- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1049-1050

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ipso jure ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1049

Ipso jure—Irawadi

1050

„Ad grønne stier" (1883), „Sonnetter og sänge"
(1884), „Ekko" (1894). Syvämielisessä
draamallisessa runoelmassa „Mefistofeles" (1887) hän
kuvaa uskonnollista ja siveellistä kellitystänsä.
Romaanissa „Flores og Blanseflor" (1892) ja
saturunoelmissa „Fra fantasiens land" (1898)
on kertomatapa lapsellinen ja kansanomainen.
Myöhemmistä teoksista mainittakoon: „Georg
Brandes. En bok om ret og uret" (I-III; 1900
ja seur.). „Fri horisont" (1901), „Litterære
por-trætter" (1903), „Venus" (1907). H. S.

Ipso jure (lat.),’oikeuden säännöksestä.

Ipsos, vähäinen kaupunki muinaisessa
Fryygiassa, itäänpäin nykyisestä
Afiun-Karahissa-rista. Sen luona voittivat 301 e. Kr. Kassandros,
Lysimakkos, Ptolemaios ja Seleukos
Antigonok-sen, joka taistelussa sai surmansa. E. R-n.

Ipswich, f-suitsj, kreivikunnallinen kaupunki
Kaakkois-Englannissa purjehduskelpoisen
Orwel-lin (Gipping-joen suun) varrella; 73,852 as. (arv.
1908). Toistakymmentä kirkkoa, luonnontiet,
museo, kaksi teatteria, oppilaitoksia m. m.
1400-lu-vulta. Rautavalimoita, (maanviljelys-)
konetehtaita, laivainrakennusta. Suuri telakka.
Merikalastusta. (E. E. E.)

Iquique [iki’ke], satama Chilessä ja Tarapacän
provinssin pääkaupunki; tasavallan tärkein
salpietarin vientipaikka, sijaitsee I.-Pisaguan ja
Patillosin ratojen varrella, jotka käyvät
tuottavimpien salpietari-alueitten läpi; 40,171 as.
(1907). Vienti: salpietaria (lähes 600,000 tonnia
v:ssa), jodia, hopeata ja rikkihopeata. Tuonti:
kivihiiliä, koneita ja puutavaroita. Lähteneitä
laivoja 1904: 1,339, tonniluku 2,24 milj. —
Maanjäristykset hävittivät I:n 1868 ja 1877. Ennen
Perün omana; kuuluu v:sta 1883 Chileen.

(W. S-m.)

Iraani (I r ä n, Erän), se osa Etu-Aasian
pengerylänköä, jota rajoittavat pohjoisessa
Elburs- ja Hindukus-vuoret, idässä Indus-joki,
etelässä Persian-lahti ja Arabian-meri sekä
lännessä Tigris-joki. Valtiollisesti I. käsittää
Persian, Afganistanin ja Belutsistanin. —
Persian-maan kotimaisena nimenä on Iran ja kansan
irani. — I., sassanidien hallitusajalla A r i a n a,
käsitti silloisen laajan Persian valtakunnan
itäosan. ^ (W. S-m.)

Iraanilaiset kansat ja kielet. Iraanilaisiksi
nimitetään Iraanin ylätasangolla ja paikoittain
Kaukaasiassa ja Intiassa asuvia kansoja, joiden
kieli kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja
on likeltä sukua Intian arjalaisille kielille. Tätä
nimeä, joka on hyvin vanha, käyttävät
persialaiset nytkin vielä, nimittäen itseänsä irani.
Alkuaan tämä nimi kuului Arjan, sittemmin Airan
ja merkitsi siis „arjalaisia" ja „arjalaisten
maata", vierassukuisten naapurikansojen nimenä
taas oli Anairan eli „ei arjalaiset",
myöhemmin Ttiran. Iran eli Erän esiintyy jo sassanidien
aikana kolmannella vuosis. j. Kr.
iraanilaisvalta-kunnan nimenä. Vanhan ajan historiasta
tunnettuja iraanilaisia kansoja ovat muinaisen Persian,
Median ja Arianan asukkaat sekä sarmaatit;
Parthian asukkaat sitä vastoin näyttävät vain
osaksi olleen iraanilaisia. Jo sangen varhain
esiintyy kaksi iraanilaista kieltä sivistyskielinä:
itä-iraanilainen eli Avestan kieli
(ks. t. sekä Avesta) ja muinai s-p e r s i a n
kieli, jota on käytetty nuolenpääkirjoituksissa

