- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1113-1114

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Isorutto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1113

Isorutto—Isot

kuolovuodet

1114

kun verran, mutta kohoaa jälleen, usein kovinkin
ankaraksi noin kahdeksannen
sairaus-vuorokauden tienoissa, jolloin rakkojen sisällys on
muuttunut märkäiseksi. Noin kymmenennen
vuorokauden vaiheissa ihottuman ilmipuhkeamisen
jälkeen alkavat rokot sisällyksineen kuivaa ja
karista pois. Täysin kehittyneet rokot jättävät
jälkeensä ainaiset arvet ihoon. Kun rokko voi
asettua kehittymään myöskin silmään, saattaa
siitä aiheutuva arpi hyvin kiusallisesti supistaa
silmän näkökykyä ja ikipäiviksikin turmella
silmän. Myöskin suuh, sieramien ja nielun
limakalvoon asettuu usein rokkoja, jotka voivat olla
suureksi esteeksi ruuan nauttimiselle. Erittäin
ankara i:n muoto on n. s. musta rokko eli
hemorraginen i., missä esiintyy pieniä
verenvuotoja itse rokoissa, joitten sisällys siitä saa
tuon mustanpuhuvan värin. Ennen muinoin
kuului i. hirvittävimpiin tauteihin, mitä oli.
En-nakkorokotuksen tultua yleisesti käytäntöön, on
i:n luonne käynyt yhä lievemmäksi, tahi
oikeammin sanoen, i. ei enää useinkaan tapaa henkilöä,
joka olisi täysin otollinen tautia synnyttävien
mikro-organismien esteettömälle kehittymiselle.
On siis meidän aikoinamme poikkeukseksi
katsottava, jos jollakin paikkakunnalla ilmenisi
laaja ja raju i.-epidemia. Taudin tartunta
piilee etupäässä rokkojen sisällyksessä, joka
kui-vuttuaankin levittää tartuntaa, sekä myöskin
sairaan suun ja sieramien eritteissä, vrt. Il
o-kotus. M. O-B.

Isorutto 1. musta surma on sen hävittävän
ruttotaudin nimenä, joka 1300-luvun
keskivaiheissa kulki melkein kaikissa Euroopan maissa,
temmaten pois kansaa joukottain ja monialla
surmaten väestön sukupuuttoon. Jo ruton edellisinä
vuosina kerrotaan eri maista, niin Aasiassa kuin
Euroopassa, suuresta sadepaljoudesta ja
maanjäristyksistä sekä nälänhädästä, joka valmisti
maaperää rutolle. V. 1347 sitten rutto kulkeutui
eräällä laivalla Itämailta Italiaan, 1348 se raivosi
Ranskassa ja Englannissa, 1348-49 Saksassa,
sam. v:n syksyllä se tuli Ruotsiin, missä
seuraavana vuonna riehui. Suomessa se nähtävästi on
käynyt vv. 1350-51, koska se sitten taas on
kulkeutunut Venäjälle, missä sen huippukohta
sattui 1352-53. Rutto mainittiin eri maissa eri
nimillä: Saksassa, Tanskassa, Venäjällä
„musta-surma", Norjassa „iso miessurma", Ruotsissa
„isosurma" (digerdöden), Suomessa isorutto j. n. e.
Se, joka ruttoon sairastui ja jossa nähtiin
rutto-paiseet, oli parissa päivässä kuoleman oma.
Kansaan tämä hirveä vitsaus kaikkialla teki
mieltä tärisyttävän vaikutuksen. Ruttoa pidettiin
Jumalan lähettämänä rangaistuksena synneistä,
ja se antoi aihetta ruoskijain (flagellanttien ks. t. )
lahkon nopeaan leviämiseen. Monessa paikassa
luultiin ruton saaneen alkunsa muka juutalaisten
myrkyttämistä kaivoista, josta syystä syntyi
hirvittäviä juutalaisvainoja. Ruton hävityksistä
kerrotaan, että esim. Ruotsissa ihmisiä kuoli
kokonaiset kylät, jopa pitäjätkin sukupuuttoon ja
entiset viljelysmaat jäivät autioiksi ja
metsistymään. [Sievers, „Beskrifning om Digerdöden"
(1751); Ilmoni, „Bidrag tili Nordens
sjukdoms-historia" I (1846), ss. 97-181.] E. G.

