- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1121-1122

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Issyk-kul ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1121

Issyk-kul (kirg., ,.kuuma järvi"), tuuturijärvi
Tiensanilla, 1,574 m yi. merenp., suurin syvyys
425 m. Sen vesimäärä väheni 1859-97, mutta
kohoaa jälleen sademäärän suuretessa. I.n
itäpäässä sijaitsee venäl. Przewalskin
„kaupunki", n. 8,000 as. W. S-m.

Istambul [-a’-], Konstantinopolin turk. nimi.

Istar, babylonilais-assyrilaisten ainoa
varsinainen jumalatar, muiden ollessa vain
miespuolisten vastineittensa varjomaisia seuralaisia.
Senpätähden sana l. assyrian kielessä myös
merkitsi jumalatarta yleensä. Sanan alkuperä
varmasti seemiläinen; sitä todistaa m. m.
etelä-arabialaisen miespuolisen jumalan Aptarin
äänteellisesti vastaava nimi (alkuaan siis
yhteis-seemil. jumaluus, joka bab.-ass :sten kesken sai
naisjumalan luonteen). — I:ia alettiin
Babylonian seemiläistvessä palvella usean paikallisen
esiseemiläisen jumalattaren asemesta; siitä hänen
moninaiset ominaisuutensa. Urukissa (Baam.
Erecli) I:ia palveltiin aistillisen rakkauden
jumalattarena, astraalisesti yhdistämällä hänet
iltatähti Venukseen (vrt. Venus jumalattaren
nimi!), Agadessa, samaten Assyriassa, Ninivessä
ja Arbelassa sitävastoin miehekkäämpänä sodan
ja metsästyksen jumalattarena — Venus
aamutähtenä. I. oli kaiken rakkauselämän
synnyttäjä ja jatkaja; sentähden I:n hävitessä
manalaan kaikki sukupuolinen yhteys ihmisten,
samoin eläinten kesken lakkaa (siitä kertoo
eepillinen runo ,,I:n manalanmatka"); hän oli
synnyttävien auttaja (ass. mu’allidtu > mullittu,
josta Herodotoksen käyttämä nimitys Mylitta),
kasvullisuuden eloon herättäjä, jumalien äiti ja
herratar, jona hän on voimakkaasti vaikuttanut
Madonna-tyypin syntymiseen. Hänet
kuvataankin lapsi imemässä hänen paljastettuja
rintojansa (sentapaisia pieniä kuvapatsaita myös
löydetty Palestiinan sorakummuista). I:ia
nimitetään myös „Herrattareni", „Herrattaremme",
johon vrt. „Madonna", „Notre Dame", „Vår
Frue". — Sodan ja metsästyksen jumalattarena
I. tavataan varsinkin sotaisain assyrialaisten
kesken. — I:lie sepitetyt rukoukset ja
ylistysvirret kuuluvat bab.-ass:n kirjallisuuden
kauneimpiin tuotteisiin; ne kuvaavat hänet kirosta,
synnistä, sairaudesta pelastavaksi auttajaksi.
Niistä ilmenee I:n jumaluudessa selviä
eetilli-siäkin piirteitä. — I:ia palveltiin nimillä
As-tarte (ks. t.), Astarot y. m. laajalti Babylonian
ja Assyrian ulkopuolellakin. Useissa seuduin
liittyi hänen palvelukseensa irstaita menoja,
mutta toiselta puolen Herodotos y. m. kreikkal.
kirjailijat ovat niitä väärin ymmärtäneet ja
liioitelleet. Missään tapauksessa ei saa bab.-ass:n
I:n palvelusta yksinomaan niiden mukaan
arvostella. * II. H-a.

Isted, saks. Idstedt, kylä preuss.
Slesvig-Holsteinin provinssissa, 8 km pohjoiseen
Slesvi-gin kaupungista. Heinäk. 1850 tanskalaiset
Kroghin johdolla täällä voittivat
slesvig-holstei-nilaiset, Willisenin johtamat kapinalliset.

Isten [istän], Jumalan unkarinkielinen
nimitys.

Ister, Hister (lat., kreik. Istros), alisen
Tonavan muinaisaikainen nimi.

Isthmia, isthmolaiset kisat, ks. I s t
li-m o s.

Isthmos (kreik. itsthmo’s), kannas;
ominais-36. III. Painettu 9/G11.

