- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1067-1068

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Irtiš ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1067

Irtonaiset maalajit—Irving

1068

mitä nykyisyydessä ja lähimmässä
tulevaisuudessa elatukseensa tarvitsee. Mutta irtolaisena ei
voida pitää ketään, joka elättää itsensä
rehellisellä työllä, vaikkapa vain satunnaisella
työn-ansiolla, vaan kyllä sitä, joka luvattomalla
toiminnalla ja laittomalla tavalla saa runsaankin
toimeentulon. Irtolaisen siveettömään
pahantapaiseen elämänlaatuun kuuluu vihdoin irstainen
elämänlaatu kaikissa muodoissaan ja etupäässä
ammattihaureuden harjoittaminen ja suosiminen,
juopottelu ynnä muu sellainen, mikä yleisessä
käsityksessä esiintyy pääasiallisesti pahana
tapana, paheena, mutta ei sitä vastoin esim.
varsinaiset rikokset ja kerjuu, joista on säädettynä
erityiset rangaistukset tai pakkoseuraamukset.

Irtolaisuudesta säädettyjä seuraamuksia
ovat kiinniottaminen, varoitus ja yleinen työ.
Omassa kunnassa irtolaisuutta harjoittaneelle on
kaupungissa vaivaishoitohallituksen ja maalla
kunnallislautakunnan annettava varoitus, ja
vasta sitten, jos hän siitä huolimatta uudestaan
tekeytyy irtolaisuuteen syypääksi, voivat tulla
kysymykseen irtolaisuuden yleiset seuraamukset,
ensiksikin kiinniottaminen niiden rajoituksien
estämättä, joita vangitsemiselle yleensä on
säädetty. Poliisitutkinnon nojalla paikkakunnan
poliisiviranomainen sitten joko lähettää kiinniotetun
kuvernöörin tutkittavaksi taikka laskee hänet
vapaaksi. Edellisessä tapauksessa kuvernööri taas,
saatuaan tarvittavan selvityksen ja syytettyä
kuulusteltuaan, päätöksellä, josta saa valittaa
senaatin oikeusosastoon, päästää hänet vapaaksi
tahi määrää, että hänet on kotipaikkaansa
lähetettävä siellä vapaaksi laskettavaksi, taikka
tuomitsee hänet irtolaisuudesta yleiseen työhön,
ensimäisellä kerralla 3 kuukauden — 1 vuoden
sekä toisella ja seuraavilla kerroilla 6 kuukauden
— 3 vuoden ajaksi. Työlaitokseen ei kuitenkaan
tuomita ulkomaalaisia, jotka sen sijaan voidaan
toimittaa maasta pois, ei 15 vuotta nuorempia
lapsia, ei vaivaishoitoon oikeutettuja
täysi-ikäisiä, eikä myöskään sellaisia
työhönkvkenemättö-miä, jotka ovat harjoittaneet irtolaisuutta
omassa kunnassa, ellei heitä ole pidettävä
yleiselle turvallisuudelle vaarallisina.

Yleinen työ, johon irtolaisia määrätään, on
pakkotyötä yleisessä työlaitoksessa. Osaksi
vanhojen. 1823 ja 1839 annettujen ohjesääntöjen,
osaksi erityisten määräysten kautta taikka
varsinaisista vapausrangaistuksista annettuja
säännöksiä yleiseen työhön soveltamalla, on se
käytännössä lähennyt kuritushuonerangaistusta,
kuitenkin ilman tämän ajanmukaisia parannuksia.
Yleiseen työhön tuomittu voi ennen määräajan
kuluttua päästä siitä vapaaksi, jos vain hänen
oloissaan tapahtuu sellainen muutos, ettei hän
otaksuttavasti enää tee itseään irtolaisuuteen
syypääksi tahi ellei hän enää ole yleiselle
turvallisuudelle vaarallinen. Sitä paitsi voi senaatin
oikeusosasto armahtamallakin vapauttaa yleisestä
työstä. Enimmät yleiseen työhön tuomituista
ovat rikoksesta rangaistuja taikka ainakin jo
ennen yleisessä työssä olleita.

