- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1055-1056

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Irlanti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1055

Irlanti

1056

mutta vähässä arvossa pidetyn siirtolaisten
osan, sekä myös Englantiin. Englantilaisia ja
skotlantilaisia siirtyy sitävastoin sanottavassa
määrässä vain I:n koillis- ja itäosiin. —
Katolilainen uskonto on vallitseva: 74,3 % maan
asuja-mista tunnustaa tätä oppia. Maa on jaettu 4:ään
katoliseen arkkikiippa- ja 23:een
hiippakuntaan. Anglikaaniseen kirkkoon kuuluu 13 % ;
sillä on 2 arkkipiispaa ja 11 piispaa.
Presby-teriaaneja on 9,s c/c j. n. e. K a n s a n s i v i
s-tystä koetetaan tehokkaasti edistää, mutta se
on väestön köyhyyden takia alhainen. V. 1904
kävi esim. 730,417:sta kouluijässä olevasta
lapsesta vain 4S3,S97 säännöllisesti koulua, ja 5 v.
vanhemmista 17,» % oli lukutaidottomia. Nyk.
on I:ssa n. 8,700 julkista kansakoulua ja 270
luostarikoulua, 512 ylempää koulua, 87
seminaaria, 2 yliopistoa ja 3 college-opistoa, sekä
teknillinen koulu, maanviljelys-, taide- ja
musiikki-akatemia.

Elinkeinoista karjanhoito on tärkein,
rars. teurastuskarjan pito ja maitotalous. V.
1908 I:ssa elätettiin 4,s milj. nautaa, 4 milj.
lammasta, 1,3 milj. sikaa ja 600,000 hevosta. — N.
55 % maan pinta-alasta on niitty- ja
laidunmaata, vain 18 % peltoa, 2 0/o metsää ja 25 %
tuottamatonta maata, mutta pellot vähenevät yhä
ensinmainittujen eduksi. Viljelyskasveista kaura
on tärkein (sitä viljellään n. 400,000 ha:n
alueella); sitten perunat (240,000 ha:n alueella),
ohra (70,000 ha:n alueella), pellava (20,000 ha:n
alueella) ja vehnä (vain 10,000 ha:n alueella).
Maa on jaettu suurtiloihin, joiden omistajina
ovat engl. aateliset ja rahapohatat, kirkko sekä
virkakunnat; irlantilaiset itse ovat vain näitten
alustalaisia, ja vuokratilat liian pienet.
Vuokratiloja on nim. n. 600,000; näistä enemmän kuin
puolet vain 0,4-6 ha laajat. Tämän johdosta
vallitsee todellinen puute ja hätä, joita katovuodet
huonona perunavuonna vielä suurentavat. Tämä
puolestaan lisää tällaisina vuosina siirtolaisuutta
huomattavassa määrin. Maanomistusoloja on
kylläkin koetettu parantaa, viimeiseksi v:n 1903
lailla, joka sallii vuokratilallisten
etuosto-oikeudella hankkia itselleen ennen vuokraamansa
maan, myöhemmin maksettavaa valtiolainaa
vastaan. — Kalastus on tärkeä, huolimatta sen
verrattain pienestä tuotannosta.
Kalastajalaivas-toon kuuluu yli 7,000, yhteensä 278,000 tonnin
vetoista alusta (26,000 miestä), ja
merikalastuksen tuotteet, turska, makrilli ja silli, sekä lohi
(joista), nousevat yli 6 milj. mk:n arvoon v:ssa.

Vuorityö on vähäpätöinen, kivihiiliä ja
metalleja on vain vähässä määrin (v:n 1907
kivihiili-tuotanto 101,300 tonnia), ja teollisuus on
suuresti taantunut v:sta 1841, jolloin vain
kutomateollisuuden alalla toimi 696,000 henkeä.
Näitten luku on laskenut 116,208 henkeen (1901),
joista 72,099 harjoitti pellavankudontaa
(Ulsterin provinssissa, Belfastissa.) Sen ohella
harjoitetaan valkaisua, värjäysteollisuutta ja
kan-kaanpai namista (n. 12,000 henkeä), kone- ja
tupakkateollisuutta sekä laivanrakennusta
(Belfastissa), olut- ja paloviinateollisuutta
(Dublinissa). — I. käy pääasiallisesti vain Englannin
ia Skotlannin kanssa kauppaa.
Tuontitavaroita (377,75 milj. mk:n arvosta 1907) olivat
vilja, pellava, pellavalanka ja siirtomaatavarat.
Vientitavaroista (48,s milj. mk:n arvoiset) tär-

keimmät ovat teurastuskarja ja maatalouden
tuotteet sekä pellavatavarat ja väkijuomat.
Kauppaa edistävät rautatiet, 5,409 km (1908),
kanavat 1,364 km sekä kauppalaivasto, johon
kuuluu n. 1,000, yli 296,000 tonnin vetoista alusta.
— Säästökassojen pääoma on lähes 13 milj.
puntaa.

