- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1075-1076

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Isaios ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1075

Ischium—Jsim

1076

u. 27,000 as. Korkein kohta, Monte Epomeo
789 m yi. nierenp. Kuumia kivennäisvesilähteitä
on runsaasti. Tunnettu viinistään, hedelmistään
ja oivallisesta savestaan. I:n rasituksena ovat
usein uudistuvat maanjäristykset. Pääpaikka
I. (n. 3,000 as.) on piispanistuin. Sillä on ihana
tuomiokirkko, linna, satama ja
merikylpylai-toksia. fTP. S-m.J

Ischium (lat. os ischii), istuinluu.

Ischl [isl], kauppala ja kuuluisa kylpypaikka
Ylä-Itävallassa, Salzkammergutissa, Euroopan
hienoimpia ja eniten käytettyjä (lähes 26,000
henkeä v:ssa), sijaitsee Traun-joen ja
Steinach-Schärdingin radan varrella, 468 m yi. nierenp.;
2,314 as. (1900). Suolatehdas (v:n 1904 tuotanto
15,556 tonnia), suola- ja rikkikylpylähteitä;
ilmaparantola ja kesäinen virkistyspaikka. —
Ihanat ympäristöt. — V:sta 1856 Itävallan
keisari-perhe viettää kesänsä Iässä. (W. S-m.J

Ischuria ks. V e s i u m p i.

Isebel, foinikialaisen kuninkaan Etba’alin
tytär, naimisissa Israelin kuninkaan Aliabin
(ks. t.) kanssa. K. T-t.

Isefjord, 40 km pitkä ja 450 km5 laaja,
monihaarainen vuono Sjællandin pohjoisrannalla
Tanskassa ; suu 3-4 km leveä ja hiekkamatalikon
takia vain n. 4 m syvä. Sisäosassaan I. laajenee
järventapaiseksi; syvyys keskimäärin 5-9 m.
Se haaraantuu useaan lahteen (vuonoon), joista
Nykopingin-laliti, Lammefjord ja
Holbækin-vuonot sijaitsevat sen länsiosassa, kapea
Roskil-den-vuono sen itäosassa. — I. on ennen ollut
Kattegatiin laskeva sisäjärvi, joka vasta
kivikauden jälkeen on tullut välittömästi meren
yhteyteen. (W. S-m.J

Isegrim ks. I s a n g r i m.

Isère [isä’rj. 1. Rkönen vasemmanpuolinen
syrjäjoki, alkaa Galise-jäätiköltä n. 2,400 m. yi.
merenp., Mont Iseran’in pohjoispuolella, lähellä
Italian rajaa. Se virtaa Tarentaisen- ja
Graisi-vaudan’in-laaksojen kautta ja laskee pääjokeensa
Valencen yläpuolella. I:n pituus on 290 km,
jokialue 12,140 km2; se on vuolas ja n. 200 km:n
matkan purjehduskelpoinen. — I:n (lat. Isära)
laakso oli jo vanhalla ajalla tärkeä liikeväylä;
siitä päästiin nim. monelle kulkukelpoiselle
vuorensolalle. Nykyään seuraavat rauta- ja
maantiet sitä pitkät matkat. — 2. Departementti
Ranskassa, ent. Dauphmén maakunnassa; 8,237 km2,
562,315 as. (1906) 68 kmMlä. Maa on vuorinen,
mutta jokilaaksot ovat hedelmälliset.
Harjoitetaan maanviljelystä, vuorityötä ja teollisuutta.
I. on jaettu 4:ään piirikuntaan. Pääkaupunki
Grenoble (ks. t.). (W. S-m.)

Isetj, joki Venäjällä, Permin kuv., laskee vas.
Toboliin. Pituus n. 533 km. Yläjuoksun varrella
lukuisia teollisuuslaitoksia ja myllyjä.

Isfahan 1. I s p a h a n, Ptolemaioksen
Aspa-dana, ent. pääkaupunki Persiassa, I:n
maakunnassa, Sende Rud-joen varrella hedelmällisellä
tasangolla; 70,000 as., väkiluvultaan Persian
kolmas. Aikaisemmin kukoistuskautena väkiluku oli
n. 10-kertainen. N. 40 km pitkän
kaupunginmuu-rin sisäpuolella on nyt laajoja alueita
raunio-kasoina. Vielä säilyneitä loistorakennuksia on
melkolailla: muhkeassa puutarhassa sijaitseva
palatsi Tsehil Situn pylväineen, suihkukaivoilleen
ja seinämaalauksineen. Ali-kapin portti,
mos-keiat Luft Allah ja Medzid-i-Sah — Itämaiden uh-

