- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1095-1096

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iso-Britannia ja Irlanti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1093

lsobaatti—Iso-Britannia ja Irlanti

1096

lännin vuorimaan välissä. Jo aikaisin se,
Skotlannin ainoana laajempana yhtenäisenä
alankomaana, muodostui asutuskeskustaksi, jossa maan
taloudellinen ja valtiollinen painopiste oli.
Uusimpana aikana siellä tehtyjen runsaitten
kivi-hiililöytöjen vuoksi se on tullut suurteollisuuden
keskustaksi ja siten suhteellisesti vielä
tärkeämmäksi. Etel ä-S kotlannin vuorimaa ei
missään nouse 1,000 m:iin saakka. Cheviot-vuoret
sen etelä-osassa Englannin rajalla kohoavat
samannimisessä huipussa 816 m:n korkuisiksi. Ne
kuuluvat rakenteeltaan jo kivihiilikauden
muodostumista syntyneeseen trias-muodostumain
ympäröimään Penniini n-v uoristoon;
eteläosassa tämä alenee kumpumaisemaksi.
Aikaisemmin se oli autio ja asumaton — kuten vieläkin
korkeimmat kohdat (Cross Fell 881 m) — sekä
osaksi rämeiden täyttämä, mutta nykyään sen
kivihiilirikkaat rinteet ovat Englannin ja koko
maailman taajimmin asuttuja teollisuusseutuja.
Verraten harvaan asuttu on edellisestä länteen
oleva metsäinen, järvirikas C u m b r i a n-v u
o-risto (Sea Fell Pike 978 m), Englannin
luon-nonihanin, matkailijoiden ja lepoa tarvitsevien
mielipaikka. Harvaan asuttua on myös suurin
osa Walesin vuorimaata (sen korkein
kohta on Snowdon 1,088 m; laki 5 kuukauden
aikana v:ssa lumen peittämä).
Walesin-vuori-maan etelässä olevain Black Mountains’in
liepeet ovat Englannin kivihiilirikkaimpia. —
Vastakohta teollisuutta ja vuorityötä
harjoittavalle, osaksi myös autiolle, asumattomalle I:n-B:n
vuoriselle osalle on alava, kumpumainen
Itä-Englannin laakamaa, geologisesti maan
nuorin, taloudellisesti ja sivistyksellisesti sen
vanhin, Eurooppaan aukeneva osa. Tämä
yhtenäisesti taajaan asuttu, maataloutta harjoittava
alue on brittiläisen vallan kehto, jonka
keskustassa sijaitsee valtakunnan pääkaupunki Lontoo.
Englannin laakamaa on jatkoa Pariisin ja
Belgian alanteelle. Kerrokset eivät kuitenkaan ole
säännöllisesti sisäkkäisiä kuten Pariisin
alanteessa. Lännestä itään kuljettaessa tavataan
ensin t r i a s-kautinen vyöhyke, jonka pehmeämpi
aines on kulunut pois muodostuen siten laakeaksi
haudaksi vanhan vuorimaan ja itseään idässä
seuraavan ja peittävän j u u r a-kynnyksen välillä,
joka trias-laaksoon päättyy suhteellisesti
jyrkkärinteisenä seinämänä; sen enemmän tai
vähemmän selviä jaksoja mainitaan nimillä Cotswood
Hills, Lincoln Heights ja North York Moors
(täällä sen korkein kohta Bottom Head 454 m).
Itäänpäin juura-kynnys laskeutuu loivasti,
painautuen vuorostaan liitukauden kerrosten
alle; tämä päättyy lännessä, samoinkuin
edellinen, jyrkempään seinämään, jonka korkeimpain
kohtain nimet ovat: Marlborough ja Chiitern
Hills, East Anglian Heights; tässä sen katkaisee
Wash-lahti, jonka pohjoispuolelle se jatkuu
Lincoln ja York Wolds nimisenä. Liitukauden
laakamaa painuu itäisellä Norfolkin niemimaalla
sekä keskisen ja alisen Thames-virran etelä- ja
pohjoispuolilla olevan Lontoon alanteen t e
r-t i ä ä r i-kerrosten alle, jotka nekin vuorostaan
viettyvät Thamesin rannoilla olevan k v a r t ä
ä-r i s e n tulvamaan peittoon. Kvartäärisiä
kerrostumia ovat myös Wash-lahden etelä-,
länsi-ja pohjoispuolella olevat marskimaat (Fens =
suot). Lontoon tertiääri-alanteen eteläpuolella

