Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Irving ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1071
Isaak—Isagogiikka
107 •>
oli menestystä varsinkin 1848. Berliinissä liittyi
keihin m. m. korkeita sotilashenkilöltä,
virkamiehiä ja pappejakin. Itse emämaassa
Englannissa irvingiläisten aika on jo ohi; niinpä esim.
jumalanpalveluksessa toimivien hengellisten
lukumäärä on usein yli puolet seurakunnasta.
Saksassa irvingiläisten liike on ollut kohoamassa;
Preussissa yksistään arvioitiin heidän
lukumääränsä 1890 16,081 :ksi, 1895 22,610 :ksi, joista
Berliinissä 3,073. — Suurempi kannatus kuin
alkuperäisellä englantilaisella irvingiläisyydellä
on tätä nykyä varsinkin Saksassa ja
Alankomaissa uus-irvingiläisillä (ks. t.). Irvingiläisten
kokonaislukumäärä arvioidaan (tilastoa heillä ei
ole) 50,000:ksi. [Th. Kolde, „Irving"
(Realenzyklopädie f. protest. Theol. u. Kirche, 9:s osa).]
L. 77.
Isaak ks. Iisak.
Isaak, Itä-Rooman keisareita. — 1. I. I K o
innen os (k. 1061), nousi valtaistuimelle
kukistettuaan Mikael VI:n 1057, oli kelvollinen
hallitsija, mutta luopui kruunusta jo 1059 ja kuoli
luostarissa. — 2. I. II Angelos (k. 1204), tuli
keisariksi Andronikos Komnenoksen murhan
jälkeen 1185. Hän hallitsi kurjasti, bulgaarien
y. m. hävittäessä valtakuntaa. Fredrik
Barbarossa pakotti hänet 1189 myöntämään vapaan
läpikulun ristisotajoukolleen. V. 1195 I:n veli
Aleksios III syöksi hänet vallasta, sokaisi ja
panetti hänet vankeuteen. I:n poika Aleksios
sai neljännen ristiretken joukot hänen avukseen
ja hän pääsi poikineen valtaistuimelle 1203,
mutta kun he eivät voineet täyttää antamiansa
lupauksia ja risti retkeläiset sen johdosta
uudestaan piirittivät Konstantinopolia, syöksi heidät
hovimestari Aleksios Murtsuflos uudestaan
valtaistuimelta 1204. I. kuoli pian sen jälkeen
vankeudessa. G. R.
Isaak, Heinrich (n. 1450-1517), saks. (?
alank.) kuorosäveltäjä, aikansa etevimpiä. Toimi
urkurina Firenzessä 1477-89. Siirtyi sieltä
Roomaan ja tuli vihdoin keisari Maksimilian I:n
hoviin, arvouimellä „symphonista regius". Sävelsi
messuja ja motetteja, sekä saks. kuorolauluja,
(nykyisin uudelleen julkaissut Eitner). Lukuisia
T:n teoksia on Münchenin valtiokirjastossa.
Yleisesti tunnettu on koraaliksi siirtynyt
kansansävelmä „Innspruck, ich muss dich lassen" (Suom.
virsik. N:o 507), jonka varhaisin kuorosovitus on
T:n tekemä. 7. K.
Isabeau f-bö’] ks. Isabella, Ranskan
kuningatar.
Isabella (1292-1358), Englannin kuningatar.
Ranskan kuninkaan Filip IV:n Kauniin tytär,
joutui naimisiin Englannin Edvard II:n kanssa;
syöksi heikon puolisonsa valtaistuimelta 1327 ja
murhautti hänet sam. v.; hoiti sen jälkeen
hallitusta yhdessä suosikkinsa Roger Mortimerin
kanssa, kunnes hänen poikansa Edvard III 1330
mestautti Mortimerin ja karkoitti hänet itsensä
hovista; I:n poikana Edvard myöhemmin vaati
itselleen Ranskan kruunua.
