Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iso-Britannia ja Irlanti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1093
lsobaatti—Iso-Britannia ja Irlanti
1103
ruen ulkomaankaupasta kävi 11% brittiläisillä
laivoilla). Laivasto on maailman mahtavin:
maailman höyrylaivastosta sen osalle tulee puolet,
pur-jelaivastosta neljännes, 1. 10,28 milj. ja l,s milj.
netto rek.-tonnia, jakaantuen 11,797 höyry- ja
9,392 purjealukselle (alusmaiden laivastoja
lukuunottamatta; 1909). I:n-B:n laivasto käsittää siis
32,2 milj. „efektiivistä tonnia" s. o. n. puolet
maapallon laivaston efektiivisestä tonnimäärästä.
(Saksan, lähinnä suurimman, laivaston
efektiivinen tonniluku on 7,4 milj.). Viimevuosikymmenen
kuluessa I;n-B;n höyrylaivasto on kasvanut 4,5
milj. rek.-tonnilla. — Laivaliike I;n-B:n
satamissa on maailman suurin; ulkomaisen
meri-liikkeen klareeraukset 133,s milj. rek.-t. Lisäksi
tulee rannikkoliikenteen osalle yhteensä 120,«
milj. rek.-tonnia (numerotiedot v:lta 1909).
I:n-B:n ja maailman satamista on Lontoolla
vilkkain laivaliike, klareerattu 33,7 milj. rek.-tonnia.
Neljännellä sijalla on Liverpool 22,2 milj :11a,
seitsemännellä Cardiff 21,2 milj :11a netto
rek.-tonnilla (1908). I:n-B:n kauppalaivastossa
palveli merimiehinä 274,000 miestä; niistä oli
177,000 brittiläistä. — Jokien merkityksestä
kotimaisessa liikenteessä on jo
huomautettu: kulkukelpoista jokireittiä on 3.200 km,
jonka lisäksi tulee 6,300 km keinotekoisia
vesiteitä, osaksi rakenteeltaan hyvinkin
suurenmoisia. Sisämaan vesiteiden tärkeys on kuitenkin
kadottanut paljon rautatieverkon taajenemisen
takia. N. */io tavaroista kuljetetaan vielä
vesiteitse (Saksassa 1/4). — Rautateiden
rakentamiseen ovat maan fyysilliset olosuhteet hyvin
suotuisat muualla paitsi osassa Skotlantia ja
Walesissa. Rautatieverkon taajuudessa
voittaakin I:n-B:n ainoastaan Belgia, junien
nopeudessa ja kulkuvuorojen lukuisuudessa se on
vailla kilpailijaa. Lontoo on Englannin, Dublin
Irlannin rautatieverkon keskus. Rautatiet ovat
yhtiöiden hallussa. V. 1909 I:ssa-B:ssa oli
37,465 km rautatietä, sivuratoja 4,065 km. —
Nykyaikainen postijärjestelmä on, samoinkuin
rautatie, Englannista kotoisin.
Postitoimistoja I:ssa-B:ssa oli alussa v. 1909 23,772,
postilähetyksien luku 4.9S8 miljardia (1909-10). —
Sähkölennätinlinjojen pituus 92,112 km,
sanomien luku 89 milj. (1908-09) — enemmän kuin
missään muualla. Merenalaisista
kaapeleista on n. 3/5 brittiläisten hallussa. I:n-B:n
t e 1 e f o n i verkon lankapituus (1907) oli yli 2
milj. km, puhelujen luku 1,204 milj. —
Pankkeja käyttää yleisö I:ssa-B:ssa välittäjinään
enemmän kuin missään muualla; Bank of
England, joka on valtion pankkiiri ja vastaa siis
valtiopankkia, on maailman suurin rahalaitos;
maailman ensimäinen pörssipaikka on Lontoo.
Lontoon ,,Clearinghouse"ssa (ks. t.) selvitettiin
(1904) n. 260,000 "milj. mk. — Britanniassa on
kultakanta; rahayksikkö on pound sterling
(1. sovercigji, f) = 25:22 mk. Punta jakaantuu
20 shillingiin (s), shillingi 12 penceen (d.,
yksik. penny), penny 4 farthingiin;
tavallisia leimarahoja ovat guinea = 21 s., crown
5 s sekä sixpence = 1/2 s. — Pituusyksikkö
on imperial standard yard = 0,9144 m; 1 yard = 3
feet (yksik. foot = jalka). 1 foot =12 inches (yksik.
inch = tuuma). 1 Statute mile = 1,760 yards =
l,609,i m: (Lontoon 1. Englannin penink. =
1.523,»7 m). Pinta-yksikkö on acre = 4,840 sq.
yards = 0,4os ha. 1 sq. mile = 2,59 km2. T i 1
a-v u u s-y k s i k k ö viljaa y. m. s. mitatessa on
quarter = 290,781 ltr. 1 quarter = 8 bushels, 1
bushel = 64 gallons; nesteiden mittayksikkö on
imperial standard gallon = 4,5434« ltr = 4 quarts,
1 quart = 2 pints, 1 pint = 4 gills. Pai n
omitat ovat hundredweight (Cict.)= 50,sos kg, 1 Cwt.
