- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1093-1094

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Isobaasit - Isobaatti - Iso-Beltti - Iso-Britannia ja Irlanti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1093

lsobaatti—Iso-Britannia ja Irlanti

1094

suuri. I:eilla siis esitetään havainnollisesti
maankohoamisen suuruuden vaihtelua kohoamisalueen
eri osissa, vrt. Fennoskandia. P. E.

lsobaatti (kreik. isos = sama, ja batliys = syvä)
1. syvyyskäyrä ks. Isohypsit.

Iso-Beltti, Itämeren länsiosasta Kattegatiin
viepä salmi, Sjællandin ja Fyenin välillä. 83,6 km
pitkä, n. 36 km leveä, suurin syvyys 60 m
(keskimäärin n. 30 m). Tärkeä väylä varsinkin
syvä-kulkuisille sotalaivoille, jotka eivät voi käyttää
Juutinraumaa. Hyvästi viitoitettu ja
loistolai-toksilla varustettu. W. S-m.

Iso-Britannia ja Irlanti (engl. virall. United
Kingdom of Great Britain and Ireland =
Ison-Britannian ja Irlannin yhdistetty kuningaskunta),
kuningaskunta, jonka valtiolliset osat ovat:
Englanti ynnä Wales, Skotlanti,
Irlanti, liiton ulkopuolella oleva Man sekä
Normandian- 1. Kanaali-saaret;
nimitetään usein pääosausa mukaan Englanniksi.
Pinta-ala 314,339 kma, 45,988,000 as. (1910).
Brittiläinen maailmanvalta,
maapallon suurin, käsittää paitsi edellämainittua
emämaata laajan siirtomaa- ja suojelusvaltioalueen
(ks. Englannin alusmaat), johon myös
luetaan Intian keisarikunta (ks. t.
ja Etu-Intia), kaikkiaan 30,048,000 km2,
398,781,000 as. — Isoa-Britanniaa ja Irlantia
sanotaan, lukuunottamatta Normandian-saaria
Bre-tagnesta pohjoiseen, maantieteellisesti
Brittein-saariksi (ks. t.) ; ne sijaitsevat Euroopan
mantereesta Atlantin valtamereen ulkonevalla
perustalla, jonka nouseva meri verraten
myöhään osaksi peitti ja muodosti Brittein-saaret
erottamalla ne mantereesta matalilla vesillä:
idässä ainoastaan 50-100 m syvä Pohjan-meri,
etelässä Englannin-kanava, joka on vain 31 km
leveä Calais’n-salmessa; viimemainittu syntyi
vasta jääkauden jälkeen voimakkaan nousuveden
ja tyrskyjen vaikutuksesta.

Pääsaari on Iso-Britannia (pituus S1/,
leveysastetta), Brittein-saarista itäisin; sen erottaa
Irlannista Pyhän Yrjön kanaali, Irlannin-meri
ja Pohjois-kanaali. Nimensä I.-B. on saanut
keltti-läiskansan brittiläisten mukaan;
erotukseksi saman kansan asumasta Bretagnesta 1.
Britanniasta nimitettiin sitä Isoksi. Pinta-ala
pikkusaarineen 229,763 km3, josta Englanti ynnä
Wales 151,015 km2 ja Skotlanti 78,748 km2.
Vastaavat asukasluvun numerot 41.098,401, 36,169.150
ja 4,929,251 (arv. 1910). — Meren ja maan
keskinäinen suhde I:ssa-B:ssa on hyvin
edullinen ; hyväsatamaiset, voimakkaan vuoroveden
muovailemat lahdet, jotka useimmiten ovat
jokien suina, tunkeutuvat niin lukuisina ja niin
syvälle maan sisään, että mikään paikka ei jää
12 peninkulmaa etäämmälle rannikosta.
Itärannikon huomattavimmat merenlahdet ovat,
pohjoisesta käsin: Moray-, Tay- ja Forth-vuonot, Tynen,
Teesin, Humberin laskusuut, Wash-lahti,
Thamesin suu; länsirannikolla samoin: Lorne-, Clyde-,
Solway-vuonot, Morecambe-, Liverpool- (niiden
laskusuut Mersey ja Dee), Cardigan-lahdet sekä
Bristol-kanaali. Etelärannikolla on The
Solent-lahti, joka erottaa Wiglit-saaren I:sta-B:sta;
lännessä kapea salmi erottaa Anglesey-saaren
Walesin luoteisosasta. Irlannin-meressä on
Mansaari. vuonorikkaan Skotlannin edustalla Hebridit,
Arran y. m. Bristol-kanaalin eteläpuolella olevan

Cornwall-niemimaan meren liävittämiä jätteitä
ovat Scilly-saaret. — Muualla, paitsi itärannikon
eteläosassa, ovat rannikot ylimalkaan korkeampia
vuori- tai kalliorantoja.

