- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1035-1036

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Intian-meri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1 035

Intian valtameri

1036

hurskauden muoto, n. s. b h a k t i-hurskaus,
uskova antautuminen jumalalle. Tämän hurskauden
kauneimpana todistuskappaleena
onBhagavad-gita-runo. Visnulaisuus ja givalaisuus
haarautuivat lukuisiksi lahkokunniksi, joita
yhteisesti nimitetään hindulaisuudeksi. V:sta
997 j. Ivr. alkaen rupesi Islamin vaikutus
tuntuinaan Intiassa. Mutta vasta sen jälkeen kuin sinne
1525 perustettiin Suur-mogulin valtakunta, jonka
mainioin hallitsija oli Åkbar (1556-1605), alkoi
se isommassa määrässä levitä. Intiassa on
nykyään enemmän kuin 50 miljoonaa
muhamettilaista. Intian uskonnonhistorian uusimmat ilmiöt
ovat synkretistiset unionipyrinnöt (vrt. alemp.)
monoteistisellä pohjalla, vrt. art. Brah m
alaisuus, Boiddha, Hindulaisuus. [H.
Olden-berg: „Die Religion des Veda", (1894) ; E. Hardy:
„Indische Religionsgeschichte" (1898); E.Hardy:
„König Agoka" (1902) ; H. Ohlenberg: „Indien
und die Religionswissenschaft" (1906) ; N.
Söderblom, „Främmande religiousurkunder" II: 1
(1908, runsas kokoelma käännöksiä Intian
uskonnollisesta kirjallisuudesta).] E. E-a.

Kristillinen lähetystyö Intiassa on
alkanut jo kirkon vanhimpana aikana, ja ovat
n. s. Tuoma s-k ristityt 1. Intian
syyrialainen kirkko Malabar-rannikolla (nyk. n.
248,000 henkeä) tuon vanhimman lähetystyön
tuloksena. 16:nnella vuosis. alkoi room.-katol.
lähetystyö, jonka tunnetuimmat työntekijät
olivat Fr. Xavier ja Rob. de Nobili. Tämän monien
vaiheiden läpi käyneen työn tuloksena on
nykyään 2,242,922 room.-katol. kristittyä yhteensä
Etu-Intiassa ja Ceylonilla sekä 930,000
Taka-Intiassa. Eurooppalaisia lähetystyöntekijöitä
on Etu-Intiassa ja Ceylonissa 1,566 miestä ja
2,933 naista, Taka-Intiassa 785 m. ja 3,169 (?) n.
— Protestanttinen lähetystyö alkoi
1706, kun lähetyssaarnaajat Ziegenbalg ja
Plüt-schau saapuivat Tanskan alle kuuluvaan
Tranke-bariin. Tätä „tanskalais-hallelaista lähetystä"
levittivät etevät lähetyssaarnaajat Fabricius,
Schwartz y. m. muuallekin Etelä-Intiaan. Uusi
vaihe Intian lähetyksessä alkaa 1793, kun Engl.
baptistien lähetysseuran ensimäiset lähetit, W.
Carey y. m., saapuivat tanskalaiseen Sirampuriin
(„Sirampurin trio"). Heidän jälkiään on sitten
seurannut toinen protestanttinen lähetysseura
toisensa jälkeen, sen jälkeen kuin Englannin
parlamentti pakotti Itä-Intian kauppaseuran
sallimaan lähetystyötä alueellaan (1813). Intiassa on
varsinkin koulutoiminta etenkin ylempäin
kastien keskuudessa ja naisten senaanalähetys
miehiltä suljetuissa vaimoloissa osoittautunut
tarkoitustaan vastaavaksi. Nykyään ovat
brittiläisessä Intiassa (Birma siihen luettuna)
edustettuina melkein kaikki protestanttiset
kansat ; siellä toimii 122 lähetysseuraa, joilla on
palveluksessaan 1,361 papiksi vihittyä
lähetyssaarnaajaa, 278 lähetyslääkäriä, 360 muuta
maallikko-lähettiä, 1.405 naislähettiä. Heillä on apuna
35,767 intialaista pappia ja maallikkoa.
Kastettujen kristittyjen lukumäärä on 917,494, jakautuen
1,226 pää- ja 10,247 sivuasemalle. Lähetyksen
tulokseksi ovat myös luettavat Intiassa
esiintyvät lukuisat synkretistiset uskonnolliset liikkeet,
sekä kristinuskolle vihamieliset että sille
ystävälliset: Brahmosomäj, Aryasomäj, uus-vedantismi,
teosofia y. m. — Suomen (vapaakirkollisella)

allianssilähetyksellä on Sikkimin pikkuvaltiossa
Himalajan rinteillä muutamia lähettejä Buddhan
uskoa tunnustavain tibettiläisten keskuudessa.

