- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1091-1092

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Islanti - Isle ... - Isobaasit

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1091

Isle—Isobaasit

1092

erottaa I:u Tanskasta. Tämä riita ei vielä ole
päättynyt. Itsehallinnon perustamisen jälkeen
I. on suuresti edistynyt kaikissa suhteissa.

[A. J)orgilsson, „Islendingabök" (1891);
„Land-nämabök" (1891); Sturla J)6rdarson, „Sturlunga
saga" (1878); Kaalundiu tansk. käännös
1903-04) ; „Diplomatariuni islandicum" (1857 ss.
1897) ; G. Storm, „Islandske annaler indtil 1578"
(1888); F. Jönsson, „Historia ecclesiastica
Is-landiæ" (1772-78; myöhemmin jatk.) ; K. v.
Maurer, „Die Entstehung des isländischen
Staates u. seiner Verfassung" (1852) ; Sama, „Island
von seiner ersten Entdeckung bis zur Untergang
des Freistaats" (1874) ; Boden, ..Die isländische
Regierungsgewalt in der freistaatlichen Zeit"
(1905) ; P. Herrmann, „Island in Vergangenheit
u. Gegenwart" (1907) ; R. Lundborg, „Islands
staatsrechtliche Stellung von der Freistaatszeit
bis in unsere Tage" (1908) ; K. Berlin, „Islands
statsretslige stilling efter fristatstidens ophør"
(1909).] G. R.

Isle [il] ks. 11 e.

Ismael (hepr. Jisma’el = „Jumala kuulee"),
Raamatun mukaan Abrahamin ja Saaran
egyptiläisen orjattaren Hagarin poika (1 Moos. 16;21);
arabialaisten myytillinen kantaisä. K. T-t.

Ismail [-i’-] (ven. Izmail), piirikuntakaup.
Venäjällä Bessarabiassa, Tonavan Kiliä
suuhaa-ran varrella; 33,607 as. (1897).
Maalaistuotteiden kauppaa. — I. oli tärkeä turkkil. linnoitus
ja kukoistava kaupunki, joutui 1770 venäläisten
valtaan, 1790 Suvorov sen hävitti, 1791
venäläiset sen kolmannen kerran anastivat; 1812 se
yhdistettiin Venäjään. 1856 Romaaniaan, 1878
uudelleen Venäjään. (E. E. K.)

Ismailia [-in]. 1- (turk. Ismä’ilije),
kaupunki Egyptissä Suezin kannaksella ja
Timsah-järven pohjoisrannalla, sijaitsee Kairo-Port
Said-Suezin radan varrella; n. 7,000 as.,
kanavahal-lituksen ja varakuvernöörin sija. Perust. 1861. —
N. s. Ismailian 1.
Makeanvedenka-n a v a, joka Kairon lucna haarautuu Niilistä ja
laskee Suezin luona mereen, rakennettiin 1858-63,
jotta Suezin-kanavan luona sijaitsevat
paikkakunnat saisivat juomavettä. — 2. Paikkakunta
ylisen Niilin varrella, ks. Gondokoro.

w. s-m.

Ismaililaiset, si’ittiläinen lahko, joka on
saanut nimensä Alin jälkeläisestä Ismail ib n
Dzafarista. I. väittävät, että Koraani on
selitettävä kuvaannollisesti ja että ainoastaan
Ali’n suvusta esiintyvät imamit kykenevät sitä
oikein selittämään. Tällaisia imameja on muka
ilmaantunut 12, joista viimeinen oli mainitun
Ismailin poika Muhammed (ks. Imaami).
Hänen jälkeensä esiintyy lähetyssaarnaajia, kunnes
Jumalan lähettämä malidi (ks. t.) ilmestyy.
Eräs ismaililainen saarnaaja oli Karmat, jonka
kannattajat karmaatit 800-luvulla
Bahrei-nista hyökkäsivät Mesopotamiaan, Syyriaan,
Arabiaan ja Egyptiin, veivät mustan kiven
Mekan kaabasta (930) ja vasta 900-luvun
keskivaiheilla saatiin kukistetuiksi. Eräs toinen
ismaililainen saarnaaja perusti fatimidien
hallitsi jasuvun, jonka jäsen Häkim selitettiin
mahdiksi, jopa jumalaksikin, vrt. A s s a s i i n i t,
Drusilaiset ja Islam i. K. T-t.

