Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Interpelleerata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1005
Interpelleerata—Interventsioni
1006
taa perusteltu siirtyminen päiväjärjestykseen.
[Rosegger, „Das parlamentarische
Interpellationsrecht" (1907) ; Hatschek, „Das
Interpellationsrecht im Rahmen der modernen
Ministerverantwortlichkeit" (1909).] R. E.
Interpelleerata ks. Interpellatsioni.
Inter pocula (lat.), „maljojen keskellä,"
viinin ääressä.
Interpolatsioni (lat. interpolü’re - lykätä
väliin). 1. Käsikirjoituksen väärentäminen siten,
että siihen lisätään yksityisiä sanoja, lauseita tai
kokonaisia osastoja. Sellaisia käsikirjoituksia
sanotaan interpoleeratuiksi, ja itse väärentäjiä
interpolaattoreiksi. Interpolatsioneja
ou vanhimmista ajoista saakka tehty
kirjallisuuden kaikilla aloilla. Tekstikritiikillä on usein
vaikea tehtävä tällaisten lisäysten etsimisessä ja
poiserottamisessa. J. H-l.
2. Laskusuoritus, jonka avulla voidaan asettaa
johonkin sarjaan suureita, joko välijäseniä, tahi
muodostaa uusia. Jos tunnetaan sarjan
muodostu-mislaki, on tehtävä ilman muuta helppoa. Jos
taas ei ole tällaista lakia, täytyy interpoleeratessa
turvautua erityiseen matemaattiseen teoriaan
(in-terpolatsionioppiin), joka antaa
tarvittavia yleisiä ohjeita ja myös valmiita i
n-terpolatsionikaavoja. Tunnetuimpia
in-terpolatsionikaavoja ovat antaneet Newton,
Lagrange ja Laplace. Interpolatsionia käytetään
erityisesti tähtitieteessä laskiessa taivaan
kappaleiden asemia mielivaltaisilla ajan kohdilla, koska
ollaan ainoastaan harvoin tilaisuudessa
määräämään suoraan havaitsemalla tällaisen kappaleen
paikka määrätyllä hetkellä. J. K.
Interpretatsioni (lat. interpretä’ri = kääntää),
käännös, tutkinto, tekstinselitys.
Interpre-t e e r a t a, kääntää, tulkita. — Interpreetti,
tulkitsija.
Interpunktsioni (lat. interpu’nctiö < inter =
välillä, ja punctum - piste), välimerkkien
käyttäminen. ks. Välimerkki.
Interregnum [-re’g-] (lat.), „välihallitus";
vultio-oik. 1. Väliaikainen hallitus. 2. Se aika,
jolloin jossakin valtiossa ei ole yleisesti
tunnustettua hallitsijaa tai hallitusta. Saksan
historiassa tätä nimitystä käytetään erityisesti vv:n
1254 ja 1273 välisestä ajasta, vrt. Interrex.
Interrex
te’r-J (lat.), „välikuningas", [-Roomassa kuningasajalla senaattorien keskuudesta
vuoroin 5 päiväksi arvalla valittu virkamies, joka
kuninkaan kuoltua hoiti hallitusta sekä
toimeenpani kuninkaanvaalin. Myös tasavallan aikana
nimitettiin i. virkamiesten vaalia toimittamaan
siinä tapauksessa, että vuoden vakinaiset konsulit
olivat kuolleet tai virastaan luopuneet, vrt. myös
Interregnum. K. J. H.
Interrogatiivinen 1. interrogatiivipronomini
i< lat. interrogü’re = kysyä), kysyväinen asemo.
ks. Pronominit.
Intersedeerata (lat. interce’dere), astua väliin,
välittää. — Intersessioni (lat. interce’ssiö),
väliintulo, välitys, suositus.
Intersellulaari-aukko ks. S o 1 u v ä 1 i.
Inter-sellulaari-aine ks. Soluväliaine.
Intersellulaari-neste ks. Kudosneste.
Interstitielli (lat. intersti’tium = välitila),
jonkun elimen tai kudoksen varsinaisten
(paren-kymatoosisten) ainesten 1. solujen välillä oleva,
sidekudoksesta muodostunut välikudos.
Intertrigo (lat.) ks. Ihon
sierettyminen.