alkavat uudelleen liitumuodostumat, haarautuen
edellä mainitun koillis- ja pohjois-suuntaa
kulkevan liitulakeuden etelä-osasta, Salisburyn
ylä-tasangolta. Tämä haarake kulkee itäistä
suuntaa kahtena harvaan asuttuna selkämänä North
ja South D o w n s, joiden jyrkemmät seinämät
ovat toisiaan vastaan, edellisen etelää,
jälkimäisen pohjoista kohti. Näiden välissä oleva
painanne, viljava, taajaan asuttu Weald (saanut
nimensä muinoin laajoista metsistään) on siten
syntynyt, että tuon matalasti poimettuneen
liitu-selänteen keskiosa on erosionin vaikutuksesta
kulunut pois muodostuen alangoksi jälelle
jääneiden reunojen (dovens) väliin. Wealdin
rannikko idässä on alavaa, jotavastoin North ja
South Downs päättyessään mereen muodostavat
Normandian rannikkoa muistuttavan
liitutörmä-rannan. South Downin ja keskisen
etelärannikon välillä on lakearannikkoinen H a m p s h
i-r e n tertiääri-alanne. Wight-saaren eteläosassa
liitukerrokset vielä kerran nousevat näkyviin.

Vesistöt. Järvistä on edellä puhuttu.
— Joet eivät voi olla kovin pitkät tässä
silpoutuneessa, kapeassa maassa. Suurempi kuin
tästä saattaisi päättää, on kuitenkin niiden
merkitys liikenteelle; niiden juoksu on tasainen,
kynnyspaikat poiskuluneet, sateen runsauden
takia ne ovat vesirikkaita; niiden syvät,
nousuveden vaikutuksesta suppilonmuotoiset suut ovat
mainioita satamia, varsinkin Länsi-Englannissa,
jossa ei ole muunlaisia satamia. —
Itärannikolle laskevat: Tay (Thamesiä vesirikkaampi)
Grampian-vuorilta, T y n e Pennineiltä, samoin
Tees; sieltä myös lähtevät Ouse, Aire ja
T r e n t e, joiden yhteinen suppilosuu on
nimeltä Humber; Thames, jonka lähteet
ovat likellä Bristolin-lähteen laskevan S e v e
r-n i n suuta. Severnin lisäjoki on Avon; toinen
Avon niminen joki laskee Bristolin lahteen.
Liverpoolin-mutkaan laskevat Dee Walesista ja
M e r s e y Penniineiltä, Clyde-vuonoon Clyde.

Ilmasto on valtameren ja Golf-virran
läheisyyden vuoksi, mutta etusijassa kuitenkin vallit
sevien lounaistuulien vaikutuksesta
erittäin selvä meri-ilmasto: talvet lauhkeat, kesät
viileät, kylmimmän ja lämpimimmän kuukauden
lämpöerotus hyvin vähäinen, sää sumuinen,
kostea, sadetta runsaasti; rajut, alituiseen
uudistuvat myrskyt tekevät merenkulun sangen
vaaralliseksi. Saariston länsiosissa nämä omituisuudet
esiintyvät selvemmin kuin keski- ja itäosissa. Sen
takia tammikuun lämpökäyrät kulkevat
etelä-pohjoissuuntaa, heinäkuun osoittaessa
päinvastaisia ominaisuuksia. Keskilämpö on (4- C)

Scilly-saarilla 11,5° 7,7° 16,4° 8,7°

Lontoossa 10,i° 3,»° 17,»° 14,4°

Liverpoolissa 10,»° 4,8° 16,»° 12, i°

Hullissa 8,8° 3,i° 15,8° 12,7°

St Kildalla (Hebrideillä) 9,7° 6,4° 14,i° 7,7°

Aberdeenissa 7,»° 2,»° 14, s" 11,»°

Lounaistuulten tuoma runsas sade lankeaa
ensikädessä vuoristojen länsirinteille, jotavastoin
sa-teensuojaiset itärinteet ovat verrattain kuivat.

[-kylmimmän-]

{+kylmim- män+} kk. vuoden [-lttmpimim-mlln-] {+lttmpimim- mlln+} kk. nltiden
erotus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0590.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free