- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1007-1008

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Interpelleerata ... - Intiaani-alue (Indian Territory) - Intiaanikesä - Intiaani-kielet, ks. Intiaanit - Intiaanit

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1007

Interview—Intiaanit

1008

nen" toisen valtion asioihin, sota, ei ole
oikeudellisista edellytyksistä riippuva. R. E.

Interview [intavjü] (engl., oik. = kahden
henkilön kohtaus määrätyn sopimuksen tekoa
varten), haastattelu, sanomalehtimiehen käynti
jotakin huomattua henkilöä puhuttelemassa siinä
tarkoituksessa, että keskustelu sitten
julkaistaan; itse julkaistu keskustelu. —
Inter-v j u u a t a, kävdä haastattelulla.

Intestinaalimato ks. S i s ä 1 m y s m a d o t.

Intestinum t. intestina [-V-], sisälmykset,
eritoten suolet.

Intia ks. Etu-, Taka- ja L ä n s i-I. sekä
Intian keisarikunta.

Intiaani-alue, engl. I n d i a n T e r r i t o r y,
Yhdysvalloissa, Arkansasin valtiosta länteen,
Arkansas-virran ympärillä. Pohjoisosa kuul tu
preeria-alueeseen, eteläinen mineraali-rikkaaseen
Ozark-vuoristoon. — I;lle, joka alkuaan
enemmän kuin kahta vertaa nykyistä suurempana
ulottui kauemmas länteen, Yhdysvaltain hallit, is
v:sta 1827 alkaen siirsi Mississippi-virran
itäpuolella olevilta alueilta intiaaniheimoja:
chero-keet, chocktawit ja ehickasawit, seminoiit, creekit
— nykyään n. s. „viisi sivistynyttä heimoa", sekä
suuren joukon väkäpätöisempiä. Alue
luovutettiin heille „ikuisiksi ajoiksi" 1837, valko-ihoisilta
kiellettiin sinne asettuminen, intiaanit
säilyttivät entiset heimo-oikeutensa ja itsehallintonsa.
Yhdysvaltain hallitus hoiti heidän entisistä
alueistaan saamia korvaussummia, jakaen heille
asiamiesten välityksellä niistä kertyvät tul t
elintarpeina. Alue ei taloudellisesti kehittynyt
naapurivaltioiden kanssa yhtärintaa, joten
hallituksen täytyi 1890 lohkoa* 182,400 km3:ksi
lasketusta I:sta läntinen 101,080 km’:n suuruinen alue
ja Oklahoma nimellä avata se
uutisasutus-tul-valle. — V. 1906 hallituksen oli pakko uudelleen
peruuttaa sanansa; I. liitettiin osana
Oklahomaan, joka 1907 otettiin Yhdysvaltain
valtioiden joukkoon. V. 1907 oli I:ssa
intiaani-asutus 102,993 henkeä, 1900 86,265. ks. O k 1
a-h o m a. E. E. K.

Intiaanikesä, engl. indian summer,
Pohjois-Ameriikassa käytetty nimitys myöhään syksyllä
sattuvalle lämpimäin, kesäisten päiväin jaksolle.

Intiaani-kielet ks. Intiaanit.

Intiaanit (esp. indianos, oik. „Intian
asukkaat") on Ameriikan alkuasukkaiden, n. s.
„punaisen" rodun nir.ii, jota ensin rupesi
käyttämään Kolumbus luullen tulleensa Itä-Intiaan.
Myös eskimot luetaan samaan
ameriikka-laiseen rotuun. Rodun syntymästä on eri
olettamuksia. Siitä ollaan yhtä mieltä, että se
on muualta saapunut, mutta onko siirtyminen
tapahtunut jo ennen jääkautta ja mitä tietä:
Aasiasta Beringin-salmen vai Polyneesian
saariston yli, vai Euroopasta Grönlannin poikki,
siitä ei olla selvillä. — Rotua mainitaan
mongolimaiseksi; pääkallomuotoon nähden ovat
lyhyt-ja keskikalloiset enemmistönä; pituus yleensä
keskinkertainen, 1,5-1,a m. joukossa
kääpiömäisiä ja sangen pitkäkasvuisia heimoja
(patagonia-laisia), ihonväri tav. vaaleanruskea, tukka musta,
karkea, parrankasvu huono, kulmakarvat harvat,
silmät ruskeat t. mustat, pienet, hiukan vinot,
poskipäät melkein kaikilla hyvin ulkonevat, otsa
matala, kapea, nenä usein käyrä, kädet ja jalat
pienet, vartalo tanakka (ks. liitekuvaa ,.A m e-

