- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1115-1116

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Isorutto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

11 In

Isotoma—Iso valtameri

1116

surkean kuuluisa aika alkoi sillä, että 1695
kylmän kesän takia myöhästynyt vilja — ruis esim.
rupesi Uudellamaalla hedelmöimään vasta 27 p.
heinäk. (= 6 p. elok. uuden ajanlaskun mukaan)
— täydellisesti turmeltui aikaisten syyshallojen
tähden. Koetettiin tosin hankkia apua, mutta
laivat tuhoutuivat kovissa myrskyissä. Luonto oli
ikäänkuin suunniltaan joutunut. Kevät 1696 tuli
niin aikaiseen, että kevätkylvö alettiin jo
helmikuussa. mutta ankara takatalvi seurasi jo
maaliskuussa, ja elokuussa uudet hallat tekivät lopun
viimeisistäkin toiveista. Leiväksiä tehtiin
petusta, oljista, akanoista, puunkuoresta y. m.,
mutta nälänhädän raivotessa turvauduttiin usein
vielä luonnottomampaankin ravintoon;
väite-täänpä viimeisessä tuskassa syödyn ihmisenkin
lihaa. Ihmisiä sortui joukottain kuolemaan, ja
elukatkin kuolivat rehun puutteeseen.
Todistuksena silloisen hädän suuruudesta mainittakoon,
että 1 p :stä syysk. 1696 saman kuun 1 p:ään
1697 kuoli yksin Turun hiippakunnassa 60,371
henkeä, eli alhaisimman laskun mukaan noin
kuudes osa koko väestöstä. Maan itäosassa näkyy
kuolevaisuus olleen vielä suurempi. Jääskessä
esim. v. 1697 haudattiin 1,029 henkeä, niitä
yhtenä ainoana päivänä yhteen hautaan 150
ulkoseurakuntalaista. Kajaanin kaupunkiin sanotaan
jääneen ainoastaan 10 henkeä j. n. e. Kaikkiaan
arvellaan nälkään ja nälkätauteihin
nääntyneiden lukumäärän koko maassa (Käkisalmen lääni
siihen luettuna) nousseen yksin v. 1697
vähintäänkin 100,000 :een. Paljo ihmisiä pakeni myös,
kaikista hallituksen esteistä huolimatta, pois
maasta Venäjälle ja muualle. Yleisen kurjuuden
vallitessa lisääntyivät kaikenlaiset rikokset
pelottavassa määrässä, niin että hallituksen täytyi
toimittaa sotaväkeä maaseuduillekin
turvallisuuden ylläpitämiseksi. Vasta 1698, kun hallituksen
toimesta oli saatu uutta siemenviljaa, taukosi
kato ja tuli niin hyvä vuosi, että •— jos saa
luottaa Daniel Jusleniukseen — yhtenä
kesäkautena kasvoi kaksi satoa perätysten. [„Oma
maa" IV ja V, y. m.] * J. R.

Isotoma, hyönteissuku hyppyhäntäisten
ala-lahkossa, Entomobryidæ-heimossa. Huomattavin
laji on jäätikköhyppiäinen 7. saltans, 2 mm
pitkä, musta hyönteinen, joka elää
Keski-Euroo-pan alpeilla aina 3,400 m korkeudella
merenpinnasta, jopa ylempänäkin, missä eivät mitkään
muut eläimet viihdy. Hyppelee vilkkaasti
lumella ja jäätiköillä tai piilee kivien alla.
Kaivautuu monasti syvälle näennäisesti tiiviiseen
jäätikköjäähän. — Suomessa 20 lajia. U. S-s.

Isotrooppinen (kreik. isos = yhtäläinen, ja
tropein = kääntää) on kiinteä aine, jonka
fysikaaliset ominaisuudet ovat kaikkiin suuntiin
samat (vastakohta anisotrooppinen, ks. t.).
Täydellisesti isotrooppisia ovat ainoastaan
amorfiset aineet, mutta optisiin ominaisuuksiin
katsoen myös regulaarisesti kiteytyneet aineet.

P. E.

Isot Sunda-saaret, Itä-Intian saariston
suurimmat saaret Sumatra, Jaava, Borneo
ja Celebes (ks. n.) niihin kuuluvine
saari-ryhmineen; vrt. Vähät Sund a-s a a r e t.

Isouard [izuä’r], Niccolo (1775-1818),
maltalainen oopperansäveltäjä. Opiskeltuaan Italiassa
hän toimi La Valettessa urkurina ja Maltan
ri-tariston kapellimestarina. Kun ritaristo lakkau-

tettiin, siirtyi I. Pariisiin 1799. I: n tunnetuimmat
teokset ovat „Tuhkimus" ja „Joconde". 7. K.