I. jakaantuu historiallisesti neljään
provinssiin (ent. kuningaskuntia), jotka samalla ovat
luonnollisia maakuntia. Lounaisosassa, missä
ilmasto on suotuisa, lahdet syviä ja paljaitten,
metsättömien vuorien välissä on leveitä,
hedelmällisiä laaksoja, sijaitsee Munster. Siellä
kukoistavat uautakarjanhoito ja maitotalous.
Pääkaupunki, teurastuseläinten sekä voin
vienti-paikka on Cork (ks. t.). Tärkeät ovat myös
Waterfordin ja kalastussatamana Kinsalen
kaupungit. Luoteisosassa on maan köyhin ja
vähimmin kehittynyt osa, Connaught. Sen väestö
on melkein yksinomaan katolilainen ja suureksi
osaksi gaelin kieltä puhuvaa. Maakunnan
pääpaikka on G a 1 \v a y. — Korkeammalle
kehittynyt on kaakkois- ja sisäosassa sijaitseva
Leinster. Siinä on suuria kuivatettuja soita
ja yksi I:n tärkeimpiä kivihiilialueita
(Car-low’n luona). Keskellä itärannikkoa sijaitsee
maakunnan ja samalla koko maan pääkaupunki D u
b-1 i n, joka on I:n rautatie- ja kanavaliikkeen
keskus. Maakunnan asukkaat kuuluvat eri
kirkkokuntiin. — Enimmin kehittynyt, toisista
aivan poikkeava on l:n koillisosassa
sijaitseva, hedelmällinen, tiheästi asuttu, teollisuutta
harjoittava, melkein kokonaan englantilainen ja
protestanttinen Ulster. Siellä viljellään
suuressa määrin pellavaa, jota valmistetaan
lukuisissa tehtaissa varsinkin pääkaupungissa
Belfastissa. Vain maakunnan luoteisin osa,
D o n e g a 1 i n kreivikunta (ks. t.) on köyhä,
kelttiläinen ja katolilainen.

Hallinto. I:n hallituksen johtaja on
Dublinissa asuva, kuninkaan nimittämä varakuningas
1. loordiluutnantti ja kenraalikuvernööri.
Hänen rinnallaan on I:n valtiosihteeri sekä salainen
neuvoskunta. Valtiollisesti I. on jaettu 32:een
kreivikuntaan, joita varakuninkaan nimittämät
„luutnantit" hallitsevat. Poliisivoima on vahva,
sotilaallisesti järjestetty ja majoitettu
kasarmeihin ympäri maata. — I:n parlamentin
lakkauttamisen jälkeen (1800) maata edustaa Englannin
parlamentissa 28 elinkaudeksi valittua pääriä
(ylähuoneessa) ja 103 alahuoneen jäsentä.
Oikeudenhoitoa varten on kreivikunnissa
rauhan-tuomareita. Korkein tuomioistuin on Supreme
court of judicature, joka on jaettu kahteen
osastoon: High court of justice ja Court of appeal.

I:n vaakuna cn kultainen, hopeakielinen
harppu sinisessä kilvessä. Ison-Britannian ja
Irlannin vaakunassa se sijaitsee alemmassa
oikeanpuoleisessa kentässä. Alkuperäinen
kan-sallisväri on vaaleansininen. Kuitenkin
käyttävät kansallismieliset värinään vihreätä ja
jyrkät protestantit oranssia (Oranian-suvun
muistoksi). W. S-m.

Historia. Jo esihistoriallisena aikana
asettui Irlantiin kelttiläisiä, jotka luultavasti
karkoittivat tieltään tuntematonta sukuperää
olevan alkuväestön. I. ei niinkuin Britannia
koskaan joutunut Rooman vallan alle.
Kristinusko alkoi levitä maahan 4:nnen vuosis. lopulla.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0570.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free