Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Intima ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1039
Introitus—Invalidi
1040
sään. hankkia jollekin pääsy johonkin ja
tutustuttaa hänet tähän. — Introduseerattu
suku, suku, joka on merkitty ritaristoon ja
aateliin.
Introitus (lat.), katolisen messun alkulaulu.
Se oli alkuaan kokonainen psalmi, jota laulettiin
pappien astuessa sakastista kirkkoon. Niinpian
kuin papit saapuivat paikoilleen alttarin eteen,
keskeytettiin psalmi ja laulu päättyi
ylistys-säkeeseen: Gloria Patri......Sittemmin i.
muuttui kahden kuoron vuoroveisuuksi ja supistui
yhteen ainoaan psalmisäkeeseen, antifoneineen
ja ylistyssäkeineen. Uskonpuhdistuksen aikana
Luther yritti saada i:na laulettavaksi kokonaisen
psalmin saksan kielellä; mutta vähitellen sen
sijalle vakiintui helpommin veisattava
runo-pukuinen „aamuvirsi". 1. K.
Intrusioni (lat. intrü’dere = tunkea sisään),
sulan vuorilajimagman tunkeutuminen kiinteään
maankuoreen. Näin muodostuvat i n t r u s i i v
i-set vuorilajimassat, jommoisia ovat juonet,
kerrosjuonet, lakkoliitit ja batyliitit. P. E.
Intubatsioni (lat. tuba = torvi), putken
asettaminen suun tai sieramien kautta kurkkuun
tukehtumisen välttämiseksi kuristustaudissa
(O’ Dwyer), menettely, jota joskus käytetään
trakeotomian (ks. t.) sijasta. (M. O-B.)
Intuitiivinen (ks. Intuitsioni),
näkemyksellinen, välittömään tajuamiseen 1.
intuit-sioniin perustuva. Vastakohta:
diskursiivinen, s. o. käsitteiden välityksellä tapahtuva,
asteittain eri ajatustoimien kautta etenevä.
Intuitsioni (lat. intu&ri - katsella), välitön
tajuaminen 1. näkemys. Sellainen on
laajimmassa merkityksessä sekä ulkonainen että
sisäinen havainto, mutta tavallisimmin i:lla
tarkoitetaan jälkimäistä rajoitetussa mielessä. I:n
tunnusmerkkinä on välittömyys erotukseksi
varsinaisesta ajattelemisesta 1. harkinnasta, joka
käyttää käsitteitä, erittelyä ja todistelua
välineinään. Filosofiassa nimitetään usein
intellektuaaliseksi näkemykseksi
sellaista tajuamista, joka ei perustu aistien
toimintaan, vaan jossa ajatteleva henki
välittömästi ja itsetoimivasti käsittää yliaistillisia
esineitä. Onko ihmisellä tällainen välitön äly 1.
henkinen tajuamiskyky, siitä ovat filosofit eri
mieliä. Kantin mukaan vain ihmistä
korkeammilla olennoilla voisi sellainen olla.
Nykyaikainen ransk. ajattelija Henri Bergson
asettaa henkisen näkemyksen filosofian perustukseksi.
I:n eri lajeja ovat myöskin esim.
esteettinen 1. taiteellinen i., jolla taiteilija
välittömästi, ikäänkuin yhdellä katseella havaitsee,
mikä on olennaista ja taiteellisesti arvokasta
määrätyssä, muiden mielestä sekavalta
näyttävässä ilmiörylimässä; uskonnollinen 1.
mystillinen i., joka on Jumalan välitön ja
tunteenomainen tajuaminen. Filosofisessa s
i-vev sopissa on esiintynyt n. s.
intuitsio-nistien 1. intuitiivinen suunta, jonka
mukaan ihminen omalaatuisen sisäisen havainnon
1. i:n, t. s. omantunnon, avulla välittömästi
tajuaa, mikä on hyvä ja paha, tarvitsematta
harkita tekojen seurauksia. Siveysopin periaatteet
ovat tämän käsityksen mukaan yhtä selvästi
tajuttavia kuin mittausopin selviöt. Tämä suunta
on varsinkin 17:nnellä ja 18:nnella vuosisadalla
saanut kannattajia Englannissa ja Skotlannissa
(Cudworth. Butler, n. s. skottilainen oppikunta,
jonka päämies oli Reid, y. m.). Muuallakin
siveysopilliset ajattelijat ovat antaneet i:lie
merkitystä; Kantinkin siveysoppi on tärkeässä
kohden intuitiivinen. Vastakohta: teologinen
siveys-oppi (ks. t.). Z. C.
