- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1107-1108

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Isobrontit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1107

Isoëtes—Iso-Kreikka

1108

Isoëtes, lahiiaruoho, sanikkais-suku,
johon kuuluu pieniä pysty- ja liereälehtisiä
vesikasveja. Varsi lyhyt, mukulamainen,
itiöpesäk-keet lehtihangassa kielekkeen alla. Suomessa
kaksi hyvin samannäköistä lajia I. lacustris ja
I. echinospora. J. A. TV.

Isogamia ks. Siitos.

Isogeotermit 1. geoiso termit (kreik. isos
= sama, gè = maa, ja thermë lämpö),
geofysikaalisessa piirroksessa niitä kohtia yhdistävät
käyrät, joissa maanlämpö
(vuosivaihtelu-kerroksen alapuolella) on sama.

Isogoni (kreik. isos = yhtäsuuri, ja gony =
kulma), sama poikkeumakäyrä; fys., viiva, jota
pitkin maamagnetismilla on sama deklinatsioni.
ks. M a a m a g n e t i s m i. J. K.

Isohaliini (kreik. isos = yhtäläinen, ja halos
= suola), kartalla sellaisten kohtien kautta
vedetty viiva, joissa meriveden suolanpitoisuus on
sama.

Iso-Heikkilä, maatila (ent. kuninkaan
karja-talo) Turun kaupungin vieressä, sen
luoteispuolella, ollut ennen majurinvirkatalona,
nykyään Turun kaupungin oma. Päärakennus
vv:lta 1798-99. K. S.

Isohyeetit (kreik. isos = sama, ja
hjeto’s-sade), ilmastotieteellisillä kartoilla niitä seutuja
yhdistävät käyrät, joilla on sama
keskimääräinen sademäärä (vuotuinen, kuukautinen j. n. e.).

(TV. S-m.)

Isohypsit (kreik. isos = sama, ja liypsos =
korkeus) , horisontaalit, nivoo- 1.
korkeuskäyrät. topografisissa ja orografisissa
kartoissa käyrät, jotka yhdistävät kaikki samalla
absoluuttisella korkeudella olevat pisteet.
Kor-keusmääräyksien lähtökohdaksi valitaan
tavallisesti merenpinta ja lasketaan siitä sekä
ylöspäin (korkeus yi. merenp.), että myös alaspäin
(syvyys merenp. alla). — Käyriä, jotka
yhdistävät kaikki samalla syvyydellä olevat pisteet
kartalla, sanotaan isobaateiksi. (vrt.
Topografia.) W. S-m.

Iso-itiö (inakrospori), eräillä
sanikkaisilla: vesisaniaisilla,
mähkäkas-veilla, ja lalinaruohoisilla esiintyvä
itiömuoto, josta kehittyy ainoastaan
naarasalkeis-varsikoita. I:t ovat suurempia kuin
pikku-itiöt (mikrosporit), joista kehittyy
ainoastaan koirasalkeisvarsikoita. J. A. W.

Isojako ks. Maanjako.

Isojaontäydennys ks. Maanjako.

Isojoki (ruots. S t o r å) 1. Kunta, Vaasan
1., Ilmajoen khlak., Isojoen-Karijoen nimismiesp.;
kirkolle Kristiinankaupungista n. 40 km; 633,6
km3, joista viljeltyä maata 5,612 ha (1901) ;
297,0 manttaalia, talonsavuja 312, torpansavuja
239 ja muita savuja 382; 5,636 as. (1907), joista
ruotsinkielisiä n. 2%; 686 hevosta, 1,928
nautaa (1908). — Kansakouluja 5. Useita sahoja
(kuten Penttilän, Filppulan, Lammasniemen,
Kärjenkosken, Iivarin y. m.). — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Turun arkkihiippak., Vaasan
ala-rovastik.; kuulunut ennen Lapväärtin seurak.;
itsen. (K. k. */„ 1855) v. 1877. Kirkko puinen
(rak. 1833. C. L. Engelin piir.) [P. H.
Mathesiuk-sen kertomus (Suomi 1843. s. 242 ja seur.).]

3. (ven. Veli’kaja reka’) Etelästäpäin
Pihkovan-eli Talabskoin-järveen laskeva valtajoki
Pihko-van kuvernementissa Venäjällä. K. S.