2. Nykyään ymmärretään isollo-rutolla (pestis,
pestilentia) erikoisten bakteerien synnyttämää
infektsionitautia, jonka tavallisin muoto on n. s.

raulias- 1. buboni-rutto. Siinä esiintyy ankaroita
kipuja tuottavia imurauhasten turvotuksia, jotka
pian rupeavat märkimään. Kuolema seuraa
tavallisesti muutamassa vuorokaudessa, usein jo
jonkun tunnin kuluttua. M. O-B.

Isorysä ks. Kalastus.

Isosaari (ruots. Stor ön), n. 10 km pitkä
saari Lohjanjärvessä. Saaressa on rehevä
kasvullisuus ja hyvinvoipia taloja
kolmattakymmentä. K. S.

Isosanta (ruots. Storsand), Porin kaupun
kiin kuuluva saari tehdaslaitoksineen (ks. Pori).

Isoseisti (kreik. isos = yhtäläinen, ja setein
= tärisyttää), viiva, joka kartalla on vedetty
niiden paikkojen kautta, missä joku maanjäristys
on ollut yhtä voimakas, ks. Maanjäristys.

P. È.

Isosporinen, y h t ä 1 ä i s i t i ö i n e n. ks.
Sanikkaiset.

Isoteerit (kreik. isos = sama, ja theros = kesä),
1. k e s ä-i s o t e r m i t, kesäisiä (kesäk.-elok.)
lämpötilasukteita esittävät käyrät
isotermi-kartoilla (ks. t.). (W. S-m.)

Isoteleia (kreik.), muinaisessa Kreikassa
sellaisten henkilöiden valtio-oikeudellinen asema,
jotka, nauttimatta täysiä kansalaisoikeuksia,
valtiolle suoritettaviin veroihin,
maanomistusoikeuteen y. m. nähden olivat tasavertaiset
varsinaisten kansalaisten kanssa. Ateenassa nämä
henkilöt, n. s. isoteleis, olivat metoikkeja (ks. t.).

E. R-n.

Isotermikartta, ilma- t. ilmastotieteellinen
kartta, jolla isotermien (ks. t.) avulla
esitetään lämpötilan jakautumista määrätyllä alueella.
I:t ovat joko synoptisia, esittäen määrätyllä
hetkellä tapahtunutta lämpötilan jakautumista, tahi
klimatologisia, jolloin ne esittävät
pitempiaikaisiin havaintoihin perustuvaa lämpötilan
keskimääräistä jakautumista määrättynä ajanjaksona
(vuotena, vuodenaikana, kuukautena j. n. e.),
vrt. Ilmanlämpötila. W. S-m.

Isotermit (kreik. isos = sama, ja thermc =
lämpö), lämpökäyrät, ilma- ja ilmastotieteellisillä
kartoilla niitä paikkoja yhdistävät käyrät,
joiden lämpötila, merenpinta-arvoonsa laskettuna
on sama. I. voivat perustua joko määrätyllä
hetkellä tehtyihin havaintoihin tahi pitkien
ajanjaksojen kuluessa koottujen havaintojen
keskiarvoihin. Ne osoittavat siis joko lämpötilan
hetkellisen tahi keskimääräisen jakautumisen
määrätyllä alueella.

Aina sen mukaan kuin ne ovat lasketut eri
ajanjaksoille, vuodelle, vuodenajalle tai kuukaudelle,
ovat niiden asemat erilaiset. Kutakin
keskilämpötilaa varten on kaksi isotermiä, yksi
kummallakin pallonpuoliskolla. Koska keskilämpötila
jokseenkin säännöllisesti lisääntyy navoilta
päiväntasaajaa kohti, täytyy isotermien, katsottuina
polaariprojektsionissa, yleensä muodostaa
kummallakin pallonpuoliskolla suljetuita sisäkkäisiä
käyriä. Ensimäinen, joka isotermeillä kuvasi
lämmön jakautumista maanpinnalla, oli
Humboldt. vrt. Ilmanlämpötila.

Isot kuolovuodet 1695-97 ovat saaneet
nimensä siitä, että silloin — säät kun harvinaisessa
määrässä poikkesivat tavallisesta luonnon
järjestyksestä — suurimmassa osassa Suomea vallitsi
melkein täydellinen kato, jota seurasi yleisen
nälänhädän synnyttämä tavaton kuolevaisuus. Tämä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0601.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free