- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1047-1048

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iokaste ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1047

Iowa City—Ipsen

1048

Sikoja pidetään I:ssa enemmän kuin missään
muussa Yhdysvaltojen valtiossa, 8,4 milj. (1908),
lampaita 0,7 milj. — Kivihiiltä (7,® milj. tonnia
1907) ja rakennuskiveä louhitaan suuressa
määrin. Teollisuustuotteiden arvo nousi 160,5 milj.
dollariin (1905). Mainittavimmat
teollisuudenhaarat ovat vientiteurastus (n. 158 milj. mk), voin
ja juuston valmistus, mvllyteollisuus ja
maan-viljelyskoneiden valmistus. — I:ssa on lukuisia
oppi- ja 25 korkeakoulua (yli- ja college-opistoa).
Viimemainituissa yli 6,000 oppilasta. — Valtio
on jaettu 99 kauntiin(„kreivikuntaan").
Toimeenpanovalta on kuvernöörillä; eduskuntaan kuuluu
50 senaattoria ja 108 edusmiestä.
Liittokongres-siin I. lähettää 2 senaattoria ja 11 edusmiestä.
Pääkaupunki v:sta 1857 Des M o i n e s. —- I.,
alkuaan Yhdysvaltojen 1803 Ranskalta ostamaa
maata, kuului ensin erinäisiin alueisiin,
järjestettiin 1838 territoriksi ja tuli 1846
liittovaltioksi. (W. S-m.)

Iowa City faiaua siti], kaupunki Iowan
valtiossa, Yhdysvalloissa, Iowa-joen ja Pacific-radan
varrella, n. 8,000 as. Valtion yliopisto. Harjoittaa
suurta maantuotteiden kauppaa. Perust. 1839;
pääkaupunki v:een 1857.

Ipé, Bignoniaceæ-heimoon kuuluva etelä- ja
keski-amer. puu (Tecoma leucoxylon), josta
saadaan n. s. vihreätä ebenholtsia. vrt.
Eben-holtsi. J. A. W.

Ipecacuanha /-a’nja/, oksetusjuuri,
yleiseen käytetty oksetusaine ja pieninä annoksina
yskänlääke, jota valmistetaan brasilial.
Cephaë-lis 1. Psychotria Ipecacuanha nimisen kasvin
matomaisesti turvonneista juuren haaroista.

(M. O-B.)

Iphigeneia [Iphige’-], kreik. taruhenkilö,
tavallisimman tarun mukaan Agamemnonin (ks. t.)
ja Klytaimestran tytär. Kun pitkälliset myrskyt
estivät Troian sotaa varten Auliiseen (ks. t.)
kokoontuneita kreikkalaisia laskemasta merille,
ilmoitti tietäjä Kalkhas, että Artemis jumalatar
vaati ylipäällikön Agamemnonin tyttären I:n
uhrattavaksi. Jottei koko sotayritys raukeaisi,
kutsui Agamemnon I:n Auliiseen, muka
Akhil-leukselle naitettavaksi. Ryhdyttiin
uhritoimitukseen, mutta Artemis pelastikin I:n kauas
tauro-laisten maahan (Krimiin), jättäen hänen sijaansa
naarashirven, jonka kreikkalaiset uhrasivat,
luullen uhraavansa I:n. Taurolaisten maassa I. eli
Artemiin papittarena; hänen toimenaan oli m. m.
maahan joutuneiden muukalaisten uhraaminen.
Vuosikausien kuluttua saapuu sinne myöskin I:n
veli Orestes; vapautuaksensa kostottarista, jotka
häntä äidinmurhan vuoksi vainoovat, hänen tulee
Apollonin neuvosta viedä sieltä Artemiin
kuvapatsas Kreikkaan. Orestes ja hänen toverinsa
Pylades joutuvat taurolaisten käsiin ja I. saa
toimekseen uhrata heidät. Mutta tuleekin ilmi,
että I. ja Orestes ovatkin sisar ja veli. Orestes
ryöstää jumalattaren kuvan ja vie sekä sen että
sisarensakin Kreikkaan. — Attikalaisen tarun
mukaan I:n hauta oli Brauronissa, Attikan
itärannikolla, ja hänelle uhrattiin lapsivuoteeseen
kuolleitten vaimojen vaatteita (eloon jääneiden
synnyttäjäin vaatteita taas uhrattiin Brauronin
Artemiille). Muutamissa paikoin Kreikkaa I.
esiintyy Artemiin liikanimenä; Hesiodoksen
mukaan hän oli sama kuin Hekate jumalatar; erään
tarun mukaan hän eli kuolemattomana Leukessa

Akhilleuksen puolisona (ks. Akhilleus).
Kaikesta päättäen I. 011 alkuaan ollut Artemiin
kaltainen jumalatar, jota vanhoina aikoina
näkyy palvellun ihmisuhreilla. -— I:n tarua on
Euripides käsitellyt kahdessa säilyneessä
tragediassa: „I. taurolaisten maassa" ja „I.
Auliissa"; samoja aiheita ovat myöhemmin
käsitelleet Racine („Iphigénie en Aulide") ja Goethe
(„Iphigenie in Tauris"). O. E. T.