T a k a-I n t i a s s a (ei-brittiläisessä) toimii 6
lähetysseuraa 21 pää- ja 75 sivuasemalla. 37
lähetyssaarnaajan, 13 lääkärin ja 9 naislähetin
sekä 177 maakalaisapulaisen hoidossa on 4,500
kristittyä ja n. 12,500 kasteellepyrkijää.

Ceylonissa työskentelee 21 seuraa, joilla
on 81 lähetyssaarnaajaa, 5 lääkäriä, 134
naislähettiä, ynnä 2,788 maakalaisapulaista. 68
pää-ja 463 sivuasemalla on näiden hoidossa 25,896
kristittyä ja yhtä paljon kasteelle pyrkijöitä.
[J. Richter, „Indische Missionsgeschichte".]

U. P.

Intian valtameri (Intia n-m eri)
sijaitsee Afrikan, Aasian ja Austraalian välillä. Muilla
äärillään se yhtyy välittömästi Atlanttiin ja
Isoon-valtamereen sekä Eteläiseen-jäämereen,
joita vastaan sen rajoiksi tavallisesti
merkitään Afrikan ja Austraalian eteläkärkien kautta
käyvät meridiaanit sekä eteläinen napapiiri;
näiden rajain sisällä I. v:n pinta-ala on n.
74 milj. km2 eli vähän vähemmän kuin Atlantin
valtameren. Muodoltaan I. v. hyvin muistuttaa
Isoa-valtamerta. Sillä on muihin valtameriin
verraten eliyimmät rannikot. Vain pohjoisosassa
se muodostaa Bengaalin-lahden ja
Arabian-me-ren sekä tämän haarautumat Persian-lahden
ja Punaisen-meren. Tämän pohjoisosan
yhdistävät Itä-Intian saariston salmet
Isoon-valta-mereen ja Suezin-kanava Välimereen ja sen kautta
Atlantin valtamereen. I. v:n keskim. syvyys
on 3,600 m; suurimmat syvänteet ovat itäosassa,
austraalialais-intialaisessa altaassa, joka käy
pitkin Austraalian rannikkoa ja Jaavan
eteläpuolitse, missä on mitattu suurin syvyys, n. 7,000 m.
— I. v:n eteläosassa vallitsevat samat
tuulisuhteet kuin molemmissa muissa valtamerissä,
nim. etelämpänä kuin n. 40° etel. lev. n. s.
suotuisat länsituulet ja 8°-30°:n välillä etel. lev.
kaak-kois-pasadi. I. v:n pohjoisosassa suuri Aasian
manner aikaansaa vuodenaikojen mukaan
vaihtelevia tuulia, n. s. monsuuneja (ks. t.).
Ankaria pyörremyrskyjä raivoaa usein, vars. keväisin
ja syksyisin monsuunien vaihtuessa.
Merivirrat vastaavat tuulia. I. v:n eteläosassa käy
vastapäivään suunnattu yhtenäinen virtaus, jonka
etelä-ekvatoriaalinen, itä-afrikkalainen 1.
Agulhas-virta, länsituulien ja länsi-austraalialainen virta
muodostavat. Pohjoisosassa valtamerta syntyy
eri vuodenaikojen tuulista riippuva puolivuotinen
virranvaihdos. Siellä siis virtaukset vaihtelevat
tuulten mukaan niin, että pohjois-talven aikana
esiintyy 0°-5°:n välillä etel. lev. itään suunnattu
ekvatoriaalinen vastavirta. Tämä katoaa
pohjois-kesän ajaksi. Pintaveden lämpö kasvaa kuta
pohjoisemmaksi tullaan, ja saavuttaa päiväntasaajan
kohdalla korkeimman arvonsa (n. 28°).
Lämpötila laskee sitten hiukan ja on 20°:lla pohj. lev.
n. 26°. Persian-lahden ja Punaisen-meren
lämpötila on suuresti vuodenajoista riippuva.
Isoter-mien kulku vastaa suuressa määrässä
leveyspiirejä, koska veden liike niitten suunnassa on
suurempi kuin niitä vastaan kohtisuorassa,
meridio-naalisessa suunnassa. — I. v:n
syvyyslämpö-tilasta, suolapitoisuudesta j. n. e.
ks. Meri. — Suezin-kanavan välittämä suuri
höyrylaivaliikenne käy pääasiallisesti I. v:n poh-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0560.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free