- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1109-1110

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Isokromaattinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1109

Isokromaattinen—Isomeria

1110

Isokromaattinen (kreik. isos = yhtäläinen, ja
khröma = väri), samanvärinen, käytetään välistä
valo-opissa puhuttaessa samanvärisestä säteilystä.
I. esiintyy myös samassa merkityksessä kuin
ortokromaattinen, jolla tarkoitetaan
joko sellaista valokuvausta, missä esineen värit
saadaan kuvalle oikeassa valossaan, tahi tähän
tarkoitukseen valmistettua valokuvauslevyä, ks.
Valokuvaus. J. K.

Isokroninen (kreik. isos = yhtäläinen, ja
khro-nos = aika), samanaikainen; heilahtavassa
liikkeessä sanotaan heilahdusten olevan isokronisia,
jos heilahdusaika on sama eri laajoilla
heilahduksilla. Kaksi heiluria on silloin isokronista,
kun niillä on sama heilahdusaika. — I s o k r
o-n i s m i tavallisimmassa merkityksessä on
heilahdusten isokroninen kestävyysaika. J. K-

Isokulle ks. Kalastus.

Isokuovi ks. Kuovi.

Isokylä, ruots. Storby, vanha
herraskartano Luonnonmaan saaressa Naantalin, ennen
Raision pitäjässä; kuului jo keskiajalla
Jäger-horn-suvulle (siitä Jägerhorn af Storby). K. G.

Isokyrö (ruots. Storkyro). 1. Kunta,
Vaasan 1. Korsholman khlak., Isokyrön
nimis-miesp.; kirkolle Orismalan asemalta 8 km;
400,o km3, joista viljeltyä maata 12,682 lia
(1901); 8,867 as. (1907), joista ruotsinkielisiä n.
1,5%; 1,029 hevosta, 3,200 nautaa (1908). —
Kansakouluja 5 (opett. 8). Orismalan
maanviljelyskoulu ja maanviljelijäin talvikurssikoulu. —
Kunnanlääkäri. Apteekki. Säästöpankki.
Teollisuuslaitoksia: Orismalan rautatehdas ja takomo,
osuusmeijeri. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Turun arkkihiippak., Vaasan alarovastik.;
keskiai-kuinen. Pohjanmaan vanhimpia. Entinen nimi
Ylistaro. Kirkko (uusi) tiilikivestä (rak. 1877).
[P. H. Matliesiuksen kertomus (Suomi 1843, s.
272).] K. S.

Isolaarilevy, valokuvauksessa käytettävä
levy-laji, joka poistaa kuvan vaaleissa osissa
esiintyvän liiallisen valotuksen, jonka takia kuva
tulee näiltä kohdilta epäselväksi. Tämä haitta
johtuu siitä, että valo, kuljettuaan valokuvauslevyn
valonaran kerroksen läpi, heijastuu vielä
lasilevyn pinnoista ja siten takaapäin vaikuttaa
kuvan valotukseen. Edellisen hävittämiseksi on
i:ssä asetettu lasin ja yllämainitun
kerroksen väliin toinen ainekerros, joka imee kaiken
sitä kohtaavan valon. Myös käytetään tähän
tarkoitukseen levyjä (autihalolevyt), joissa
levyn takaseinässä on vaikutukseltaan
samanlainen kerros. J. K.

Isolaattori (it. isolä’re, < isola = saari),
eris-täjä (ks. t.).

Isolaattorikello, sähkölennätin-, puhelin- y. m.
sähköjohdoissa eristävää ainetta, tavallisesti
posliinia oleva kellomainen kappale, joka ympäröi
rautaisen kannatuskoukun 1. tapin
ja jonka ympärille johtolanka
kierretään. — Korkeita jännityksiä
varten (1,000 volttia) ei tällainen i. ole
riittävä, vaan on käytettävä
toisenlaisia isolaattoreja (öljy-i.) E. S-a.

Isola bella ks. Borromeo n-s a a r e t.

Isolani [-ä’-], Johann Ludvig Hektor
(1586-1640), itäv. kenraali 30-vuotisessa sodassa,
osoittautui taitavaksi ratsuväen päälliköksi ja
nimitettiin 1632 kroaattien kenraaliksi. Otti osaa

Isolaattorikello.