Intujtsionisti (ks. Intuitsioni),
intuitiivisesti tajuava; intuitiivisen filosofian ja
erityisesti filosofisen siveysopin kannattaja.
Intussusseptsioni (lat. intus = sisällä, ja
susci’pere = ottaa vastaan), erityinen
kasvamis-muoto, joka suoriutuu siten, että jonkin elimen
ko’on lisääntyminen aiheutuu sen sisäosissa
tapahtuvasta uusien solujen syntymisestä.
Myöskin suolen vetäytyminen sormikkaantapaisesti
tuppeen läheiseen suolenosaan, sama kuin
invagi-natsioni. (M. O-B.j
Inuje, Kaoru (s. 1835), markiisi, jap.
valtiomies, opiskeli v:sta 1861 yhdessä Hirobumi Iton
kanssa Englannissa, otti kotiin palattuansa osaa
sogunin kukistamiseen; toimi vallankumouksen
jälkeen (1868) raha-asiain ministerin
varamie-henä ja sai perustetuksi valtionrahaston
vararahaston; oli 1880-87 ulkoasiainministerinä,
maanviljelys- ja kauppaministerinä 188&-90,
sisäasiainministerinä 1892-94, lähettiläänä Koreassa
1894-95, raha-asiainministerinä 1898; tämänkin
jälkeen I:lla genron jäsenenä on ollut suuri
vaikutusvalta varsinkin finanssiasioissa.
Inula, hirvenjuuri, kasvisuku
mykerö-kukkaisten heimossa, korkeahkoja,
keltamykeröi-siä yrttejä, n. 90 lajia Euroo.
passa, Aasiassa ja
Afrikassa, Suomessa 2 kotimaista
lajia, joista yleisempi I.
salicina, sekin joks.
harvinaisena, kasvaa
pääasiallisesti Etelä-Suomessa
metsäniityillä pensaikoissa. —
Meillä metsistynyttä,
isomy-keröistä ja leveälehtistä,
korkeata I. heleniumia.
viljellään Thüringenissä,
Hollannissa ja Sveitsissä
juurakkonsa vuoksi, jota
sisältämänsä hirvenjuuren- (alant-)
öljyn vuoksi
kotilääkityk-sessä käytetään yskää
vastaan. ks. myös I n u 1 i i n i.
J. A. W.
Inuliini, valkoinen, amorfinen
tärkkelyksen-kaltainen aine, jota on muutamien kasvien, esim
Inula- ja Dahlia-lajien juurissa.
Inunktsioni (lat. inu’nctiö), sisään
hierominen.
In usu (lat.), käytännössä, tavallinen. In
us um delphini (lat.) ks. Dauphin.
Inuus ks. Magotti.
Inv., kaiverruksissa (taiteilijan nimen
jäljessä) lyh. lat. sanasta invèfnit, (N. N.) on sen
keksinyt.
Invaginatsioni (lat. in = sisässä, ja vagi’na
= tuppi) ks. Intussusseptsioni.
Invalidi (lat. inva’lidus - voimaton, heikko),
sotaheitto, sotakuntoisuutensa menettänyt
sotilas. Jo kreikkalaiset ja roomalaiset pitivät huolta
sotakuntoisuutensa menettäneiden toimeentulosta.
Samoin meneteltiin Ranskassa, Englannissa ja
Espanjassa. Myöhemmällä keskiajalla invalidit
I. helenium.
a kukka. 6 hedelmä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
