- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1099-1100

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iso-Britannia ja Irlanti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1093

lsobaatti—Iso-Britannia ja Irlanti

1099

käsittää I:n-B:n ja I:n väestöstä ’/io- —
Elin-keinollisesti asutus jakaantuu seuraavasti:

maataloutta ja kalastusta harjoittaa .... 15 %
teollisuutta ja vuorityötä „ .... 53,7 „
kauppaa ja liikennettä „ .... 10 „

virkamiehiä ja vapaiden ammattien harj. 6,4 „

palvelijoina on ........................ 13.9 „

sotilasalalla „ ........................ 1 „

Produktiivisessa toiminnassa on Englannissa
44.i %, Skotlannissa 44,s %, Irlannissa 43,7 %
väestöstä.

Kirkolliset olot ovat sekavat. Englannilla
ja Skotlannilla on kullakin oma valtiokirkkonsa,
anglikaaninen ja
presbyteeriläi-n e n; Irlanti on vailla varsinaista valtiokirkkoa,
katolinen kirkko on kuitenkin kansallinen. Suuri
on eriuskolaisten ja lahkolaisten, dissentterien
lukumäärä; täysi uskonvapaus vallitsee.
Laskujen mukaan 1902 (Irlanti 1901) oli

Egnlannissa y, Walesissa Skotlannissa Irlannissa Koko
valtakunnassa
anglikaanisia .... 66.1% 3 % 13 % 53,7%
Skotl. valtiokirk. . — 44,7% — 4,8%
katolilaisia ...... 4,i% 10,5% 74.2% 12,2%
lahkolaisia ja eri-
uskolaisia ..... 29,i% 41.«% 12,7% 28,7%
juutalaisia ...... 0,7% 0,2% 0.i% 0,6%

Kouluopetus on enimmäkseen yksityisten
ja yhdistysten huolena. Koulupakko on v.sta
1872 Skotlannissa, v:sta 1876 Englannissa y.
Walesissa, v:sta 1891 Irlannissa; jollei
yksityisiä kouluja alempaa opetusta varten ole
riittämään, on kuntien perustettava kouluja. Valtio
antaa avustusta kouluille, jotka täyttävät
määrätyt vaatimukset (v. 1902-03 n. 300 milj. mk.).
N. 81,s % kouluikäisistä käy koulua. 62
seminaarissa kehitetään opettajia, joista 70 % on
naispuolisia. Oppikoulut ovat melkein poikkeuksetta
yksityisiä, muutamat jo hyvin vanhoja ja
kuuluisia (Eton, Charterhouse y. m.) ; useat sijaitsevat
maaseudulla ja ovat sisäoppilaitoksia (boarding
scriools). Yliopistojen tarkoituksena on enemmän
yleissivistyksen jakaminen, kuin virkamiesten,
lääkäreiden y. m. valmistaminen. Yliopistoja on
12, joista useat sangen vanhoja ja mainehikkaita
(Oxford ja Cambridge 1200-luvulta). 28 n. s.
University Colleget (ks. t.) antaa korkeampaa
tieteellistä opetusta, johon ei liity
virkatutkintoja. Sekä alempaa että korkeampaa teknillistä
opetusta varten on ammattikouluja;
lääketiedettä opiskellaan enimmäkseen sairaaloiden
yhteydessä. Muutamat University nimiset laitokset
(U. of London, of Ireland) ovat tutkinto-ja
arvos-tel u vi rastoja. — Nykyisin on yliopisto-opetuksen
järjestelyssä huomattavissa taipumus
mantereella käytännössä olevaan järjestelmään, m. m.
Lontooseen perustettu valtion yliopisto on
saksa-lais-mallinen. Suurista tieteellisistä
laitoksista ja seuroista mainittakoon ,.Royal
Society" Lontoossa, „Royal Society of Scotland"
Edinburghissa sekä „Royal Academy of Ireland"
Dublinissa. Laitokset sellaiset kuin „Royal
Geo-graphical Society", „British Museum" sekä Green-

