- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1105-1106

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iso-Britannia ja Irlanti - Isobrontit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1105

Isobrontit—Isodynaminen

1106

ovat tehtävät alahuoneessa ja ylähuone
ainoastaan saa ne sellaisenaan joko hyväksyä tai
hyljätä. — Hallitsijalla on oikeus tehdä tyhjäksi
parlamentin yksimielinenkin päätös; tätä oikeutta
ei hän ole käyttänyt v:n 1707 jälkeen. —
Parlamentin istuntopaikka on pääkaupunki Lontoo.—
Toimeenpanovalta on kabinetilla,
cabinet council — ministereillä, jotka (alkuaan
hallitsijan luottamusmiehiä ja hänen
valitsemiaan) ovat parlamentille vastuunalaisia
hallitsijan teoista; hän itse ei ole muodollisesti
kenellekään vastuussa („kuningas ei voi tehdä väärin");
nykyään kabinetti muodostetaan siten, että
hallitsija määrää alahuoneen enemmistön johtajan
ensimäiseksi ministeriksi, joka muodostaa
kabinetin puoluelaisistaan molemmista huoneista.
Kadotettuaan ääntenenemmistön kabinetti eroaa;
ministerien lukumäärä on vaihdellut viime
vuosikymmeninä 10-19. He eivät ole ministerin nimisiä.
Kabinetti on nykyään melkein kokonaan astunut
aikaisemman korkeimman valtioviraston,
vaiti o-1.8 a 1 a i s e n neuvoston, privy council’ in
sijalle. Tämän jäsenmäärä on hyvin suuri, nyk.
yli 250. — Hallintoa varten maa on jaettu
kreivikuntiin (counties 1. shires-, hoitaja
sheriffi, jolla on apunaan m. m. r a u h a n t u
o-m a r i t); niitä on Englannissa y. Walesissa 62,
Skotlannissa 33 ja Irlannissa 32; ne vastaavat
meidän läänejämme. Suuremmat kaupungit
muodostavat maaseudusta erillään olevia
kaupunki-kreivikuntia. Kreivikunnissa samoinkuin
kunnissa on kansalla hyvin laaja, etupäässä
luottamusmiesten hoitama itsehallinto. —
Oikeuslaitos on sangen monimutkainen, osaksi
vanhanaikainen ja puutteellinen. Yleistä lakikirjaa
ei ole; perintätiedot ja ennakkotapaukset ovat
tällöin tärkeät. Englannin korkein tuomioistuin
on ylähuone. Skotlannilla ja Irlannilla on omat
oikeuslainsäädöksensä. Brittiläisen
oikeudenkäynnin suurimpia etuja ja kansan kalleimpia
oikeuksia on jury (ks. t.) 1. valamiesjärjestelmä.

— Valtion tulot ja menot (rahainhoito-v :na
1910) päättyvät summaan 5,980,s milj. mk;
tärkeimmät tulo-erät: aksiisit 809,s milj. mk, tullit
801,j milj. mk (siitä tupakan 433,9 milj. mk),
leimavero 775 milj. mk, postitulot 519,s milj. mk,
tulovero 389,i milj. mk (kaikki brutto).
Suurimmat menot nielivät: sotalaitos 1,589,9 milj.
mk, siviilihallinto (opetustoimi, oikeuden-,
ulkoasiain hoito y. m.) l,009,i milj. mk, tulojen
kanto 555,7 milj. mk, valtion velka 548,7 milj.
mk. I:n-B:n varsinainen valtiovelka on 18,163,9
milj. mk (1910); 1689, viimeisen
vallankumouksen lopulla, se oli 16,7 milj. mk; etupäässä
pitkäaikaiset sodat ovat velkataakkaa lisänneet,
esim. buurisodan edellä velka oli 15,838 milj. mk
ja sen päätyttyä se oli noussut 19,167 milj.
mk:aan. — Sotalaitos on vanhentuneella
kannalla. Buurisodan kokemusten perusteella on
sitä kuitenkin paljon paranneltu, mutta yleiseen
asevelvollisuuteen ei silti vielä ole päästy;
agitat-sioni sen puolesta on kuitenkin hyvin voimakas.
Sotaväki perustuu etupäässä värväykseen.
Värväyksellä kootaan n. s. kenttäarmeia

