- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1045-1046

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iokaste ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1045

Iokaste—Iowa

1046

Iokaste
ka’stcj (Odysseiassa E p i k a s t e),
kreik. taruhenkilö, Menoikeuksen tytär, Kreonin
sisar, Laioksen puoliso, Oidipuksen äiti ja [-sittemmin, tuntematta häntä pojakseen, hänen
puolisonsa ja (tavallisen tarun mukaan) hänen
lapsiensa, Eteokleen ja Polyneikeen, Antigonen ja
Ismenen, äiti; hirttäytyi, kun sai tietää, ken
hänen toinen puolisonsa oli. ks. Oidipus.

Iolaos
o’lä-J, kreik. taruhenkilö, Herakleen
velipuolen Ipliikleen poika, esiintyy Herakleen
tarustossa hänen aina uskollisena toverinaan
(ks. Herakles ja Hydra). Herakleen [-kuoltua (tai jumalien joukkoon noustua) I. on hänen
vainonalaisten jälkeläistensä, herakleidien,
väsymättömänä ja urhoollisena suojelijana.

O. E- T.

Iole [-o’lc] (vanhempi muoto Viola), kreik.
taruhenkilö, Oikhalian kuninkaan Eurytoksen
kaunis tytär; oli Herakleelle luvattu, mutta kun
lupausta ei täytetty, niin Herakles valloitti
Oikhalian ja otti I:n haltuunsa. Tämän johdosta
sankarin puoliso Deianeira ryhtyi
lemmennosto-taikaan, jonka seurauksena oli Herakleen
kuolema. ks. Deianeira ja Herakles.

O- E. T.

Iolkos [iölko’s], I a o 1 k o s, muinaiskreik.
kaupunki, Thessaliassa, Pagasain- (nyk. Volon-)
lahden pohjukassa, oli tarujen mukaan argonauttien
(ks. t.) retken lähtöpaikka.

Ion [iön]. 1. Kreik. tarusankari,
joonialais-heimou niniikkourko, Hellenin pojan Ksuthoksen
poika, Akhaioksen veli. Häntä koskevat tarut
liittyvät osaksi Attikaan osaksi Peloponnesoksen
Akhaiaan; molemmissa paikoin kansa oli muka
hänen mukaansa nimitetty ioonialaisiksi 1.
joonialaisiksi (iönes), maa Iooniaksi (Jooniaksi).
Tarupiirteitä: I. oli kotoisin Attikan n. s.
tetra-poliista (kaupunki-neljäköstä: Oinoe, Marathon,
Probalinthos, Trikorythos), johon Thessaliasta
tullut Ksuthos oli asettunut; sieltä (toisen tarun
mukaan Akliaiasta) hän tuli ateenalaisten
avuksi heidän taistellessaan Eleusiin kuningasta
Eumolposta vastaan ja johti heidät voittoon;
tuli sittemmin ateenalaisten hallitsijaksi;
perusti Attikan 4 vanhaa n. s. ioonilaista phyleä,
jotka hänen poikiensa mukaan saivat nimensä
Geleontes, Aiglkoreis, Argadeis, Hopletes. —
Euripideen säilyneen Ion tragedian mukaan I.
ei ollutkaan Ksuthoksen poika, vaan tämän
puoliso, Erekhtheuksen tytär Kreusa oli
synnyttänyt hänet Apollonille, jotenka hän olikin
aito-attikalaista kantaa eikä vierasperäisen
tulokkaan sukua. 2. I. K h i o 1 a i n e n, etevä kreik.
kirjailija (5 vuosis. e. Kr.). Toimi ajoittain
Ateenassa. Kirjoitti tragedioja, elegioja,
koori-runoelmia, pirteän memoariteoksen („Epidemiai"
= [merkillisten henkilöiden] oleskeluja ja
käyntejä [Khioksessa]) y. m. Hänen teoksistaan on
säilynyt vain pienen pieniä katkelmia.

Iona [-Ö-] (alkup. kirjoitusmuoto loua) 1.
I c o 1 m k i 1 1, vanha nimi I, H v ja Y i, vähäinen
Hebridien luoto. Mull-saaresta länteen; 27 km2,
213 as. (1901). Tänne Skotlannin apostoli pyhä
Columba rakensi 563 luostarin, joka kautta
vuosisatojen oli kuulu oppineisuudestaan ja
lähetystoiminnastaan. Sittemmin Pohjan viikingit sitä
monasti hävittelivät. (E. E. K.)

