- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1003-1004

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Intermitteeraava ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1005

Interpelleerata—Interventsioni

1004

pääneuvosto lausui erityisessä julistuksessa
myötätuntoisuutensa kommuunia kohtaan
herättäen siten vastaansa suuttumuksen myrskyn
porvarillisessa sanomalehdistössä. Toiselta puolen
useat kommuunin miehet moittivat I:a siitä,
ettei se ollut heitä kannattanut kyllin
pontevasti. Nämä syytökset kohdistuivat erityisesti
Marxiin, jota romaanisissa maissa olevat I:n
jäsenet eivät voineet suvaita. I:ssa vallitseva
erimielisyys tuli selvästi esiin Haagin kongressissa
1872. Marxin vastustajat, jotka olivat
anarkisteja ja ransk. blanquisteja, vaativat, että
pääneuvosto, jossa Marx muka harjoitti
diktaattorin-valtaa, joko kokonaan poistettaisiin tai että
ainakin sen toimivaltaa supistettaisiin. Mutta
kongressi päättikin laajentaa pääneuvoston
valtaa ja siirtää sen Lontoosta New Yorkiin.
Marxin päävastustajat Guillaume ja ven. Bakunin
erotettiin Lsta. Tämän johdosta suurin osa
romaanisissa maissa olevia I:n osastoja erosi
Marxin I:sta ja muodosti toisen I:n. Molemmat
liitot pitivät 1873 kumpikin oman kongressinsa
Genèvessä. Yksimielisyyttä ei saatu enää
uudistetuksi. Marxin I. ei tämän jälkeen kokoontunut
kertaakaan; eronneiden I. piti vielä muutamia
kokouksia, mutta pian sekin hajosi. I:n merkitys
oli yksinomaan aatteellista laatua. Se juurrutti
sivistysmaiden köyhälistöön sosialistisia aatteita
ja herätti siinä luokkahenkeä sekä entistä
selvemmän tietoisuuden eri maiden työväen etujen
yhteisyydestä, vaikuttaen siten tuntuvasti
nykyaikaisen työväenliikkeen suuntaan. I:n jatkona
ovat v:sta 1889 lähtien pidetyt kansainväliset
sosialistikongressit ja nykyiset kansainväliset
työväenjärjestöt. [Villetard, „Histoire de IT.",
Zacher, „Die rote I.", Jaeckh, „Die I."] —
Työväen „punaisen" I:n ohessa puhutaan myöskin
„mustasta" I :sta, jolla tarkoitetaan katolista
kirkkoa ja varsinkin sen keskuudessa esiintyviä
ultramontaanisia pyrintöjä, ja „kultaisesta"
T:sta, jolla tarkoitetaan kaikkialla rahavallan
muodossa esiintyvää kapitalismia.

2. Eugène Pottier’n 1871 sepittämä
vallankumouksellinen työväenlaulu, jonka ovat
säveltäneet veljekset Pierre ja Adolphe Degeyter (tai
jompikumpi heistä). Suomessakin sitä on paljon
laulettu, varsinkin v.n 1905 suurlakon jälkeen.

J. F.

Interneerata (ks. Internaatti), sijoittaa
asumaan; sulkea vankilaan.

Internodium (lat. inter = välissä, ja nödus =
solmu), nivelväli, ks. t.

Internuntius
u’n-J (lat.), väliaikainen [-lähettiläs ; toiseen arvoluokkaan kuuluva paavin
lähettiläs ; tätä nimeä käytettiin v:een 1871
myöskin Itävallan Konstantinopolissa olevasta
lähettiläästä, koska Itävallan ja Turkin välistä suhdetta
alkuaan katsottiin aselepojen keskeyttämäksi
sotatilaksi ja lähettilään tointa niinmuodoin
vain väliaikaiseksi. J. F.