riikkalaisia kansan tyvppej ä")
.Aistimet ovat terävät, vaikkei siinä määrin kuin
yleensä luullaan. I:n fyysillinen voima ja
kestävyys ei ole eurooppalaisten veroinen. Varsinkin
on vastustuskyky laudintapauksissa
huomattavan vähäinen. —
Luonteenominaisuuksista on silmiinpistävin flegmaattisuus ja usein
huomattava mielikuvituksen vilkkauden puute.
Välinpitämättömyys ja haluttomuus työhön
selittävät osaksi i:ien kykenemättömyyden
uudenaikaiseen kehitykseen. „Intiaani, jolla on yksi
puukko, ei anna rahtuakaan toisesta" (Ratzel).
Käytös muukalaista kohtaan on ylimalkaan
hillittyä, arvokasta, mutta kaltaistensa parissa
ollessaan i:ien iloisuus on usein rajaton; leikkejä
on monenlaisia, pelaaminen on i:ien intohimoja.
Rehellisyys luetaan i:ien ominaisuuksiin,
kiitollisuutta tapaa harvoin. Intohimoinen
pitkä-vihaisuus, kylmäverinen, aiheeton julmuus
varsinkin vihollisia kohtaan ovat yhtä ominaisia
Etelä- kuin Pohjois-Ameriikan i:eille. —
Erilaisissa olosuhteissa erilailla kehittyneiden
omituisuuksien nojalla intiaanit voidaan luokitella
seuraaviin pääryhmiin, jotka puolestaan
kielellisesti jakautuvat moniin heimoihin: I.
Pohjois-Ameriikan metsä- ja preeria-i:t. He
asuivat ennen suurimmassa osassa
Pohjois-Ame-riikkaa, useat maanviljelystä harjoittaen, osaksi
metsästäjä- ja kalastajaheimoiua. Kylät olivat
usein valleilla ja paalutuksilla linnoitetut, eivät
kovin suuria; heidän asumustensa jätteitä ovat
n. s. mounds. Lännempänä he asustivat
kallio-asunnoissa, n. s. cliff dicellingseissä. Maahan
tulleet uutisasukkaat tunkivat heidät kauemmas
länteen preerioille, missä heidän elämisensä samalla
teki mahdolliseksi eurooppalaisten maahan tuoma
hevonen. Täällä, samoinkuin Etelä-Ameriikan
aroilla, heistä kehittyi vaarallisia
ratsastaja-heimoja. Tärkeimmät tämän alueen kansoista
ovat: athabaskit 1. tinneh, joiden kieltä
puhuvia heimoja asustaa Hudson-Bayn
länsirannoilta Arizonaan ja Meksikkoon (navajot,
apachit). A 1 g o n k i n-kielten laaja alue
ulottuu etelään ja itään Hudson-Bayst^ Ohion ylitse
(abeuaki, delaware, Ottawa, cree, chippewav,
shawnie, cheyenne, arapaho, blackfoot).
Sotai-sain, aikoinaan mahtavain irokeesien ja
heidän sukulaistensa huronien asuinpaikat
olivat edellisten keskellä, järvialueella. Etelään
heistä asuivat samansukuiset cherokeet,
Yhdysvaltojen kaakkoiskulmassa. Eteläisten
Appalakkien seutuvilla asustivat muscogee-,
creek-, c h o c t a w- sekä c h i c k a s a
w-intiaa-nit: näiden läheiset. Floridassa asuvat
sukulaiset seminoiit tulivat kuuluisiksi sitkeästä
vastarinnasta, jota tekivät 1835-42, kun ryhdyttiin
heitä territoreille siirtämään. C a d d o-heimojen
(pawnie, waco, witehita) alue oli Platte-joen ja
Meksikon-lahden välimailla. Koko pohjoinen
preeria oli aikoinaan sioux- 1. dakot
a-heimo-jen (osagit, kansas-i:t, winnebago. mandnn)
metsästysmaata. Etelään Columbia-virrasta
Kalliovuorten alueella vallitsivat sosonit (ute,
uncompaghre, pahute, moki, comanchit), aztekien
y. m. meksikkolaisten heimojen kielisukulaiset.
Toista kieltä puhuvat yumat (tonto, mohave)
sekä p u e b 1 o-i :t New Mexicossa. — II.
Tyynenmeren rannikolla luoteessa asustavat
luoteis-i:t 1. n u t k a-k olumbiaanit. Heidän saari-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0544.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free