Ioni (kreik. ion = kulkeva), Faradayn antama
nimitys niille molekvlin murto-osille, joiden

olemassaolo nesteessä tekee sähkön virtailemisen
sen läpi mahdolliseksi. Ennen oletettiin, että
elektrolyysissä sähkövoima jakoi molekylit
vastaisella sähköllä varattuihin osasiin (ioneihin).
Teorian ja tosiasiain kesken ilmenneen
ristiriidan välttämiseksi Clausius oletti, että osa
nesteeseen liuotetun aineen molekyleistä on
ioneihin jaettuna, vaikkei sähkövirta kulkisikaan
nesteen läpi. Tätä elektrolyyttien jakautumista
sanotaan elektrolyyttiseksi
disso-siatsioniksi (ks. Dissosiatsioni).
Dis-sosiatsiouiteoriaa Arrhenius on kehittänyt.
Tavallisista atomeista tai molekylijäännöksistä
ionit eroavat sähkövarauksensa puolesta.
Yksiarvoisen ionin, esim. vetyatomin sisältämä varaus
on 4,i. 10~10 elektrostaattista yksikköä, kaksi
arvoisen on kaksi kertaa niin suuri....,
w-arvoi-sen n kertaa niin suuri. — Sähkövirtauksen kaasun
läpi kaasu-ionit välittävät (ks. Ioniseeraus).
J. J. Thomsonin tutkimukset osoittavat, että
negatiivisähköisten kaasu-ionien (elektronien)
massa on vain 1/2000 vetyatomin massasta.

17. S:n.

Ionicus ks. Joonialainen runomitta.

Ioniseeraus (ks. Ioni), kemiallisen
yhdistyksen jakautuminen ioneihin. I. tapahtuu
tavalisimmin yhdistyksessä, joka on
sulattamalla tai liuottamalla muutettu sulaan muotoon,
etenkin veteen liuotetussa yhdistyksessä; mutta
myöskin jähmeitten kappalten hajoaminen
ioneihin on mahdollinen (ks. Elektrolyysi).
Kaasutkin, eritoten ilma, voivat ioniseerautua
ja tulla sähköä johtaviksi. Kaasun i. syntyy,
kun se on jonkun n. s. ionisaattorin
vaikutuksen alainen, joka kaasun molekyleistä
irroittaa elektroneja (ks. t.). Ilma
ioniseerau-tuu, esim. jos siihen vaikuttaa lyhyitä
elektromagneettisia aaltoja kuten ultrapunasinervä valo
ja röntgensäteet, tai jos sitä kohtaa Becquerel
-säteet. Irroitetut elektronit ovat vinhassa
liikkeessä ja voivat törmätessään yhteen synnyttää
uusia elektroneja, ne iouiseeraavat työnnillä.

U. 8: n.

Ioonialaiset ks. Joonialaiset.

Iota [-o-], i:tä merkitsevän kirjaimen kreik.
nimi. „Ei i:aakaan" = ei piirtoakaan, ei
rahtuakaan (vrt. Matt. 518).

Iowa [aiauo] (lyh. Io.), liittovaltio
Yhdysvalloissa, Mississippi- ja Missouri-jokien välissä;
145,415 km5, 2,205,690 as. (1906) 1. 15 knr:llä,
käsittää osan ylisen Mississipin jokialueesta ja
on matalakukkulaista, kaakkoon kallistuvaa,
keskimäärin 330 m. yi. merenp. kohoavaa,
aaltomaista tasankoa (preeriaa), jonka pinta
suurimmaksi osaksi on hedelmällisen jääkautisen soran
ja tomumullan (löss-maan) peitossa. Vuoriperä on
paleozooinen; se sisältää koillisessa
lyijymalnii-kerroksia ja kaakossa kivihiilijuonia. Vain
Mississippi-virta on liikenteelle edullinen. I:n muut
joet ovat vesivoimansa tähden teollisuudelle
tärkeitä. Ilmasto on kasvullisuudelle suotuisa
mannerilmasto (Des Moines’in keskilämpö 9,2°,
tammik. — 8,i°, heinäk. -f- 23,g°,; sademäärä 822
mm). — Asukkaista yli 306,000 on
muukalais-syntyistä: n. 13,000 neekeriä ja tummaihoista ja
lähes 400 intiaania sekä 47 suomalaista (1900).—
I. on Yhdysvaltojen tärkeimpiä maanviljelystä ja
karjanhoitoa harjoittavia valtioita. Tuotanto 1906:
10,4 milj. tonnia maissia, 4,? milj. tonnia heiniä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0565.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free