- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1009-1010

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Intiaanit

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1009

Intiaanit

1010

ja vuonorikkaassa, kalarunsaassa maassaan elämä
kehittyi monessa kohden toisenlaiseksi.
Liikeyh-teys oli helpompi, vuorovaikutus naapureiden
kanssa vilkkaampi. Ulkoapäin on tullut runsaasti
vaikutteita: puulaatoista valmistetut panssarit,
monen perheen asuttavat, suuret rakennukset,
ennen kaikkea tavattoman rikas, usein realistinen
ornamentiikka osoittavat selvästi polyneesialaista
vaikutusta. Tärkeimmät heimot ovat etelästä
käsin: selish, nutka ynnä kwakiutl,
h a i d a h sekä thlinkit. — III. Etelä-ja
Keski-Ameriikan metsä-i:t ovat rikkaan luonnon ja
kuuman ilmaston’ lamauttamina monessa
suhteessa Pohjois-Ameriikan metsä-i:sta takapajulla.
Suurimmat ryhmät ovat: t u p i (munduruka,
parentintin, mauhe, chiriguano, guarani), ges
(bugres, botokudit, kaingang, cayapö) —
molemmat hajaantuneina etupäässä Etelä- ja
Itä-Brasilian aarniometsiin, karaibit (makushi,
way-ana 1. rucuyenne, motilon, karijona, bakairi),
pääosa Amazon-virrasta pohjoiseen Orinocon ylitse,
tämän alueen valloittajakansaa; Länsi-Intian
saarilta, jonne he 15:nnella vuosis. ilmestyivät, he
ovat melkein- kokonaan hävinneet. Neljännen
ryhmän muodostavat ylisen Orinocon ja ylisen
Madeiran välillä asuvat nu-aruakit; guajirot ja
Haitin sekä Puertoricon alkuperäiset asukkaat
ovat myös nu-aruakeja. — Muita hajanaisia
heimoja ovat m. m. miranya, pano, karaya,
b o r o r 6, uaupé. —IV. Etelään kääntöpiiristä
pampaksella ja Patagoniassa elävien kestävien
metsästäjäkansojen,
patagonialaisten(laajemmassa merkityksessä) olosuhteet on tykkänään
muuttanut eurooppalaisten tuoma hevonen. He
ovat nyt sotilaallisesti järjestettyjä, hurjia
ratsastajakansoja, ja varsinkin pohjoisimpana
uu-tisasutuksen vitsauksena. Näistä pohjoisista
pam-pas-heimoista, p a m p e r o s, ovat guaykurü-,
matoko-, maskoi- ynnä etelässä p u h e
1-t s e-ryhmät mainittavat. Varsinaiset
pata-gonialaiset jakautuvat pohjoisiin ja
eteläisiin tehueltseihin sekä
Tulimaan itäosassa asuviin o n a-intiaaneihin.
Eteläisessä Chilessä ja myös Argentiinan alueella
asuvat araukanit voidaan myös lukea tähän
pääryhmään. — V. Mantereen eteläkärjessä,
Tulimaalla sekä saaristossa Chonos-saareen
pohjoisessa on kurjissa olosuhteissa elävien, kokonaan
meren antimien varassa elävien
tulimaalais-t e n asumusalue. — VI. Meksikossa, muutamilla
Keski-Ameriikan seuduilla sekä Etelä-Ameriikan

u

Vanhoja meksikkolaisia
ihon-väritys-leimoja.

Pelimerkkejä.
Etelä-Ameriikka.

Cordilliereilla Kolumbiasta Chileen asuvien
kansojen esi-isät (aztekit, puolimyytilliset toltekit,
zapotekit, maya, ketsua, aymara y. m.) olivat
saavuttaneet verrattain korkean sivistysasteen
jo hyvin varhain, sillä eurooppalaisten maahan
tullessa näkvi jo selviä rappeutumisen oireita.