Iso Valliriutta, Austraalian koillisrannikkoa
pitkin, n. 40-180 km etäisyydellä siitä kulkeva
laaja, vallintapainen koralliriutta. Se on
merenkululle vaarallinen ja estää, harvoja paikkoja
lukuunottamatta, suurempia aluksia lähenemästä
rannikkoa.

Iso valtameri 1. Tyyni valtameri, myös
Etelämeri, engl. Pacific ocean, saks. Stiller
Ozean, Aasian, Austraalian sekä Ameriikan
mau-tereitten välissä; viimemainittujen eteläpuolella
luetaan tav. Tasmanian ja Kap Hornin kautta
käyvät meridiaanit sen rajoiksi Atlantin ja
Intian valtameriä sekä eteläinen napapiiri
Etelä-jäämerta vastaan. Pohjoisjäämereen yhdistää T.n
v:n Beringin-salmi: sen ala on 165,7 milj. km2 1.
puolet maapallon merien pinta-alasta; lisäksi
tulee länsirannikon mereen vaipumisesta syntyneitä,
saaririvien — mantereen vanhan reunavuoriston

— ympäröimiä rantameriä ja lahtia yhteensä n.
14,5 milj. kma: Beringin-, Ohotskin-,
Japanin-, Itä- ja Etelä-Kiinan r a
n-tameret, Austraalian sisämeri sekä
itärannikolla ainoa suurempi lahti,
Kalifornia n-1 ahti. — I:n v:n pohja on vaipunut eri
syvyyksille monena eri alueena, joiden välissä
olevista siirroshalkeamista on pursunut tuliperäisiä
aineksia, muodostaen valtameren keskellä
lukuisia, etelä-pohjoista t. luode-kaakkoista suuntaa
kulkevia saarisarjoja ja matalikkoja; näiden
huipuille korallit ovat rakentaneet laajoja
luototar-hoja. Kokonaisuudessaan I:n v:n syvyys on
keskeltä suurempi. Idässä sitä reunaa yhtenäinen,
vasta Perün rannikon lähellä syvän hautarivin
katkaisema ylänkö-alue; läntinen osa on
vaihteleva, hauta- ja harjannerikas. Syvimmät haudat
I:ssa v:ssa ovat T u s c a r o r a-h a u t a Japanin,
Kuriilien ja Aleuttien edustalla (suurin mitattu
syvyys 8,520 m), C h a 11 e n g e r-h a u t a
Ma-riaaneista etelään ja itään (8,180 m),
Näres-hauta Karoliinien ja Uuden-Guinean välissä
(4,850 m), Korallimeri Austraalian ja
Me-laneesian (4,480 m), T h o m s o n-h auta
Austraalian ja Uuden-Seelannin välissä, K e r m a d e
c-hauta 9,430 m Kermadec-saarista itään.
Uudesta Seelannista koilliseen; tämä hauta jatkuu
T o n g a-h a u t a n a Samoa-saariin asti (8,280 m)
sekä vihdoin maapallon suurin tunnettu syvyys,
G u a m-li auta 9,633 m, Guam-saaresta itään
(Mariaanein saariryhmässä). I:n v:n pohjoisosan
keskisyvyys lienee 4,000-5,000 m, eteläisen
.3.800 m. — Pohja on globigerina- ja
radiolaria-mudau tai punaisen syvänmeren saven peitossa.

— Tuulisuhteet. Kalm-vyöhyke
päiväntasaajan tienoilla, sen kummallakin puolen olevat
koillis- ja kaakkoispasaativyöliykkeet, näiden
pohjois- ja eteläpuolella olevat hepo-asteet sekä
niitä seuraavat länsituulten vyöhykkeet
esiintyvät myöskin 1:11a v:llä (ks. Tuulet).
Länsiosassa monsuunituulet (ks. t.) vaikuttavat
häiritsevästi pasaatiin. I:n v:n molemmat korkeat
ilmanpainealueet ovat lähempänä itärannikkoa,
toinen Kalifornian, toinen Perün rannikon
ulkopuolella. Merivirrat ovat kokonaisuudessaan
Atlantin merivirtojen tapaiset. Huomattavat
ovat Etelä-Ameriikan länsirannikolle kylmää
nousuvettä tuova Perfin virta sekä
Golfvirtaa vastaava lämmin Kuro-Sivo. VedeD

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0602.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free