Isabella (esp. Isabel), Espanjan
kuningattaria. 1. I. I Katolilainen, (1451-1504),
Kastilian kuningatar, Kastilian kuninkaan Juhana II :n
tytär, meni 1469 naimisiin Ferdinandin,
Arago-nian kruununperillisen kanssa ja nousi veljensä
Henrik IV:n jälkeen Kastilian valtaistuimelle
1474. Ferdinand ja I. ottivat, edellisen periessä
Aragonian kruunun 1479, Espanjan kuninkaan
ja kuningattaren nimen, ja paavi antoi heille
„katolilaisten" hallitsijain kunnianimen. I.. joka
edelleen hallitsi Kastiliassa miehensä
myötävaikutuksella, osoitti sekä hurskautta ja jaloa
mielenlaatua että eteviä hallitsijan ominaisuuksia;
hän vaikutti tehokkaasti kirkollisten olojen
järjestämiseen ja Granadan valloitukseen sekä
kannatti Kolumbusta, josta aiheutui Ameriikan
löytö. Yhdessä nämä hallitsijat laskivat
perustuksen Espanjan kansalliselle yhdistymiselle sekä
maailmanvallalle (ks. Ferdinand
Katolilainen). 1:11a oli useita tyttäriä; hänen ainoa
poikansa Don Juan kuoli ennen vanhempiansa.
[Nervo, „I. la catholique".] 2. I. II (1830-1904),
Ferdinand Vll:n ja hänen neljännen puolisonsa
Maria Kristiinan tytär, seurasi 1833
valtaistuimella isäänsä, joka 1830 oli hänen hyväkseen
muuttanut perintöjärjestyksen. Holhoojahallitusta
johti leskikuningatar. Ferdinandin veli Don
Carlos, joka tavoitti kruunua, nosti kapinan;
puolus-tautuakseen „karlisteja" vastaan leskikuningatar
liittyi vapaamielisiin. V. 1840 hänen täytyi
lähteä Espanjasta, mutta hallituksen johtaja
Espar-tero turvasi I:n kruunun ja hänet julistettiin
täysikäiseksi 1843. V. 1846 I. naitettiin
serkulleen Frans d’Assisi’lle. Ranskan Ludvik Filip,
jonka poika nai I:n sisaren, toivoi Espanjan
kruunun joutuvan hänen suvulleen, mutta toivo petti,
kuu I. synnytti useita lapsia. I., joka oli tekopyhä
ja samalla aistillinen, joutui taantumuksellisen
hovipiirin johdatettavaksi, johon kuuluivat
hänen rakastajansa Marfori, hänen rippi-isänsä
y. m. — Tyytymättömyys kasvoi; useiden
levottomuuksien jälkeen syntyi yleinen kapina 1868, ja
I:n täytyi paeta Ranskaan; hän luopui 1870
kruunusta poikansa Alfonson (XII:n) hyväksi, joka
1875 nousi valtaistuimelle. I. palasi nyt
Espanjaan, mutta eli seur. aikoina enimmäkseen
Pariisissa. G. R-
Isabella (ransk. Isabelle, Isabeau) (1371-1435).
Ranskan kuningatar, Baierin herttuan
Stefanin tytär, Kaarle VI:n puoliso, johti
miehensä mielisairauden aikana Orleansin ja
Burgundin herttuain kanssa hallitusta, osoittaen
tuhlaavaisuutta ja komeudenhalua. Sittenkuin
hänen rakastajansa Orleansin Ludvik oli murhattu
1407, I. myöhemmin liittyi Burgundin uuteen
herttuaan Juhana Pelottomaan. Kun tämän
vuorostaan dauphin Kaarlen kannattajat
murhasivat 1419, solmi I. vihasta omaa poikaansa vastaan
Troves’n liiton 1420 Englannin Henrik V:n sekä
Juhanan pojan Filip Hyvän kanssa; Henrik
kihlasi I:n tyttären Katariinan ja tunnustettiin
Ranskan kruunun perilliseksi. Henrikin sekä
Kaarle VI:n kuoltua 1422 I. menetti kaiken
vaikutusvaltansa. G. R.
Isabella-väri, vaalea ruskeankeltainen väri.
Isæus [-V-], Per Magnus Reinhold
(1841-90), ruots. arkkitehti ja koristetaiteilija.
v:sta 1882 Tukholman teknill. korkeakoulun
professori. Tukholmassa siihen aikaan opiskelevista
suomalaisista arkkitehdeistamme monet olivat
I:n oppilaita. Vaasan kaupungintalon
piirustukset ovat I:n laatimat. U-o N.
Isagogiikka (< kreik. eisagögiJco’s,
jolidannol-linen), raamatullinen johdantotiede, se
teologisen tieteen haara, jonka tarkoituksena on
tehdä selkoa Raamatun yksityisten kirjain ja sen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
