- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1077-1078

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Isis ... - Iskukone - Iskukorkeus - Iskunlukija

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1077

Isis—Iskuni ukija

1078

I.-joen varrella; 7,874 as. (1900). Harjoittaa
rukiinkauppaa; joulukuussa suuret markkinat
(talia ja nahkoja), joilla käy n. 20,000
muukalaista. Talinsulatto. (TV. S-m.)

Isis, muinaisegyptiläinen jumalatar, Osiris
jumalan sisar ja puoliso, Horuksen äiti. Alkuaan
I. näkyy olleen This-Abydoksen
paikallisjuma-latar, hedelmällisyyden edustaja, mutta
vähitellen hänestä tuli egyptiläisten pääjumalatar, jolle
annettiin muitten jumalattarien arvonimet ja
tuntomerkit. Ptolemaiolaisten aikakaudella
Isis-kultti levisi Kreikkaan saakka ja Sullan aikana
se sai jalansijaa Roomassa. Kuva ks. Egypti
IV. vrt. Osiris. K. T-t.

Iskanderijeh [-ijeh] ks. Aleksandria.

Iskanderun 1. Iskenderun,
Alexandre 11 e n arab. nimi, kukoistava satamakaupunki
Syyrian rannikolla Iskanderunin 1.
Alexandrette-lahdelman rannalla; n. 6,800 as. I:ssa 1S99
käy-neitten alusten tonniluku n. 400,000. Sen perusti
Aleksanteri Suuri 333 Issoksen taistelun
muistoksi. (E. E. K.)

Iskender [-e’n-], Aleksanteri Suuren
arabialainen nimi.

Iskos, puuromainen kovettuva seos, rappaus.
Kivi-i., pienistä kivisirpaleista sullomalla 1.
junttaamalla muodostettu kerros tiepinnan
vahvistamiseksi. Sementti-iskokseksi sanotaan
toisinaan betonia. J. C-én.

Isku. 1. Mus., säännöllisissä ajanjaksoissa
uudistuva sävelen korostus lähi-säveliään
voimakkaammaksi tahi terävämmäksi (vastaa runomitan
korkoa). I:ja on tavallisimmin 4 kussakin
säkeessä. Tähtimerkinnän yleisen
epäjohdonmukaisuuden vuoksi niitä on joka tahtia kohti milloin 1
milloin 2 (jopa joskus 4), esim.: nuottikuva 1.

dc

Kussakin säkeessä on yksi isku (tav. ensimäinen)
muita pontevampi (pää isku). Sitä lähinnä
on 4-iskuisessa säkeessä 3:s (sivuisku);
molemmat muut iskut ovat sitäkin heikommat (v ä-

P.-i. v.-i. s.-i. v.-i.
li-iskuja): 1. 2. 3. 4. — Paitsi 4-iskuisia
säkeitä tavataan myös 2-, 3-, 5- ja 6-iskuisia,
etenkin korkeammassa taidemusiikissa.-—I s k u a 1 a,
välimatka yhdestä iskusta seuraavaan. I:t ovat
joko tasajakoisia (ks. ed. esim.) tahi 3-jakoisia,
(nuottikuva 2). Ne saattavat myös olla keskenään
yhtäpitkiä (kuten ed. esim.), tahi
sopusuhtaisesi vaihtelemalla eripitkiä, niin että toiset i:t
ovat tasan kaksin kerroin toisten mittaiset, esim.:
nuottikuva 3.

— Iskullinen on sävel tai paussi, jonka
kohdalle isku sattuu (iskupaussi,
isku-sävel). — Iskutonon sävel t. paussi, jolle
ei tule iskua. — Iskuttaminen, sävellyksen
iskusuhteitten merkitseminen. — Iskutus,

iskusuhteitten huomioonottaminen laulu- tahi
soittoesityksessä (hvvä t. epätarkka i.). 1. K.

2. Tekn. Männän i., matka, jonka
höyrykoneen, polttomoottorin, pumpun y. m. mäntä
kulkee silinterin toisesta päästä toiseen. Jos
i:n pituus on s, ja akselin kiertoluku
minuutissa n, saadaan männän sekuntinen keskinopeus

c kaavasta c=—.

30

E. S-a.

Iskuhaka 1. entraushaka (ruots.
änter-hake), keveä, 5- tahi 6-haarainen, ketjun tahi
köyden päähän kiinnitetty ankkuri, joka
purje-sotalaivojen aikana heitettiin vihollisen laivan
partaaseen tahi mastoköysiin pitämään laivaa kiinni,
kun siihen tehtiin ryntäys. E. S-a.

Iskukalastus ks. Kalastus.

Iskukone, johtokiskojen ohjaama paino, joka
käsivoimalla tahi vintturilla nostetaan ylös ja
määrätystä korkeudesta
pudotetaan vapaasti alas. I:tta
käytetään rahapajoissa ja muissa
paikoin, joissa tulee kysymykseen
rahojen, mitalien y. m. lyönti, sekä
myöskin aineenkoetuslaitoksissa
joissa aineiden kestävyyttä
koetellaan. Jälkimäisissä tapauksissa
enimmäkseen koetellaan aineen pu-,
ristuskestävyyttä, jolloin
käytetään kuutionmuotoisia
koekappaleita ja määrätään se iskutyö(paino
X pudotuskorkeus), laskettuna
kappaleen kuutiosentimetriä kohti,
mikä tarvitaan joko murtamaan
kappaletta, tahi, jos aine on
sitkeätä, lyömään kappale kokoon
niin paljon, että sen korkeus
supistuu 1j5 alkuperäisestä. Kuva
esittää Tekn. korkeakoulun i:tta;
siinä on paino 18 kg ja suurin
pudotuskorkeus 3 m. E. S-a.

Iskukorkeus, pudotinkoneissa,
esim. paalujuntissa, se korkeus, jolta paino
(junttaluoti) pudotetaan.

Iskunlukija ilmaisee joukun koneen iskujen
luvun määrättynä aikana. I:n pääosat ovat useita
koteloon suljettuja pyöriä, kukin varustettu
numeroilla 0-9, joista kulloinkin
ainoastaan yksi numero kustakin pyörästä
näkyy kotelon aukosta (kuva 1). I:sta
ulkonee vipu, joka saa heiluvan
liikkeen jostakin edestakaisin liikkuvasta
koneosasta, ja joka vaikuttaa
yksikköjen pyörään siten, että tämä
kullakin heilahduksella pyörii */10 kierrok-J
sen jotta uusi numero tulee näkyviin.
Mekanismi on tehty siten, että kun
numero 9 muuttuu 0:ksi niin viereinenkin pyörä
pyörii yhden askeleen eteenpäin, jotta esim. lukua
099 seuraa 100.

I:kin luetaan myös kierrosten
lukijat, jotka ilmaisévat
pyörivän akselin kierrosten luvun.
Liike johdetaan niihin
tavallisesti siten, että koneen
ulkoneva, päästä
kartionmuotoi-nen akseli painetaan koneen
akselin päätä vastaan, joten se
pyörii tämän mukana. Näitten
kojeitten rakenne voi olla joko Kuva 2.

Iskukone.

Kuva 1.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0581.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free