- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1011-1012

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Intiaanit

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1009

Intiaanit

1011

eurooppalaisten tuloa koira, kalkkuna, lama,
alpakka. — Monella seudulla (vanhoilla
sivistys-alueilla y. m.) on maanviljelys elinkeinoista
tärkein. Maissi on ja on ollut kaikkialla yleisin
viljelyskasvi. Tupakanviljelys ja käyttö
yleinen. Kotimaisia päihdyttäviä juomia on
Etelä-ja Keski-Ameriikassa paljon (paivari, guarapo,
pulque, tsitsa), joita ylenmäärin käytetään.
Nautinto- ja kiihotusaineita ovat kaakao,
meksik-kolaisten chocolatl, jonka papua myös käytettiin
rahana, sekä koka. — Pohjois-Ameriikan i :t saivat
vasta valkoihoisilta „tulivetensä". — Taipumus
musiikkiin on ilmeinen; soitto, laulu ja tanssit
liittyvät läheisesti i:n uskonnollisiin ja
valtiollisiin menoihin. Taiteellisuus esiintyy
huomattavana varsinkin muutamien heimojen teoksissa;
tavallisesti aiheet ovat mitä suurimmassa
määrässä tyyliteltyjä, luontoa sellaisenaan ei
koskaan kuvata. — Jonkunlaista kuvakirjoitusta
käytetään. Entisaikojen „solmukieli" on
melkein tykkönään unhoitettu. Rumpu- y. m.
merkkikielillä levitetään tietoja pitkien
välimatkojen päähän. — Vanha tottumus ja
vaistomainen vapaudentunne vaikeuttavat i:ien opillisen
sivistyksen kohottamista. Alkeissivistys tosin
on muutamissa „sivistyneissä" i:-heimoissa yhtä
korkealla kuin valkoihoisten naapurivaltioissa;
1010 perustettiin ensim. i:-kielinen sanomalehti
Oklahoman valtioon; siinä käytetään viittä
intiaanimurretta. — I:ien mutkikkaista
ajan-laskutavoista ei olla vielä selvillä. — Vaikka
polygamia on yleinen avion muoto, tavataan myös
monogamiaa (irokeesit). Vaimot ostetaan.
Heidän osakseen lankeaa suuri osa työstä, heidän
asemansa ei kuitenkaan kaikkialla ole vaikea.
Sukupuolten välinen työnjako on tavallisesti
tarkkaan järjestetty.. Neuvottelukokouksissa
vaimoilla usein on äänioikeus, paikoitellen he ovat
päällikköinäkin tai päälliköiden valitsijoina
(irokeesit). — Matriarkaatti vallitsee; couvade (ks.
t.) on yleinen. Täysikäisten joukkoon ottaminen
tapahtuu yleensä kovien kokeitten jälkeen.
—Käsitykset omistusoikeudesta varsin kehittyneet;
maa on yhteiskunnan oma, sato viljelijän
(poikkeuksen tässä kohden tekevät entiset
sivistyskansat) . Metsästystä varten alue jaettiin perheittäin.
— Orjuus yleinen, paitsi metsästäjäkansoilla;
orjina sotavangit. Kokonaisia heimoja oli toisten
heimojen alamaisina ja verovelvollisina. —
Yhteiskunnan perustana on t o t e m-järjestelmä (ks.
Totem). Valtioita ei ole muodostunut
ulkopuolella entisten sivistyskansojen alueita. Liitot
heimojen välillä olivat aivan hetkellistä laatua
(poikkeuksen tekee irokeesien mahtava
„koniederat-sioni"). Heimohallitus on omituinen. Päällikön
virka ennen perinnöllinen, nykyään
enimmäkseen kunnosta riippuvainen; „vallankumoukset"
eivät olleet tavattomia. Päällikköönsä
tyytymättömät miehet saivat karata toiseen heimoon.
Päällikkö on samalla tuomari.
Heimoneu-v o s t o 11 a on ratkaiseva valta; kokouksiin
ottavat osaa suuremmissa heimoissa sukujen
päämiehet, pienemmissä kaikki asekuntoiset. Etevillä
puhujilla ja vanhuksilla on neuvotteluissa suuri
vaikutusvalta. Heimon naisilla ja metsästäjillä
on toisinaan omat kokouksensa ja liittonsa. —
Taajat sotaretket, tavallisia ryöstöretkiä
lukuunottamatta, valmistetaan ennakolta
perinpohjin ja niihin ryhdytään ainoastaan kun voitto