Pinnanmuodostus ja geologinen
rakenne. Kokonaisuudessaan I.-B. on jatkoa
luoteis-eurooppalaiselle lohkomaalle. Se jakaantuu
kahteen jyrkästi toisistaan eroavaan osaan:
vanhempaan vuoristomaahan pohjoisessa ja lännessä,
sekä nuorempaan kumpumaahan kaakossa. Paja
näiden välillä kulkee Sunderlandista keskellä
itärantaa etelään ja lounaiseen Derbyn ja Bristolin
ylitse Exeteriin Cornwall-niemen etelärannikolla.
Vuorialueen eteläisin osa Cornwall, Devon sekä
Walesin etelälieve kuuluvat (myös Bretagnessa
ja Etelä-Irlannissa tavattavaan) kivihiilikauden
lopussa poimettuneeseen \v alesilaiseen 1.
armorik a laiseen järjestelmään ; sen
poimu-suunta täällä on itäkaakosta länsiluoteiseen.
Cornwallin korkein kohta on Dartmoor Forest,
621 m. Asutus Cornwallin ylängöillä on harva,
laaksoissa taajempi. Muu osa vuorimaata kuuluu
enimmäkseen kaledonialaiseen,
lounaisesta koilliseen kulkevaan jo siluuri- ja
devoni-kausien välillä poimettuneeseen järjestelmään. Se
on muodostunut etupäässä kiteisistä ja
varhais-kerrostuneista liuskeista, joiden joukkoon on
tunkeutunut vanhoja purkautuneita aineksia.
Lännessä tämän järjestelmän alta pistää esiin
van-himpain kerroslajien poimettumattomina
peittämää ikivanhaa alkugneissiä. Osaksi
kaledonialais-ten kerrosten päällä, osaksi niiden välissä olevissa
haudoissa lepäävät melkein liikuttamattomina
de-vonikauden punainen hiekkakivi „Old red" sekä
maan taloudelle nykyjään arvaamattoman tärkeät
kivihiilikauden kerrokset. Polijois-Englannissa
ainoastaan nämä esiintyvät matalasti
poimettu-neina Penninin-vuorten antiklinaalina. — Tuo
vanha vuoristo on kaikkialla siirroksien ja
hauta-laskeumien särkemää ja murentunut
epämääräisiksi vuoriryhmiksi, joiden omituisuutena on s e
1-vien huippujen ja harjojen
puuttuminen. Murtuessaan peitti sen monessa
paikassa, varsin laajalti Länsi-Skotlannissa,
esiin-pursuavat nuorvulkaaniset ainekset (esim.
Staf-fan-saari). Vuorten luontoa muovaili edelleen
huomattavassa määrässä useampaan kertaan
esiintyvä jääkausi, kuluttaen ja hioen niitä.
Seurauksia sen työstä ovat lukuisat vuonomaisemat, useille
vuoristoille omituiset ihanat vuorijärvet sekä
la-keat, pyöristyneet ylätasankomaisemat. I;n-B:n
vuorimaan osat ovat: P o h j o i s-S k o 11 a n n i n
1. Luoteinen ylämaa, hedelmätön, melkein
asumaton, keskimäärin 600 m yi. merenp.
Kor-! keimmat kohdat ovat kaksoishuiput Carn Eig ja
Mam Soul 1,182 m. K e s k i-S k o 11 a n n i n
samoin autiosta, nummien ja soiden peittämästä
ylämaasta 1. Grampia n-v uorista sen
erottaa kapea, järvirivin täyttämä G 1 e n m o r e n
hautalaskeuma. Grampian-vuorten ja samalla
koko saariryhmän korkein huippu on
länsirannikolla oleva Ben N e v i s, sekin vain 1,343 m yi.
merenp. Keskellä maata on 1,309 m korkea Ben
Macdhui. Lukuisista kirkkaista vuorijärvistä
mainittakoot Loch Lomond ja Loch Katrine, josta
Glasgow saa juomavetensä. — Seuraava osa on
Skotlannin alamaa, 60-80 km leveä,
devoni- ja kivihiilikauden muodostumain täyttämä
hautalaskeuma Grampian-vuorten ja Etelä-Skot-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0589.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free