Muissakin maissa on yleinen työ erityisissä
työlaitoksissa tätä nykyä tärkein irtolaisuuden
seuraamuksina käytetyistä toimenpiteistä,
myöskin siellä, missä sitä (niinkuin esim. Saksassa) ei
käytetä välittömästi, vaan siten että irtolainen
vasta kärsittyään tavallisen lievemmän vapaus-

rangaistuksen, joka enimmäkseen on
lyhytaikainen ja sentähden riittämätön irtolaisten kurissa
pitämiseksi, voidaan panna yleiseen työhön. Sen
ohessa on eräissä maissa irtolaisuuden
vastustamiseksi ryhdytty myöskin ehkäiseviin
toimenpiteisiin, joista tärkeimpiä ovat
Saksassa hyväntekeväisyysyhdistysten ja kuntain
varoilla toimeenpannut majatalot kulkeville
työntekijöille (Herbergen zur Heimat), majapaikat,
joissa varattomat työnhakijat voivat saada
yösijaa ja ravintoa mikäli mahdollista työtä vastaan
(Naturalverpflegungsstationen,
Wanderarbeits-stätten), sekä työsiirtolat, joissa työnpuutteessa
olevat voivat päästä työhön pitemmäksikin aikaa
(Arbeitskolonien). K. J. S.

Irtonaiset maalajit, yhteinen nimitys
sellaisille kerrostumille, joissa yksityiset lohkareet,
rakeet tai hiukkaset eivät vielä ole kiintyneet
yhteen (vastakohtana kiinteät vuorilajit).
Meidän maassamme kaikki irtonaiset maalajit ovat
jääkaudella tai sen jälkeen syntyneitä, ks.
Kvartäärisysteemi. P.E.

Irtorakenne, vaharakenne, jossa mehiläiset
ovat saatetut rakentamaan valiakakkunsa 5-6 mm
mehiläispesän seinistä irti. Oli tunnettuna jo
muinaisilla roomalaisilla, mutta joutui jälleen
unhoon. Saks. toht. Dzierzon teki 1842 sen
mehiläishoitajille uudestaan tunnetuksi ja häntä
pidetään yleensä i:n keksijänä. Hän saattoi
mehiläiset rakentamaan kakkunsa pesän sisäkattoon
asettäftiiaan listoja pitkin; kakut riippuivat
alaspäin säännöllisen välimatkan päässä toisistaan,
ollen kuitenkin vielä pesän seiniin kiinni
rakennettuina, joista ne veitsellä irroitettiin. Saks. von
Berlepsch saattoi, asettamalla listat seinien ja
kakkujen kapeain syrjäin väliin, kakut
seinistäkin irtonaisiksi ja i. sekä kakun ympärillä oleva
kehä oli keksitty. I:n käänteentekevä merkitys on
siinä, että kakut rikkomatta voidaan ottaa ulos
pesästä tarkastuksissa, hunajaa lingotessa sekä
panna eheinä takaisin entiseen tarkoitukseensa.

A. M.

Irtys 1. I r t i s. Länsi-Siperiassa, Ob-joen
vasemmanpuolinen syrjäjoki, alkaa Eketag Altailla
Mustan I : n nimellä. Pituus 3,712 km,
jokialue 1,676,000 km3. Syrjäjoet: O m ja B u
h-tarma (oikealta), Isim ja Tobol
(vasemmalta). I. on Obin ohella läntisen Siperian
tärkein liikeväylä. Höyrylaivayhteys Tjumenin
(To-bolin lisäjoen Turan varrella) ja Semipalatinskin
välillä. Näillä paikoin I. on jäässä
marrask.-huhtik. Pienet alukset pääsevät aina
Saisan-Nor-järvelle asti. I:n varrella olevista tärkeistä
kaupungeista mainittakoon vielä Omsk ja Tobolsk.

(W. S-m.)

Irving [ävir\], Edward (1792-1834), skotl.
lahkonperustaja (ks. Irvingiläiset), synt.
Dumfriesin kreivikunnassa 4 p. elok. 1792, kuoli
7 p. jouluk. 1834 Glasgow’ssa, opiskeli
Edinburghissa jumaluusoppia, siirtyi 1812 rehtoriksi
erääseen Kirkaldyn korkeampaan oppilaitokseen ja
solmi siellä läheisen ystävyysliiton Thomas
Car-lvlen kanssa. Hänen sisäisestä kehityksestään ei
ole tältä ajalta tietoja. V. 1819, ollessaan jo
aikeissa lähteä lähetyssaarnaajaksi Persiaan, hän
siirtyi Clialmersin (ks. t.) apulaissaarnaajaksi
Glasgow’hun ja 1822 kaledonilaisen
(kansallis-skotlantilaisen) seurakunnan saarnaajaksi
Lontooseen, jossa hän omituisella, koreilevan kauno-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0576.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free