanemiseen, joskohta
kommuunin miesten joukossa olikin useita I-.n
jäseniä. Mutta kapinan kukistamisen jälkeen I:n
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