Nämä muinaiset sivistysvaltiot olivat
kommunistisia; perheen ja yksilön täytyi uhrautua
sotilaallisesti järjestetylle valtiolle, jonka
tärkeimmät tarkoitusperät olivat sota ja uskonto.
Ruhtinas oli puolijumala; papisto uskon- ja
tie-donaarteen säilyttäjä. Toimeentulon perustana
oli huolella harjoitettu, hallitsijain suojeluksen
alainen maanviljelys. Yksityistä maaomaisuutta
ei ollut. Karjan, varsinkin hevosen puute
painaa leimansa koko elämään; ei synny
kuljeskelevia paimentolaiskansoja, jotka aikaansaavat
mullistuksia ja siten edistävät kehitystä.
Työkalujen alkuperäisyydestä huolimatta
rakennusteollisuuden tulokset ovat ihmeteltävät; taaja
vesijohto- ja tieverkko risteilee maita, suuria
rauniokasoja on tuhkatiheässä. Teollisuuden
haaroista kehittyivät kutomo ja varsinkin
savi-teollisuus korkealle, huomiota ovat herättäneet
ihmeteltävät Perun uurnat. Vuorityötä
harjoitettiin suuressa mittakaavassa. — Taide pystyi
tyydyttävästi käsittelemään vain
yksinkertaisempia muotoja, ihmiskuvat esim. ovat aina
irvikuvia.

Kaikilla Ameriikan kansoilla oli ennen
eurooppalaisten tuloa työaseet melkein yksinomaan
kiveä, varsinkin obsidiaani oli paljon ja taidolla
käytetty raaka-aine. Työkaluja ja aseita
valmistettiin myös luusta ja puusta. Rautaa ei
tunnettu, mutta muutamia muita metalleja osattiin
jonkun verran käyttää. — Puku vaihtelee
ilmaston mukaan. Pohjois-Ameriikassa on nyk.
yleisenä vaatepartena eurooppalaisilta lainattu
vaippa blanket; Etelä-Ameriikan
Andi-val-tioissa on kansallinen vaatetus poncho.
Päähinettä tavallisesti ei käytetä; tukan sulilla
koristaminen vars. juhlatiloissa on yleistä. Muita
koristeita käytetään halusta: helmiä,
hampaita y. m. Paikoitellen puhkaistaan nenä,
korvat tai huuli (botokudit) ja varustetaan puikolla,
laatalla t. m. s. Ennen yleisempi
tatuoiminen on enimmäkseen saanut väistyä ihon m a
a-1 a a m i s e n tieltä. Jotkut heimot käyttävät
sitä vain juhlatiloissa, sodassa y. m., muutamat
ovat säännöllisesti väriteltyjä.
Kaunistamistar-koituksia varten on käytännössä ennen
laajemmallekin levinnyt tapa puristamalla muodostella
pääkalloa. Asuntojen laatu on vaihteleva:
tavallisin on nahoilla päällystetty teltta ja
tuohella, kaarnalla, lehdillä t, m. s. peitetty maja.
Talouskapineita 011 vähän,
luoteis-intiaa-neilla runsaimmin; riippuverkko paikoitellen
tunnettu. Kutomo-, nahka- ja savi
teollisuutta harjoittavat melkein kaikki heimot,
toiset suurella taidolla; puuleikkelyssä olivat
etevät vars. luoteis-i:t (totem-patsaat y. m.).
Venerakennustaito on kaikkialla hyvin alhainen.
P ä ä-e linkeinoja ovat metsästys ja
kalastus. Tärkeimmät metsästys- ja samalla
sota-aseet (ennen kiväärin tuntemista): jousi (sangen
taidokas Etelä-Ameriikan metsäläisillä), keihäs,
nuija, kirves (tomahawk), väkipuukko, lasso,
patagonialaisilla bola, Etelä-Ameriikan
metsäläisillä puhallusputki; heittopuu on vähän
tun-J nettu. Suoja-aseita kilpi, paikoitellen panssari
ja puukypärä. Varsinaista karjanhoitoa ei
harjoiteta nytkään, eurooppalaisten tuotua maahan
kotieläimet. Karjalaumoja ryöstetään, mutta
niitä ei pitempää aikaa elätetä. Hevoset
tärkeänä poikkeuksena. Koti-eläimiä olivat ennen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0547.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free