Interpellatsioni (lat. interpeliä’ tiö =
puheeseen puuttuminen), määrättyyn muotoon laadittu,
jotakin hallituksen virkatointa koskeva kys; mys,
jonka joku tai jotkut kansaneduskunnan
(kamarin) jäsenet esittävät jonkun hallituksen jäsenen
vastattavaksi, ja joka ei kuulu muitten
käsiteltävinä olevain asiain yhteyteen. Leista on
erotettava n. s. yksinkertaiset kysymykset
(ransk. questions), jotka suorastansa jonkun

keskustelun johdosta voidaan läsnäolevalle
hallituksen jäsenelle esittää, ja jotka eivät aiheuta
erityistä käsittelyä keskusteluineen ja
päätöksineen. I.-säännöstö on eri maissa eri tavoin
järjestetty. Muoto on kirjallinen, mutta useissa
maissa vaaditaan määrätty luku allekirjoittajia,
toisissa voi jokainen yksityinen jäsen ottaa
aloitteen i:iin, mutta tässä tapauksessa ei ole
harvinaista, että kamarin tulee päättää, saako
kysymyksen esittää vai eikö. Eroavaisuutta on
myöskin olemassa siinä suhteessa, onko
asianomainen hallituksen jäsen aina velvollinen
antamaan vastauksen vai eikö j. n. e. — I:ien
tarkoitukseen nähden voipi eduskunta
ensinnäkin niiden kautta hankkia asiallisia tietoja
ja selvitystä, mutta usein liittyy tähän lisäksi
valvonta, mikä saattaa olla varsin erilaista.
Melkein aina arvostelun eli kritiikin
harjoittaminen kuuluu i:iin, sisältääpä monasti sen
esittäminen jo sellaisenaan epäluottamuksen
lisämaun. Laajakantoisimmat tarkoitusperät ja
tehokkaimmat vaikutukset i:eilla on n. s.
parlamentaarisesti hallituissa maissa, joissa se on
tärkein keino hallituksen n. s. poliittisen
vastuunalaisuuden toteuttamiseksi. Kun i. on
kamarissa esitetty ja siihen on vastattu sekä asiasta
keskusteltu, päättyy käsittely sillä, että
„siirrytään päiväjärjestykseen", s. o. muitten, päivän
ohjelmassa olevien asiain käsittelyyn,
äänestyksen jälkeen, jossa kamarilla on tilaisuus ilmaista
arvostelunsa ja kantansa. Päätös on joko
yksinkertainen, jolloin kamari pidättäytyy
nimenomaisesta arvostelusta, ja ministeri (taikka koko
ministeristö) saa tulkita tuloksen joko
edulliseksi tai epäedulliseksi itselleen, taikka
perusteltu, jolloin se suorastaan ilmaisee, antaako
kamari asianomaiselle hallituksen jäsenelle (taikka
hallitukselle) hyväksymisensä ja luottamuksensa
vai eikö. I. näin ollen monasti johtaa jonkun
ministerin taikkapa koko ministeristön
eroamiseen. — Valtioissa, joissa hallituksen jäsenet
eivät ole eduskunnalle poliittisesti vastuunalaiset,
ei eduskunta tietysti i:ien kautta voi harjoittaa
likimainkaan näin tehokasta valvontaa, mutta se
saattaa kuitenkin tuoda ilmi arvostelunsa sekä
kenties johonkin määrään hallituksen toimintaan
vaikuttaa. Näissä maissa on yleensä jäljitelty
parlamentaarisissa valtioissa käytettyä
ulkonaista interpellatsionimenettelyä.

Suomen valtiopäiväjärjestyksen 32 §:n mukaan
yksityinenkin eduskunnan jäsen voi
puhemiehelle jättää kirjallisesti laaditun
interpellatsio-nin. Eduskunnasta riippuu, saako kysymyksen
esittää vai eikö. Kysymyksestä tiedon saatuaan
asianomainen senaatin jäsen puhemiehen kanssa
sopii päivästä, jolloin vastaus annetaan, ellei
hän katso, että hänen on kieltäytyminen
vastausta antamasta. Eduskunnan työjärjestyksen
31 §:ssä säädetään, että kun kysymys senaatin
jäsenelle on tehty ja vastaus siihen annettu,
sekä keskustelu julistettu päättyneeksi, esittää
puhemies eduskunnan hyväksyttäväksi
päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka sanamuoto on
seuraava: „kuultuansa annetun selityksen
eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen". — Jos
yksinkertaista siirtymistä päiväjärjestykseen ei
hyväksytä, lykätään asia perustuslakivaliokuntaan
tai, jos asian laatu sitä vaatii, johonkin
muuhun eduskunnan valiokuntaan, jonka tulee ehdot-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0542.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free