— 479,700 miestä, joka palvelee ulkopuolella
I:n-B:n rajoja. Kotimaan puolustukseksi aiottu n. s.
territoriaaliarmeia käsittää 321,700
miestä osaksi vapaaehtoisia, volunteers, osaksi
,V«omo/irj/-ratsuväkeä, joista useat varustautuvat

omilla hevosilla saaden kruunulta korvausta.
Paitsi näitä joukkoja on Intian keisarikunnalla
erityinen armeiansa, 266,100 miestä, sekin
värvätty. — Miliisiin kuuluu jokainen 18-45
ikävuosien välillä oleva mies.—I :n-B ;n
maailmanvallan ulkonainen tuki on sotalaivasto, joka ei
ainoastaan ole maailman suurin, vaan yhtä suuri
kuin kahden lähinnä seuraavan valtion laivastot
yhteensä. Vaikka tästä n. s. tioo powers
standard’-ista virallisesti edelleenkin pidetään kiinni, on I
:n-B :n laivasto kolmen seuraavan laivaston
veroinen. V. 1910 kuului siihen 553 uutta sota-alusta,
niistä 183 risteilijää ja linjalaivaa sekä 66
vedenalaista. Tonniluku oli 1,980,000, miehistön
lukumäärä 182,600 sodan-, 131,000 rauhanaikana. —
Kaikkien brittiläiseen valtaan kuuluvien osien
lipuissa on unionimerkki „Union Jack": sinisellä
pohjalla päällekkäin Skotlannin(alimpana),
Irlannin ja Englannin suojeluspyhimysten Pyh.
Andreaksen, Pyh. Patrickin ja Pyh. Yrjön ristit,
ensi-mäinen valkoinen, toiset kaksi punaista.
Kauppa-lippu on punainen, unionimerkki vas. ylänurkassa.
Vaakuna: neljä osaa; vas. ylhäällä ja oik.
alhaalla Englannin kolme kultaista leopardia
punaisella, oik. ylh. Skotlannin punainen leijona
keltaisella, vas. alh. Irlannin kultainen harppu
sinisellä pohjalla. Vaakunaa ympäröi „sukkanauhan"
ritariston sininen nauha vaalilauseineen. —
Historiaa, kirjallisuutta, Irlannin y. m. maantiedettä
ja muita seikkoja ei tässä ole käsitelty, niistä ks.
Englanti, Englannin alusmaat,
Englannin kieli ja kirjallisuus,
Skotlanti, Skotlannin vapaakirkko,
Irlanti, Kelttiläiset, Man,
Kanaalisaaret, Hebridit, Orkne y-s a a r e t,
Shetlandin saaret. — [Philippson,
„Europa"; Scobel, „Geogr. Handbuch", „The
States-man’s Year-book", F. G. Hahn, „Die britischen
Inseln"; Neuse, „Landeskunde der britischen
Inseln""; Haughton, „Descriptive, physical,
indust-rial and historical geogr. of England and Wales";
R. Gneist, „Das englische Parlament"; Steffen,
„England als Weltmacht u. Kulturstaat".]

E. E. K.

Isobrontit (kreik. isos = sama, ja brontë’ =
ukkonen), ilmatieteellisillä kartoilla niitä
paikkakuntia yhdistävät käyrät, joilla ukkosilman
syntyessä ensimäinen
sa-lamanleimaus tahi
uk-kosenjyrähdys samaan
aikaan huomataan.
I:n avulla voidaan
siis määrätä
ukonilman etenemisnopeus,
sen kulkusuunta ja
leveneminen. TV. S-m.

Isodynaminen
(kreik. isos =
yhtäsuuri, ja dynamis =
voima),
samanvoimai-nen. —
Isodyna-m i t ovat viivoja,
joilla
maamagnetis-min kenttävoimakkuu-della tahi sitä
mittaavalla komponentilla on
sama arvo. ks. M a
a-magnetismi.

J. k.

1—6 I. lacustris. 1 vanhempi

kasvi, 2 taimi, 3 lehtityvi
sisäpuolelta, 4 lehti’yvi
halki-leikattuna, 5 pikkuitiöitä.
6 iso-itiö. — 7 I.
echino-spora, iso-itiö.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0597.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free