Breitenfeldin. Lützenin y. m. taisteluihin. Hänen
sotilaansa olivat yhtä kuuluisat
urhoollisuudestaan kuin julmuudestaan. Luopui
Wallenstei-nista ennen tämän murhaa 1634. G. R.

Isolatsioni (it. isola, < lat. insula = saari),
eristys. Karjan jalostuksessa i. merkitsee
siitoseläimiksi valittujen yksilöjen estämistä
sekaantumasta ala-arvoisten kanssa, joten
parannettavien ominaisuuksien kehittymistä tasoittavaa
ristisiitosta ei tapahdu. Vapaassa luonnossa
tapahtuu samaan lajiin kuuluvain yksilöjen välillä
usein i., jolla seikalla on Darwinin mukaan suuri
merkitys uusien rotujen ja lajien syntyyn
nähden. T. voi olla maantieteellistä laatua, kun esim.
johonkin eläinlajiin kuuluvia yksilöitä joutuu
yksinäiselle saarelle tai muulle alkuperäisestä
levenemispiiristään erotetulle alueelle, joten
ristisiitos niiden ja kantamuodon välillä käy
mahdottomaksi. Samalla levenemisalueella taas i. voi
olla seurauksena muutoksista samaan lajiin
kuuluvain yksilöjen elämäntavoissa, oleskelupaikan,
ravinnon, suojan valinnassa tai siitä, että toiset
yksilöt saavuttavat sukupuolikypsyyden eri
vuodenaikana kuin kantamuotoon kuuluvat tai siitä,
että sukuelinten muodostuksessa tai
sukutun-nossa ilmenee poikkeuksia, ehkäisten
hedelmällisen ristisiitoksen kantamuodon kanssa. Näin
ollen voi lajien synnyn selittämiseen nähden
tärkeimmät isolatsionimuodot ryhmitellä
maantieteellisiin, biologisiin 1. elämäntavoista ja
seksuaalisiin 1. sukupuolielämästä johtuviin.

K. M. L.

Isolde ks. Tristan.

Isoleeraaminen ks. Eristäminen.

Isoleeraavat kielet (it. isolä’re - eristää), ne
kielet, joissa sanoilla ei ole taivutuksia, vaan
joiden kieliopilliset suhteet ilmaistaan
pääasiallisesti vain sanajärjestyksellä. Ne ovat yleensä
samalla myös n. s. yksitavuisia kieliä, s. o.
niiden vartalosanoissa ei ole kuin yksi tavu, ja
monet sanat erottaa toisistaan vain
musikaalinen aksentti. I:ia k:iä ovat m. m. Kiinan ja
eräät muut Itä-Aasian kielet, ks. Kieli.

A. E.

Isoleerata (it. isolä’re, < isola = saari),
eristää (ks. t.). — I s o 1 e e r a u s, eristäminen,
eristys.

Isomeeriset aineet ks. Isomeria.

Isomeria (kreik. isos = yhtäläinen, ja meros =
osa). Niitä aineita, joilla on sama kvalitatiivinen
ja kvantitatiivinen kokoomus, mutta jotka
kumminkin ominaisuuksiltaan ovat erilaisia,
sanotaan isomeerisiksi ja itse ilmiötä i s
o-mer iäksi. I. on erittäin yleinen orgaanisissa
yhdistyksissä. Jos i. riippuu siitä, että aineiden
molekylit ovat eri suuria, vaikka atomisulide
niissä on sama, sanotaan sitä polymeriaksi,
jos molekylit ovat yhtä suuria, on
varsinainen i. olemassa. Tämä voi riippua joko siitä,
että eri atomit eri tavalla ovat toisistaan
riippuvaisia, että niillä siis on erilainen kem.
kons-titutsioni (kemiallinen i.), tai siitä, että
atomit ovat geometrisesti eri tavalla
järjestyneinä molekylissä (stereoisomeria,
geometrinen i., fysikaalinen i.,
optilli-n e n i.). T:n ja sen syiden tutkiminen on ollut
tärkeä tehtävä orgaanisessa kemiassa. Ilmiö
huomattiin ensi kerran 1820-luvulla. Perustavan
selitvksen stereokemiallisille ilmiöille antoi 1877

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0599.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free