wichin tähtitieteellinen laitos ovat kukin
alallansa etevimpiä. — Rajattomassa painovapaudessa
sanomalehdistö on kasvanut yhteiskunnalliseksi
mahdiksi. „Times", perustettu 1780, on kauan
ollut sanomalehdistä etevin ja vaikuttavin. Y
h-teiskunnall isessa elämässä on räikeitä
vastakohtia ja ristiriitaisuuksia.
Maanvuokra a j a t ovat aateliseen maanomistajaan
nähden lain mukaan, vaikka ei kaikkialla
käytännössä, huonommassa asemassa kuin meillä olivat
torpparit. Aatelisto pitää jyrkästi kiinni
vanhasta yhteiskunnallisesta asemastaan, jotavastoin
teollisuustyöväestö ei missään (paria
I:n-B:n alusmaata lukuunottamatta) saa niin
hyviä palkkoja, eikä sen suhde työnantajiin
ole niin tasa-arvoinen kuin Englannissa.

Maanviljelykselle ovat ilmastolliset
suhteet jokseenkin epäsuotuisat — vähimmän
Ivaakkois-Englannissa; vallitsevan taloudellisen
kehityksen suunta työntää sen yhä enemmän
syrjään, lisäksi ovat maanomistusolot huonot.
Varsinaista vapaata talollisluokkaa ei ole; maa on
harvojen, etupäässä suuraatelin käsissä (Skotlannin
maasta omistaa 600 henkeä n. 80 %), jotka
useinkin muuttavat pellot laitumiksi tai
metsästysmaiksi. Maasta on peltoa 24,s %, puutarhaa
0,i %, niittyä ja laidunta 36,« %, metsikköjä
3,9 %, vesistöjä 2,7 %, joutomaata 31,• %.
Kaura, joka tässä ilmanalassa parhaiten
viihtyy ja jota käytetään karjanruokintaan, on
viljalajeista se, jota viljellään suurimmalla alalla
(1908 I,«» milj. ha, 1890 1,65 milj. ha), sitten
seuraavat ohra (olutmaltaiksi; 1908 0.74 milj.
ha, 1890 0.92 milj. lia), vehnä (1908 0,6? milj.
ha, 1890 0,99 milj. ha) ; rukiin viljelys perin
vähäpätöinen. Kaikkiaan korjattiin 1909 kauraa
3,16, vehnää 1,72, ohraa 1,56 milj. tonnia, papuja
3,2, herneitä 1,6 milj. hl sekä 6,99 milj. tonnia
perunoita (liki puolet Irlannista) ja n. 30 milj. t.
nauriita. Tämä tyydyttää ainoastaan vähäisen
osan Britannian viljatarpeesta. Vilja onkin
maan tärkein tuontitavara. Muita
viljelyskasveja mainittakoon humala, rehukasvit, pellava
Irlannissa, hedelmät (hedelmäviinejä valmistetaan
suuret määrät) ja vihannekset. Tupakanviljelys
on kielletty tullipoliittisista syistä. — Viljelys
on yhä enemmän käymässä
puutarhanviljelyk-seksi. Karjataloudessa huomio
kiinnitetään rotujen parantamiseen. Se onkin
erinomaisella kannalla. V. 1909 oli maassa 11,7 milj.
nautaa, 31,8 milj. lammasta, 3,5 milj. sikaa, ja 2,i
milj. hevosta; sioista 1/3, lehmistä 2/5 Irlannissa,
Skotlannissa myös vuohia. Varsinkin hevos-,
sika-ja lelimärodut ovat kuuluisat. Lampaita pidetään
nyttemmin etupäässä lihan takia. Karjatalouden
tuotteita täytyy I:n-B:n myös tuottaa ulkoa
suuret määrät. Kalastusta harjoitetaan
suurka-lastuksena uudenaikaisilla aluksilla. Kalastajain
lukumäärä: 105,922 (1908), alusten 23,812.
Tärkein pyyutikala on silli („Skotlannin silli"), sitä
lähinnä turska, kolja, lohi. Thamesin matalikoilla
pyydetään ostereita, pohjoisilla vesillä valaita.
Kalastus tuottaa 275 milj. mk (1909). Metsien
istuttamiseen on Englannissa ryhdytty.
Metsäalue lisääntyykin: 1890 l,i» milj. ha, 1904 l,»i
milj. ha.

Vuorityö. Kivihiilikerrokset sijaitsevat
usein sangen edullisesti rannikolla ja sitäpaitsi
lähellä rautakerroksia. Keski-Englannin Pennii-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0592.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free