- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1087-1088

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Islanti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1087

Islanti

1086

iàJdàiMo. -A/otit.

^B JsCLditasti-fLUä- ■ - 7t<Uia.iloit><L

fluorntcL. idh teliä. —^ ptKous.

–H r L / 111 i *

myös leveillä tektonisilla lahdelmilla.
Etelärannikko on ehyt, yksitoikkoinen ja lakea, ja meri
sen edustalla jäätikkövirtojen tuomasta lietteestä
hyvin madaltunut, joten laivat vain suurella
vaaralla voivat lähetä rannikkoa. Saari on
suurimmalta osaltaan pengerylänköä, vain 1/l5 sen
pinta-alasta on alankoa. Pengerylängön keskikorkeus on
n. 600 m, mutta se kohoaa paikoitellen aina 900 m
yi. merenp. Korkein kohta on kaakkoisosassa
laajan Vatna Jökullin jäätikköalueella
(8,810 km3, Euroopan suurin), missä öræfa
Jökull kohoaa 2,119 m yi. merenp. Ylängön
vuoriperä on pääasiallisesti tertiääristä
laavaa (basaltteja ja tuffeja), ja vulkaaniset voimat
ovat saarella vielä täydessä toimessa. I:n yli
100:sta tulivuoresta 25:llä on ollut purkauksia
historiallisella ajalla. Kuuluisin niistä on H e k 1 a
(ks. t.). Lukuisista kraatterijonoista
mainittakoon Laki-kraatterit (yli 100), saaren
eteläosassa, joitten laavapurkaukset peittävät 600
km2:n alan. I:n suurin laavakenttä on Vatna
Jökullin pohjoispuolella sijaitseva, n. 4,000 km2 laaja
Odä</akraun, josta A s k j a (ks. t.), I: n
suurin vulkaani kohoaa. Saaren tuliperäistä luonnetta
osoittavat myös kuumat lähteet, joista Geysir
on mainittavin, sekä lukuisat solfataarit ja
motetit. — Ilmanala on länsi-, etelä- ja
itärannikolla Pohjois-Atlantin virran sekä vallitsevien
itätuulien vaikutuksesta leudompi kuin muualla
samalla leveysasteella, mutta sen ohella, melkein
pysyväisesti alhaisen ilmanpaineen takia hyvin
myrskyinen, ja sää sumuinen. Tammik.
keskilämpö Reykjavikissa —3° ja heinäk. -f- 12°;
vuotuinen sademäärä n. 738 mm. Pohjoisosassa
ilmanala on ankarampi, sademäärä niukempi ja
Jäämeren ajojäät sulkevat väliin rannikon.
Ylängöllä vallitsee mannerilmasto: talvet ovat pitkät
ja kylmät. — Laajat alueet ovat jään ja lumen

peitossa (jökull-alue, joka käsittää n. */t saa"
ren pinta-alasta). Sieltä jäätiköt (skridjökull)
virtaavat alangolle, josta sameavetiset joet
koskineen ja putouksineen alkavat. Pisin joki on yli
200 km pitkä T h j o r s a. Järviä on saarella
myöskin, kuten Thing vallavatn etelässä ja
My v at n pohjoisessa. Kasvisto ja
eläimistö ovat köyhät: matalat pihlaja- ja
koivu-pensaat ovat ainoat suuremmat puulajit.
Jälkimäiset ovat aikaisempien koivumetsien jätteitä.
Rannikolla ja jokivarsilla on hyviä laitumia.
Nisäkkäistä mainittakoon kettu ja maahan tuotu
peura (nykyään metsistynyt), rnetsälinnuista
kiiruna, ja rannikon vesilinnuista allit ja hanhet.
Meressä on runsaasti valaita, mursuja ja
hylkeitä sekä kaloja (turska-, kampela-, silli- y. m.
lajeja).

Asukkaat ovat saarelle 9:nnellä vuosis.
muuttaneiden norjalaisten, sekä joko
muuttaneiden tahi sotavankeina ja orjina I:iin tuotujen
vieraitten kansojen, varsinkin kelttiläisten,
jälkeläisiä. I:n kielestä ks. Islannin kieli
ja kirjallisuus. Kansansivistys on
erinomaisella kannalla: I:n lukuisista
oppilaitoksista mainittakoon Reykjavikin latinakoulu,
lääket. ja jumaluusop. oppilaitos, sekä Akreyrin
reaalikoulu. Väestö on uskonnoltaan luterilainen;
kirkollisessa suhteessa saari kuuluu Reykjavikin
hiippakuntaan. — Vain 42,068 km2 saaren
pinta-alasta on asutukselle kelpaavaa maata.
Pääelinkeinot ovat karjanhoito, kalastus ja
kauppa. V. 1906 pidettiin 778,142 lammasta,
48,908 hevosta ja 26,159 nautaa. Sen ohella
viljellään perunoita ja nauriita ja harjoitetaan
vuosi vuodelta yhä suurempaa kalastusta.
Vuotuinen kauppavaihto n. 19 milj. kruunun
arvoinen. Vienti käsittää kaloja (n. 2/s koko
viennistä), hevosia, lampaita ja villoja; tuontitava-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0586.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free