on varma. Sota julistetaan symbolien tai
lähettien kautta. Sodassa saadut vangit tehtiin
orjiksi tai surmattiin. Tapetuilta otetaan kaikkialla
päänahka voitonmerkiksi, toisinaan leikataan koko
pää, joka sitten erinäisten menetelmien avulla
käsiteltynä säilytetään. — Uskonto on henkien
palvelusta (paitsi Meksikossa) ; jumalankuvia
tavataan harvoin. Jumala-olennot ja henget
esiintyvät usein eläinhaahmoissa, vars. lintuina ja
käärmeinä; myös kasvit ja kivet (ukonkivet)
ovat henkien asuntoja. Useimmilla kansoilla oli
aavistus jonkunlaisesta ylimmästä
valonjuma-lasta, jvnka kerran piti tulla idästä;
eurooppalaisten tulo asetettiin yhteyteen tämän tarun
kanssa, joka seikka osaltaan helpotti maan
anastusta. Auringonpalvelusta tavataan kaikkialla
(paitsi eskimoilla ja pohj. athabaskeilla) ;
aurinko, valo t. aurinkolintu on jumalaistaruston
keskus; auringonjumalalle toimitettiin useimmat
noista eurooppalaisia kauhistuttavista,
ihmissyöntiin yhdistetyistä ihmisuhreista, joiden
yksin Meksikossa samanaikuiset sanovat nielleen
5,000-25,000 henkeä vuodessa. Jumaloidaan myös
kuuta, ukkosta, sadetta. Sankarit korotettiin
puoljumaliksi. Sielun kuolemattomuutta
aavistetaan ; kuolleille annetaan mukaan muonaa,
vaatteita, hevosia y. m.; heidän henkiänsä palvellaan.
Elämän tuolla puolen tulee palkka ansion
mukaan. — Papit vastaavat Vanhan maailman
samaaneja ; lääkitys on kaikkialla heidän
huolenaan — I:n lukumäärästä ei ole aivan varmoja
tietoja. Puhdasrotuisia on laskettu olevan 15,•
milj,: Kanadassa 110,000. Yhdysvalloissa 266.000,
Meksikossa 5,17 milj., Keski-Ameriikassa l,s«7
milj., Etelä-Ameriikassa 8,22 milj. Sulautuminen
valkoihoisiin nopea; monessa valtiossa mestitsit
ovat jo pääväestönä. He soveltuvat paljoa
paremmin ilmastoon ja olosuhteisiin kuin
puhdasrotuiset i:t tai valkoiset. — Asukasmäärästä
eurooppalaisten maahan tullessa on tavallisesti
liioiteltuja käsityksiä. Murhaavat keskinäiset
sodat ja taudit (on arveltu m. m. syfilistä
kotimaiseksi Perussa) tyhjensivät laajoja
asumus-alueita. Nyt lasketaankin, että i.-a~utus
Pohjois-Ameriikassa ei ole eurooppalaisten maahantulon
jälkeen kokonaisuudessaan vähentynyt,
vaikkakin Yhdysvalloissa ja myös Kanadassa
valkoisten etenemisen tähden muuttuneet elinehdot,
sodat heitä vastaan, paloviina, rutto- ja
pitaali-taudit ovat pelottavasti hävittäneet i:eja ja yhä
hävittävät. Näissä maissa on i:eille nykyään
varattu erityisiä alueita, „reservatsioneja",
tavallisesti sellaisilla seuduilla, jotka uutisasukkaille
eivät kelpaa. e. e. k.

Monilukuisia ja toisistaan suuresti eroavia
intiaani-kieliä ei ole toistaiseksi
onnistuttu saada tieteellisesti sitovasti luokitetuiksi.
Nykyään tavallinen kolmiajako 1.
pohjois-ame-riikkalaisiin (n. 57 eri kieltä), 2.
keski-ameriikka-laisiin (Meksikon, Keski-Ameriikan ja
Länsi-Intian kielet, yht. n. 24 eri kieltä) ja 3.
etelä-ame-riikkalaisiin (n. 58 eri kieltä) perustuu etupäässä
maantieteellisiin näkökohtiin. Muutamat näistä
kielistä ovat olleet hyvinkin laajalle levinneitä,
niink. esim. etelä-ameriikkalaiset guaranin.
arova-kin ja karibin sekä vars. vanhat sivistyskielet:
aztekin ja ketsuan (ks. t.) kielet. Sanastollisista
ja kieliopillisista eroavaisuuksista huolimatta
arvelevat monet tutkijat muutamien yhteisten omi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0548.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free