Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iso-Britannia ja Irlanti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1093
Lännessä ovatkin Euroopan saderikkaimmat
seudut, jopa 3,000-4,000 mm; saapa Stve Pass
Cum-brian-vuorissa 4,810 mm. Idässä sademäärä on
600-800 mm.
Kasvullisuus, varsinkin ruohonkasvu,
erinomaisen rehevä. Viheriä nurmi on kaikkialla
vallitsevana kasvullisuuden muotona.
Myrskyt ja tavaton kosteus tekevät laajoilla aloilla
läntisessä I:ssa-B:ssa metsäkasvun
mahdottomaksi ei ainoastaan vuoristoissa vaan myös
alavammilla seuduill%. Muualtakin puuttuu
varsinainen metsä; se on hävitetty. Sen sijaan metsiköt,
puistot ja yksinäiset puut antavat maisemille
vaihtelua. Puulajit ovat enimmäkseen samoja
kuin Pohjois-Euroopan sekametsän vyöhykkeessä;
puuttuu kuitenkin kuusi. Leutojen talvien
takia viihtyvät monet etelän ainaviheriöivät puut,
esim. Cornwallissa Välimeren vyöhykkeen myrtti,
oranssi, agave y. m., mutta kesät ovat liian
kosteat ja koleat etelänhedelmäin, viinin, maissin
y. m. kypsymiseen. Samasta syystä vehnän ja
ohran viljelys sekä Keski-Euroopan hedelmälajit
menestyvätkin hyvin ainoastaan kaakkoisessa
osassa, missä kesät ovat kuivemmat ja
lämpimämmät.
Eläinkunta on sama kuin
Pohjois-Sak-sassa, mutta köyhälajisempaa. Muut petoeläimet
paitsi kettu ovat sukupuuttoon hävitetyt;
rikkaitten puistoissa ja metsästysalueilla elätetään
kauriita y. m. otuksia. — Rannikkojen
kalarik-kaus on yhä ehtymätön.
Asutus on sukuperältään kirjava; paikka
paikoin alkuperäiset rotueroavaisuudet ovat
vieläkin säilyneet, koska voitetuilla alkukansoilla
on ollut tilaisuus turvautua syrjäisiin
vuoriseu-tuihin. — Vanhemman kivikauden asukkaista
— jo maahan tulleet ennen Calais’n-salmen
muodostumista — on löydetty paljon jätteitä
kalkki-vuorten luolista. Nuoremman kivikauden
asukkaat, jotka kenties olivat iberialaisten sukua,
työnsi syrjään tai hävitti maahan viimeistään
1000 e. Kr. Ranskasta siirtynyt
kelttiläinen rotu, täällä jakautuen iiriläisiin
Irlannissa, Skotlannin gaeleihin 1.
goidelei-h i n sekä Man-saaren asukkaihin (m a n x); n.
350 e. Kr. saapui kelttiläisiä lisäjoukkoja, jotka
brittiläisinä ottivat varsinaisen Englannin
haltuunsa. Myöhemmin saapuneet kelttiläisparvet
olivat vähäpätöisiä. Seuraavan roomalaisajan
perästä, joka täällä meni ohitse jättämättä niin
huomattavia jälkiä kuin muualla, muodostivat
mantereelta saapuneet germaanilaiset
päätekijän I:n-B:n asutuksessa. Tärkeimmät
maahan tulleet germaanilaiset heimot olivat,
anglit (joiden mukaan nimi Anglia =
Englanti) ja saksit, jotka yhdessä asuttivat
Itä-Englannin laakamaan; sen pohjois-osan heiltä
Skandinaavian viikingit pian anastivat. V. 1066
tapahtunut normannien, ranskalaistuneiden
tanskalaisten maahan tulo ei aikaansaanut enää
sanottavasti rodullisia muutoksia, mutta sitä
enemmän se vaikutti koko Englannin
myöhempään yhteiskunnalliseen ja valtiolliseen
kehitykseen. — Näistä erilaisista roduista ja heimoista
syntyi erikoinen, selväpiirteinen kansakunta:
englantilainen. Sen etevät henkiset
ominaisuudet ilmenevät kaikissa englantilaisten
taloudellisissa, valtiollisissa ja sivistyksellisissä
toimissa. — Missä kelttiläis-iberiläinen aines
1098
esiintyy tuntuvammin, siellä englantilainen on
ulkomuodoltaan lyhyehkö, tummaverinen; muuten
vallitsee vaaleaverinen, usein punatukkainen
germaanilainen tyyppi. Alkukansallisuuksien
enemmän tai vähemmän puhtaita rippeitä tavataan
nykyään Irlannissa (iiriläiset) sekä Skotlannin
pohjoisilla ylämailla ja Länsi-Grampianissa
(gaelit, sekä näiden ja iberialais-sukuisten
alkuasukasten piktien ynnä myöhemmin Irlannista
tulleitten skottien, joista Skotlannin nimi,
jälkeläiset). Walesissa asustavat brittiläisten
jätteet kymrit 1. walesilaiset, jotka kirjallisuutensa
turvissa ovat kielensä pysyttäneet hengissä,
jota-vastoin toinen brittien Cornwalliin vetäytynyt
haara on kielensä, kornin, unhottanut n. 100 v.