= 4 quarters (qr), 1 qr - 2 stones, 1 stone =14
pounds avoirdupoids (avdp.) = 0,458« kg; 1 avdp.
= 16 ounces (oz.J, unssi, 1 oz. = 16 drames = 480
grains = 28,35 grammaa. Paitsi näitä on
käytännössä lukuisia muita suuruuksia ja nimityksiä,
viljakaupassa yksinään n. 200; englantilaisten
vanhoillisuus ei kuitenkaan salli tämän
järjestelmän vaihtamista kymmenjärjestelmään.
Valtiomuoto. Ennen muita kansoja
englantilaiset olivat turvanneet itselleen vapaan
hallitusmuodon, saaden siten jo varhain kääntää
huomionsa ja voimansa taloudelliseen kehitykseen.
Vanhin perustuslaki on Magna Charta Libertatum
(v;lta 1215); seuraavat Petition of Rights (1627),
Habeas Corpus Act (1679), Bill ja Declaration
of Rights (16S9). Perustuslakeja ovat myös
perintöjärjestystä (1701, 1705), unionia
(Englannin ja Skotlannin 1701, Englannin ja
Irla,nnin 1800), katolilaisten oikeuksia (1829),
sekä vaalilaki-uudistuksia (1832, 1867-68, 1884
-85) koskevat lait. Kruunu, hallitsijan
edustamana, ylempi aateli sekä kansa ovat
kolme valtiomahtia. Hallitsijan valta on
nimellisesti jotenkin laaja verraten hallitsijan
valtaan muissa nykyajan perustuslaillisissa
kuningaskunnissa. Todellisuudessa hänellä on vain
vähän valtaa; hänen vaikutuksensa hallitukseen
ja hallitustapaan on persoonallista laatua.
Toinen valtiomahti on ylempi aateli, nobility; sen
jäsenet muodostavat parlamentin
ylähuoneen, house of lords, jossa istuu jokainen 21 v.
täyttänyt engl. pääri (=542; joka suvussa on vain
yksi), 16 Skotlannin ja 28 Irlannin päärien
edustajaa, arkkipiispat, parikymmentä piispaa sekä
muutamia kunink. prinssejä, nyk. yhteensä 615
henkeä; päätösvaltainen on ylähuone, kun 3
jäsentä on läsnä. Parlamentin painopiste on
alahuoneessa, house of commons, kolmannen
valtiomahdin, „kansan", commonalty’n edustaja.
Ylähuoneella on sen rinnalla toisarvoinen
merkitys, sillä ylähuoneen vastustus voidaan murtaa
nimittämällä uusia päärejä, joka on kuninkaan
oikeus. Alahuoneessa on 670 jäsentä; niistä 495
on Englannista ynnä Walesista, 72 Skotlannista,
103 Irlannista. Äänioikeus on jokaisella
tävsi-ikäisellä miespuolisella kansalaisella, joka
omistaa 250 mk tuottavan kiinteistön tai talon, tai
maksaa vuokraa v:ssa 250 mk. Muutamia
poikkeuksia näistä yleisistä säädöksistä on; esim.
päärit ovat äänioikeutta vailla. N. 63,s %
täysi-ikäisistä miehistä oli 1905 äänioikeutettuja.
Vaikka jokainen hyvämaineinen
mies-kansalai-nen on vaalikelpoinen, muutamia poikkeuksia
lukuunottamatta, on viime aikoihin asti valituksi
tullut melkein yksinomaan varakkaita henkilöitä,
sillä edustaja ei nauti palkkaa, ja hänen
suoritet-tavinaan ovat ne suuret (n. 100,000 mk)
epäviralliset menot, jotka vaaliliommista johtuvat. —
Parlamentin istuntokausi kestää 7 vuotta; kuningas
voi sen hajoittaa 80 päiväksi. Jokaisella
parlamentin jäsenellä on oikeus tehdä lakiehdotus.
bill, mutta rahasuostuntaehdotukset, money bills.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