kein, molemmat viimemainitut maailman
suurimman torin, Mejdan-i-Sahin varrella v. m.
Lukuisia basaareja, karavaaniseraljeja, toreja; 13
oppilaitosta. Teollisuus (silkki-, puuvilla y. m.
kankaita, aseita-, koristeita j. n. e.) kukoistaa vielä.
Tärkeämpi on kauppa; useita karavaaniteitä,
m. m. Teheranista Busiriin Persian-lahden
rannalle, yhtyy täällä. — Tarun mukaan I:n
perustivat Nebukadnezarin vankeuteen viemät
juutalaiset. Seldzukien hallitessa ajoittain
pääkaupunkina ja Itämaiden kukoistavimpia. Timur
hävitti sen 1300-luvun lopulla. Uusi kukoistus oli
Abbas-Sahin aikana (n. 1600) ; silloin I. jälleen
tuli pääkaupungiksi, jona se oli 1700-luvun
alkuun. E. E. K.

Ishora ks. I z o r a.

Ishpeming [ispemirj], kaupunki
Yhdysvalloissa, Michiganin valtiossa, Michigan- ja
Ylä-järven välisellä kannaksella. 14,353 as. (1905),
suuri osa skandinaavilaisia. I. on suurenmoisen
Marquette-rautakaivosalueen keskusta, josta 1902
louhittiin 3,85 milj. tonnia malmia. Myös
jalometalleja on löydetty. Malmi viedään Yläjärven
rannalla olevan Marquetten sataman kautta. — 1.
on suomalaisasutuksen pääpaikkoja; ensimäiset
suomalaiset asettuivat tänne 1873, nykyään niitä
on noin 2,000. Suomalaisilla on täällä 3 kirkkoa,
2 raittiusseuraa, nuorisoseura, Maccabee-maja
j. n. e. Suomalaisia kauppa- y. m. liikkeitä on
useita. (E. E. K.)

Isidoros [-si’dö-] M i 1 e t o 1 a i n e n,
bysanttilainen arkkitehti ja mekaanikko, rakensi yhdessä
Antliemios Tralles’ilaisen kanssa Konstantinopolin
Sofia-kirkon (522-537), jonka nelikulmaiselle
pohjalle kohotettua kupolia vieläkin pidetään
konstruktiivisena mestariteoksena. TJ-o N.

Isidorus [-Ö’-]. 1. I. Pyhä
Pelusiumi-1 ai n en (P el us i ota), s. n. 370
Aleksandriassa, k. n. 440, erään lähellä Pelusiumia
Ala-Egyptissä olleen luostarin arkkimandriitta, jolta
on säilynyt n. 2,000 sen ajan historiaa valaisevaa
kirjettä. Ne ovat Mignes’n „Patrologie
grec-que"n 78:nnessa osassa. — 2. I., Hi paliksen
(Sevillan) piispa (todennäköisesti v:sta 600).
Hänen pääansionsa ovat kirjallista laatua.
Kirjallisuuden ja tieteellisyyden täydellisen r «ppiotilan
aikana hän tutki klassikoita ja välitti heidän
tuntemistaan myöhemmälle ajalle. Erikoisesti
mainittava on hänen teoksensa „Originum s.
etv-mologiarum libri XX", eräänlainen ensyklopedia,
johon on koottuna tärkeitä tietoja
muinaisuudesta, lähinnä roomalaisesta. Vähemmän tär
keitä ovat ,,De differentiis s. proprietate
verbo-rum libri III" ja „Liber glossarum". Hänen
teologisista teoksistaan mainittakoon ,,De of f i
-ciis ecclesiasticis libri II", „Sententiarum s. de
summo bono libri III" ja ,,Liber de viris
illustri-bus sekä historiallinen teos ,,Chronieon usque ad
annum V Heraclii", jossa on säilynyt lyhyt
goottien, vandaalien ja sveevien historia. I. kuoli
636; hänen päivänsä 4 p. huhtik. Hänen kokoa
miksensa aikoinaan väitetyistä dekretaaleista ks.
Pseudo-isidoriset dekretaalit.

(L. H.)

Isim [-i’m]. 1. Piirikunta Tobolskin kuverne
mentissa, Siperiassa, 43,345 km2, 270,463 as. I:n
eteläosa, jonka halki rautatie kulkee, on
hedelmällistä, pohjoisosa rämeistä maata. — 2. I.n
piirikunnan pääpaikka, sijaitsee liikekelpoisen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0580.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free