Iphikrates [-a’tes] (lat. Iphi’crates) (k. n. 353
e. Kr.), ateenalainen sotapäällikkö, määrättiin
20-vuotiaana korintholais-sodan (395-87 e. Kr.)
aikana johtamaan palkkasoturijoukkoa, jonka
hän ankaralla kurilla saattoi erinomaisen
harjaantuneeksi. Nämä sotilaat olivat kevytaseisia
ja käyttivät liinahaarniskaa, pientä
puolikuun-muotoista kilpeä, pitkää keihästä ja suurta
miekkaa. Heidän etunenässään I. löi spartalaiset
Sikyonin (390) ja Abydoksen (389) luona sekä
soti Thrakian kuninkaita vastaan. Vv. 379-74
hän kävi sotaa Egyptissä auttaakseen
Arta-kserkses I:stä erästä persialaisista kapinallisesti
luopunutta egyptiläistä kuningasta vastaan.
Myöhemmin (372) hän menestyksellä taisteli
spartalaisia vastaan Korkyran luona, mutta kun
Ateena ja Sparta olivat tehneet rauhan ja hänet
lähetettiin Epameinondaan ahdistamien
spartalaisten avuksi (369), niin hän vältti taistelua.
Ollessaan n. s. liittolaissodan (357-55) aikana
yhtenä laivastonpäällikkönä hän ankaran
myrskyn vallitessa Khios-saaren luona kieltäytyi
ryhtymästä taisteluun, jonka vuoksi hän menetti
päällikkyytensä (356). Kun sittemmin I.
tuomittiin maksamaan rahasakkoja, läksi hän
Thra-kiaan, missä kuoli. [Cornelius Xepos; Rehdantz,
„Vita Iphicratis, Chabriæ, Timothei" (1845).]

E. R-n.

Ipolyi [ipoji], Arnold (1823-86), unk.
taidehistorioitsija ja mytologi, kat. pappi, v:sta 1872
Besztercebänvan ja v:sta 1886 Nagyväradin
piispa. Paitsi monilukuisia, Unkarin
taidehistoriaa käsitteleviä teoksia I. julkaisi suuren
unkarilaisen mytologian: „Magyar mithologia"
(1854), joka kyllä on epäkriitillinen mutta
sangen runsas-aineksinen teos. (Y. W.)

Ipomcea, kasvisuku Convolvulaceæ-heimossa.
Rentovartinen I. pes caprce on muotokasvina
kaikilla troopillisilla dyynirannoilla, missä se
kiinnittää lentohiekan pitkillä juurillaan. 1.
pur g a ks. J a 1 a p a-j u u r i, I. hatatas ks. B
a-t a at ti. (J. A. W.)

Ippolitov-Ivanov [-1’- -ä’ ], M i h a i 1 (s. 1859),
ven. säveltäjä, Rimskij-Korsakovin oppilas. Tuli
1882 Tiflisin musiikkiopiston ja
sinfoniakonserttien johtajaksi sekä 1884 teatterikapellimestariksi.
Siirtyi 1893 Moskovan konservatorin
sävellvsopet-tajaksi, ja johtaa v:sta 1899 Moskovan [-vksit}Tis-oopperaa.-] {+vksit}Tis-
oopperaa.+} Säveltänyt 2 oopperaa, sekä orkesteri-,
kuoro- ja kamarimusiikkiteoksia. Julkaissut
sointu-opin 1897, sekä tutkielman grusialaisesta
kansanlaulusta. I. K.

Ipsen, P e t e r A 1 f r e d B u n t z e n (s. 1852),
tansk. kirjailija. Tultuaan ylioppilaaksi (1872)
hän oleskeli jonkun aikaa kansanopistossa,
joutui grundtvigilaisuuden vaikutuksen alaiseksi ja
opiskeli teologiaa. Myöhemmin hänen
uskonnollisuutensa muuttui uskonnon värittämäksi
vapaa-uskoisuudeksi. Ivirjailijaluonteeltaan hän on
lyyrillinen runoilija. Julkaissut runokokoelmat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0566.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free