jo noin v. 500 tienoilla e. Kr. Iraanilaisten
asu-masijat ovat kerran ulottuneet lännessä
eurooppalaisen Venäjän kaakkois- ja etelä-osiin. Siellä
he joutuivat kosketuksiin myöskin
suomalaisugrilaisten kanssa, josta todistuksena ovat
muutamat ikivanhat, kaikissa suomalais-ugrilaisissa
kielissä tavattavat lainasanat, kuten sata
(muin.-iraan. suta-), vasara (muin.-iraan. vazra).
Enimmän levinnyt nykyisten iraanilaisten
kielten joukossa on p e r s i a n k i e 1 i, jolla on vanha
ja huomattava kirjallisuus (ks. Persian
kieli ja kirjallisuus). Sen vanhin muoto
on yllämainittu muinais-persian kieli.
Sassanidien aikana (226-651) se on kadottanut jo
suuren osan taivutuspäätteitään ja siihen on
sekaantunut paljo vieraita, aramealaisia aineksia. Tätä
persialaista kielimuotoa, joka on säilynyt
piirtokirjoituksissa ja runsaassa zoroasterilaisessa
kirjallisuudessa, nimitetään keski-persiaksi eli
p e h 1 e v i’k s i (ks. t.). Avestan selityksissä
käytetty p a z e n d on kuitenkin verrattain puhdas
vieraista aineksista. 10:nnellä vuosis. j. Kr. on
nykyinen persian kieli, jonka vanhinta kieliasua
sanotaan parsi’ksi eli farsi’ksi, saanut
klassillisen muotonsa suuren runoilijan Firdüsi’n
teoksissa. Uus-persiasta ovat taivutuspäätteet
hävinneet melkein kokonaan eikä siinä ole
myöskään kieliopillista sukua. Muut iraanilaiset
kielet, joissa ei, kuten persiassa, z ole
muuttunut d:ksi, ovat: balütsi Belutsistanissa, pastö
(ks. t.) Afganistanissa, galtsa Pamirissa, kurdin
kieli (ks. t.) Taka-Kaukaasiassa ja
Vähässä-Aasiassa ja hyvin vanhanaikainen ossetin kieli
(ks. t.) Kaukaasiassa. [Spiegel, „Vergleichende
Grammatik d. alteranischen Sprachen" 1882,
Jackson, „An Avesta grammar", Bartholomæ,
„Altiranisches Wörterbuch", „Grundriss der
iranischen Philologie"]. J. J. M.

Irade (arab., = „tahto"), merkitsee Turkissa
asetusta.

Irak-Adzmi [-räk -mi], ent. Persian
maakunta, Elburs-vuoren eteläpuolella, käsitti
muinaisen Median, n. 358,000 km2, 1 milj. as. Alue
jaetaan nyk. 20 piirikuntaan.

Irak-Arabi [-räk-] (muinainen
Babylonia), Turkin Aasiaan kuuluva maakunta
Tigris-ja Eufrat-jokien välissä, rajoittuu
viimemainitun joen länsipuolella hiekkaerämaahan. Se
liittyy puuttomana, pitkin jokivarsia rämeisenä,
epäterveellisenä ja sangen hedelmällisenä, mutta
vähän viljeltynä alluviaalitasankona (Sawad)
pohjoisrajalla olevaan aroon. Muut osat siitä
ovat erämaata. — Muinoin näillä seuduin oli
kukoistava sivistys ja mahtavia kaupunkeja.
Suurisuuntaisen kanavoimisen ja keinotekoisen
kastelemisen avulla oli laajoja maa-aloja tehty
hedelmällisiksi viljelysmaiksi. Nykyään seudun
asukkaat, arabialaiset heimot, elävät parhaastaan
paimentolaisina tahi kurjissa kylissä. —
Bagdadin radan yhteydessä tehtyjen patolaitosten
ohella on myös suurenmoista kanavoimista
suunniteltu, jonka toteuttaminen varmaankin tulisi
kohottamaan rappiolle joutuneen alueen
vilje-lemismalulollisuuksia. — Tärkeimmät kaupungit
ovat Bagdad ja Basra. fW. S-m.)

Iran [-ä-], Persian kotimainen nimi. vrt.
Iraani.

Irawadi [iräuä’di] 1. Ava (engl. Irawaddy),
Taka-Intiassa, Birman pääjoki, 1,600 km pitkä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0567.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free