Ismail pasa (hali. 1863-79), Egyptin
varakuningas, Ibrahimin poika. ks. Egypti, II. 547.

Ismanstorpin muinaislinna sijaitsee ölannin
saarella Långlötin pitäjässä. Se on outoa muotoa,
jollaista tavataan vain
ölannissa. Linnan
pohja-ala on jotenkin pyöreä
(halkaisija 125 m) ja sitä
rajoittaa 5-7 m
levyinen ja ulkoa 3,5 m korkea
kivivalli, joka on tehty
ilman kalkkilaastia
graniitista ja kalkkilevyistä.
Vallissa on 8 osittain
rauennutta porttiaukkoa.
— Vallin sisällä on
jäljellä muinaisten rakennusten perusmuurit;
rakennukset sijaitsevat säteettäisesti, souketen linnan
avoimeen keskiosaan päin. Rakennukset ovat
olleet 5—9x15 m suuria.

Paitsi Ismanstorpin linnaa tunnetaan
ölan-nista 13 muuta samanlaista, mutta huonommin
säilynyttä linnaa. Melkein kaikki sijaitsevat
pitkin saaren keskitse kulkevaa ylännettä. Ne ovat
ilmeisesti olleet vankasti varustetut ja vaikka ne
toistaiseksi ovat tarkemmin tutkimatta, on syytä
otaksua niiden kuuluvan n. s. kansainvaelluksen
aikaan, n. 400—500 j. Kr., jolloin Ölannin vanha
asutus tuhoutui puolustustoimenpiteistään
huolimatta uusien tulokasten jalkoihin. A. M. T.

Ismene [-mëfnè], kreik. taruhenkilö, thebalai
nen kuninkaantytär, syntynyt (tavallisimman
tarun mukaan) Oidipuksen avioliitosta oman
äitinsä Iokasten kanssa. I:ä kuvataan
thebalais-tarustoa käsittelevissä tragedioissa lempeäksi,
mutta araksi ja tarmottomaksi neitsyeksi,
suurisieluisen sisarensa Antigonen vastakohdaksi, ks,
A n t i g o n e ja O i d i p u s. O. E. T-

Isnäs [i- -ä-], maatila Pernajassa. Sen
vanhin tunnettu omistaja 1500-luvun alkupuolella
oli Lars Olofsson, Björnram-suvun kantaisä. Tila
joutui naimisen kautta sitten Boije-suvulle.
1700-luvulla sen omisti Armfelt- ja sen jälkeen
Fal-kenheim-suku. Nykyinen omistaja
kauppaneuvos Joh. Askolin. I:n höyrysaha perustettu 1898.

K. S.

Isobaari (kreik. isos = sama, ja baros - paino),
fys. painekäyrä. — Ilmatieteellisillä kartoilla
i:t ovat käyriä, joiden yhdistämillä paikoilla on
sama (merenpinta-arvoonsa ja 45° :n lev:lle,
redu-seerattu) ilmanpaine 1. barometrikorkeus. Yhden
atmosfäärin ilmanpainetta osoittava, 760 mm:n
i. esittää normaalista ilmanpainetta. Kartoilla
se erottaa barometrimaksimit ja -minimit
toisistaan. — I.-nimityksen otti Berg h aus 1839
käytäntöön. — vrt. Isobaari kartta ja
Ilmanpaine. IV. S-m.

Isobaarikartta, ilma- ja ilmastotieteessä
kartta, johon kuvatut isobaarit (ks. t.)
ilmaisevat ilmanpainesuhteita maanpinnalla, joko
samalla, määrätyllä hetkellä tehtyjen
havaintojen nojalla (n. s. synoptinen i.), tahi perustuen
pitempiaikaisten havaintojaksojen keskiarvoihin
(klimatologinen i.). Edelliset ovat erittäin
tärkeät säänennustuksessa, jälkimäiset
laaditaan tavallisesti klimatologisina yleiskarttoina,
vrt. Ilmanpaine. IV. S-m.

Isobaasit (kreik. isos = yhtäläinen, ja bainem
= nousta), geol. kartalla sellaisia paikkoja
yhdistävät käyrät, missä maankohoaminen jonkun
määrätyn ajanjakson kuluessa on ollut yhtä

Ismanstorpin pohjakaava.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0588.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free