1122

nimenä Korinthoksen (Korintin) kannas,
Korin-thoksen- ja Saronilais-lahden välinen,
kapeim-malta paikaltaan 6 km leveä, korkeimmalta
kohdaltaan 78 m korkea taival, joka yhdistää
Pelo-ponnesoksen muuhun Kreikkaan. Korinthoksella
oli satama sen kumpaisellakin rannalla,
Korin-thoksen-lahden puolella Kenklireai,
Saronilais-laliden puolella Lekliaion. Jonkinmoista latua
(diolkos) myöten voitiin hinata (pienempiä)
aluksia toisesta lahdesta toiseen. I :n poikki oli
Pelopon-nesoksen suojaksi rakennettu muuri, jota
sodan-vaaran uhatessa tämän tästäkin uudistettiin. Jo
vanhalla ajalla yritettiin useat kerrat kaivaa
kanavaa kannaksen poikki, mutta ei kyetty viemään
asiaa perille. V. 1893 j. Kr. valmistui vihdoin
kanava, jonka kaivamiseen oli ryhdytty 1881. —
Lyhyen matkan päässä nyk. kanavan itäisestä
suusta oli muinoin Poseidonin pyhäkkö, jonka
alueella joka toinen vuosi (kunkin olympiadin
l:senä ja 3:ntena vuonna) Poseidonin kunniaksi
vietettiin n. s. isthmolaiset kisat eli
kilpa juhlat (isthmia), jotka luettiin Kreikan 4
suuren kansallisen kilpajuhlan joukkoou. Niissä
harjoitettiin parhaasta päästä useanlaista
urheilukilpailua. „Musalaiset" kilpailut (runouden
lausumisessa, laulussa ja soitossa) näkyvät päässeen
ohjelmaan vasta Rooman keisarivallan aikana.
Voittaja seppelöitiin sellerinlelidillä
(myöhemmin männynhavuilla). O. E. T.

Isthmus karelicus ks. K a r j a 1 a n k a n n a s.

Istria. 1. Niemimaa Adrian-meren perukassa,
Triestin- ja Quarneron-lahtien välissä. I:n
kannaksen täyttää korkea karsti-ylänkö Cichen
Boo-den (korkein kohta Monte Maggiore 1,396 m),
lounaiseen leviää n. 400 m korkea flysch-vyöhyke.
Läntinen osa I:aa on vain 100 m korkeaa
kalkki-kivitasankoa; länsirannikolla on runsaasti
erinomaisia satamalahtia (Pola y. m.). Ilmasto
ylängöllä kolea, alangoilla vallitsee Välimeren ilmasto.
Vuotuinen sademäärä n. 1,000 mm, joet (Quieto,
Arsa y. m.) kesällä kuitenkin vähävetisiä. — 2.
Itävaltalainen valtionmaa, käsittää, paitsi
edellämainittua niemimaata, Quarnero-lahdessa olevat
Veglia-, Cherso-, Lussin-saaret sekä muutamia
muita pienempiä, yhteensä 4,951 km3; 379,817 as.
(arv. 1908), niistä 56,7 °J0 kroaatteja ja sloveeneja,
40,6 °/0 italialaisia; melkein kaikki
room.-katolisia. Viljanviljelys ja karjanhoito pääelinkeinoja,
mutta huonolla kannalla. Suuri on kuitenkin
viinin tuotanto: 1909 570,800 hl, 1900 lampaita
227,000. Kalastus ja silkinviljelys huomattavia.
Vuorista saadaan ruskohiiltä (850,000 tonnia
v :ssa), merestä suolaa (400,000 tonnia v:ssa). —
Hallinnollisesti I. jakaantuu 7 piirikuntaan.
Hallintoa johtavat omat maapäivät. Varsinaista
pääkaupunkia ei ole. I., Görz ja Gradisca sekä
Triest alueineen muodostavat Itävallan
Illyrialaisen rannikkomaan. — I:n
asukkaat olivat illyriläisheimoisia istrejä, jotka
roomalaiset 177 e. Kr. kukistivat. Caesarin
aikoina alkoi I:n useita vuosisatoja kestävä
loistokausi; 600-luvulta alkaen sinne siirtyi
slaavilaisia heimoja. Keskiajalla I. vaihtoi monasti
omistajaa; 1331-1797 se (paitsi luoteinen osa, n. s.
Istrian kreivikunta eli „saksalainen" I.) oli
Venetsian hallussa, Campo Formion rauhanteossa
1797 se joutui Itävallalle, 1805 Italian
kuningaskunnalle, kunnes se 1814 tuli Itävallan yhteyteen.

E. E. K.

Issyk-kul—Istria

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0605.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free