Interurbaani (lat. inter - välissä, ja urbä’nus,
= kaupunkia koskeva), kaupunkienvälinen.
Intervalli (lat. interva’llum = välimatka,
väliaika), mus., sävelsuhde 1. kahden sävelen
sävelkorkeudesta johtuva keskinäinen suhtautuminen.
I. on harmoninen, jos sen sävelet soivat
yht’aikaa, mutta melodinen, jos ne soivat
perätysten. I:n laatu riippuu säveliä
aiheuttavien värähdysten keskinäisestä matemaattisesta
suhteesta. Harmonisista i:eista on päämerkitys
niillä, joissa matemaattinen suhde on
yksinkertainen ja sen johdosta sävelet yhteensoipia,
(tasasointu, konsonanssi) ; monimutkaisempiin
suhteisiin perustuvia i:eja käytetään edellisten
ohella kiihottavana lisäaineksena (riitasointu,
dissonanssi). Melodisessa kulussa sitävastoin on
riitasointuisilla i:eilla ainakin yhtä tärkeä sija
kuin tasasointuisilla. I:t lajitellaan myös
laatunsa puolesta „puhtaisiin", „suuriin", „pieniin",
„vähennettyihin" ja „ylinouseviin", sekä
laajuutensa puolesta sekundeihin, tersseihin,
kvarttei-uin, kvintteihin, seksteihin, septimeihin,
oktaa-veihin y. m. I. K.
Interventsioni (lat. interveni’re = astua
väliin) , väliintulo, sekaantuminen. —
Prosessioikeudessa i. merkitsee kolmannen henkilön
sekaantumista toisten kesken vireillä olevaan
oikeusriitaan (Oikeudenkäyntikaaren 18 luku).
Sellaista väliintulevaa henkilöä sanotaan
inter-venientiksi. — Vekselioikeudessa i.
merkitsee vekselin hyväksymistä tai maksamista
jonkun syrjäisen puolelta, kun vekselissä
mainittu trassaatti ei ole sitä hyväksynyt tai
maksanut. — Kansainväl. oikeudessa: valtion
sekaantuminen toisen valtion sisäisiin asioihin
tai kahden valtion keskinäisiin suhteisiin.
Jos vieraan valtion toimenpide rajoittuu
ystävällisiin neuvoihin ja huomautuksiin taikka
välityksen tarjoomiseen, ei voi olla puhetta i:sta,
sillä i:iin kuuluu, että ulkopuolella oleva valtio
ulkonaisen väkivallan uhalla tahtoo pakottaa
toisen valtion tekemään tai tekemättä jättämään
jotakin ja niinmuodoin koettaa vastoin tämän
tahtoa määrätä sen asioista. Nykyaikana
kansainvälisissä suhteissa yleisesti kannatetaan n. s.
non-interventsioniperiaatetta 1. interventsioni
-kieltoa (vaikka siitä kylläkin käytännössä
poiketaan) , ja varmaa onkin, että sellainen
i.-poli-tiikka, jota 19:nnen vuosis. ensimäisinä
vuosikymmeninä (pyhän allianssin aikana)
Euroopassa harjoitettiin, ja jonka tarkoituksena
suureksi osaksi oli vapaamielisten pyrkimysten
tukahduttaminen yksityisissä valtioissa,
ehdottomasti sotii kansainvälisen oikeuden periaatteita
vastaan. — Ainakin muutamissa tapauksissa
kuitenkin myönnetään i. luvalliseksi, nim. kun
siihen ryhdytään voimassa olevan sopimuksen
nojalla tahi toisen valtion suostumuksella taikka
itsepuolustukseksi. Moni tahtoo ulotuttaa
i.-oikeuden pitemmälle, varsinkin sellaisiin
tapauksiin, jolloin jokin valtio loukkaa yleisinhimillisiä
taikka sivistysvaltioissa tunnustettuja
oikeudellisia periaatteita. Viimemainittu katsantotapa
onkin oikeutettu. I.-kiellon merkitystä
valtio-yksilöitten oikeutta turvaavana oikeusohjeena
vähentää sangen tuntuvasti se tosiseikka, että
kaikkein tuntuvin ja vaarallisin „sekaantumi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