Isojärvi, n. 50 km2 laaja järvi Satakunnassa
Siikaisten ja Poomarkun rajalla. Järvi purkaa
vetensä luodetta kohti kulkevan Karvianjoen
kautta Suomenlahteen. Kun I:n eteläpäähän
laskee osan vettänsä Podasjärvi, jonka päälasku
on Lammin- ja Alilaisjokien kautta mereen, on
I:Itä sekä pohjois- että eteläpuolitse pääsy
(bi-furkatsioni) Suomenlahteen. K. S.

Iso-Kalalahti (Bahia dor Tigres), Afrikassa,
portug. Angolan rannikolla.

Iso Kalastaja (ruots. Stora Fiskaren),
Virolahden pitäjään kuuluvan Kivimaan 1.
Kius-keriu ulkoluotoryhmän suurin luoto;
Pitkänpaa-deu luotsiaseman ulommaisin vartioasema.
Tärkeä hailinpyyntipaikka. (K. S.)

Isokartano (Storgård), maatila Ulvilassa
Kokemäenjoen rannalla, Porista 10 km.
1800-lu-vulla omistajina Le Bell- ja Palin-suvut, jolla
viimemainitulla se vieläkin on. Tilan suuruus
845 ha; paitsi maataloutta harjoitetaan lohen
ja siian kalastusta. K. S.

Isokimeenit (kreik. isos = sama, ja khe’ima
= talvi) 1. t a 1 v i-i s o t e r m i t,
isotermi-kartoilla (ks. t.) talvisia (jouluk.-helmik.)
lämpötilasuhteita kuvaavat isotermit.

Isokinoliini, C9H;N, orgaaninen,
kinoliinin-kaltainen emäs, joka esiintyy kiviliiilitervassa.
Muutamat alkaloidit, n. s. opiumialkaloidit, ovat
sen johdannaisia. Edv. Hj.

Isokliinit (kreik. isos = sama, ja klinein =
kallistua), maamagneettisilla kartoilla niitä seutuja
yhdistävät käyrät, joissa magneettisen
inklinat-sionikulman suuruus on sama.

Isokraaseli, johtoloisto ja luotsiasema
Raahen edustalla.

Isokrates [-a’tes] (lat. Iso’crates) (436-338
e. Kr.), kreikkalainen puhuja ja
kaunopuheisuuden opettaja, kotoisin Ateenasta. I., jota
heikko ääni ja luontainen arkuus estivät
esiintymästä kansankokouksissa, toimi suosittuna
retoriikan opettajana, ja hänen oppilastensa
joukkoon lukeutui useita senaikuisen Kreikan
huomattavia henkilöitä — puhujia,
historiankirjoittajia ja valtiomiehiä. Sen ohella I. sepitti
joukon etupäässä luettaviksi aiottuja puheita,
joiden kautta hän m. m. koetti vaikuttaa Kreikan
valtiollisten tapausten kulkuun; hänen
ihanteenaan oli. että kaikki helleenit liittyisivät yhteen
aloittaakseen sodan Persiaa vastaan. Mutta
kaikista I:n valtiollisista haaveista teki lopun
Khai-roneian taistelu.; hän kuoli kohta tämän jäi
keen — erään, tosin ilmeisesti sepitetyn kerto
muksen mukaan — päättäen päivänsä
vapaaehtoisella nälkäkuolemalla. I:n puheita on säilynyt
21. Ne ilmaisevat vähemmän ajatuksen
alkuperäisyyttä ja syvyyttä tai tunteen välittömyyttä ja
voimaa kuin pitkälle kehitettyä muodollista
taituruutta, jonka pääominaisuuksia ovat mitä
huolellisin sananvalinta, lausejaksojen tasasuhtainen
ja rytmillinen pyöristely, runsas sanakuvioiden
käyttö ja äänteellisen soinnukkuuden tarkkaami
neu. T:n puheet ovat julkaisseet m. m.
Benseler-Blass (2:nen pain. 1883-85), Drerup (I osa 1906).
Valituita ja selityksillä varustettuja I:n puheita
ovat julkaisseet Rauclienstein-Reinhardt (5:s
pain. 1882), Schneider (3:s pain. 1886-S8) y. m.

E. R-n.

Iso-Kreikka, Etelä-Italian muinainen nimi.

ks. Kreikka, historia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0598.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free