sitten. Man-saarella vielä yhdessä kirkossa
saarnataan manxin kielellä. Englantilaistumista on
havaittavissa kaikkialla. Kelttiläisten
asumus-alueilla viimeisen väenlaskun aikana 1901 taisi
Walesissa ainoastaan k y m r i n kieltä 13,» %
Skotlannissa „ gaelien „ 0,«s „
Irlannissa „ iirien „ 0,46 „
yhteensä n. ’/s milj. henkeä.
Samoihin aikoihin taisi mainituilla alueilla sekä
englannin että
kymrin kieltä ............ 32,2 %; 1881 70 %
gaelien „ ............ 5,16 „ ; „ 6,2 „
iirien „ ............ 14,3« „ ; „ 18,» „
eli (1901) 1,801,800 henkeä. (Englantilaisista
henkilö- ja paikannimistä on ainakin 25 %
kelttiläistä juurta.) — I:n-B:n ja I:n koko
asu-kaslukumäärä oli 1901 41,976,827,
asukastiheys 132 km2:llä. Englannissa ynnä
Walesissa se oli 215, Skotlannissa 56, Irlannissa
53, Man-saarella 93, Kanaali-saarilla 489 km2:llä.
I.-B:n maantieteellis-taloudellisissa maakunnissa
oli asukastiheys 1901:
Englannin laakamaalla ........................209 kmMlä
Cornwallissa ja Devonshiressä ..........96 ,,
Walesissa ................................................89 „
Englannin keskisellä
teollisuusalueella ................................................454
Pohjois-Englannissa ............................83 .,
Etelä-Skotlannin vuorimaassa ............24
Keski-Skotlannin alanteessa .......250
Itäisissä Grampian-vuorissa ..............30
Läntisissä „ „ ja Poh-
jois-Skotlannin ylämaalla ..............8
Hebrideillä ..............................................13
Orkney-saarilla ......................................28 „
Shetlannin „ ......................................20 „
— Ylisyntyneisyys on Englannissa
keskimäärin l,a °/0 ja Skotlannissa l,os °/0•
Siirtolaisuuden kautta I.-B. ja I. menettää paljon väkeä;
1909 muutti maasta 288,761 brittiläistä (1906
325,137) ja 185,671 ulkomaalaista (1906 n.
232,000); vv. 1815-1909 siirtolaisten lukumäärä
oli 19,564,894 henkeä. Maahanmuutto on
lisääntymässä; 1900 se oli 175,747, 1909 261,325
henkeä. — Asukasluvun lisääntyminen tulee
melkein yksistään kaupunkien hyväksi. Monella
alueella maalais-asutus vähenee. Englannissa
ynnä Walesissa asuu ä/«, Skotlannissa 2/3 ja
Irlannissa 1I, väestöstä kaupungeissa; Lontoo yksin
lsobaatti—Iso-Britannia ja Irlanti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
