- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1123-1124

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Issyk-kul ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1123

Istu bar—Istutustavat

1124

Istubar, babyl. mytol.,
nuolenpääkirjoitukselli-nen ideografinen nimi, joka on luettava
Gilga-mes (ks. t.). K. T-t.

Istuinluu ks. Lantio.

Istukas, näin nimitetään sellaisia kesän
kasvaneita juuri- ja kaalikasvien taimia, jotka
juurineen säilytetään seuraavaksi vuodeksi
siemenien viljelemistä varten. Tähän tarkoitukseen
valitaan syksyllä mahdollisimman hyvin
kehittyneet ja tyypillisimmät yksilöt, jotka talveksi
viedään joko sopivaan kuivaan ja viileään
kellariin tai asetetaan olkien päälle kuivaan
maakuoppaan, joka sitten peitetään oljilla ja
mullalla sekä varustetaan ilmanvaihtotorvella.

b. iv. n.

Istukka (placenta). 1. Eläint. Raskaan emon
kohdussa (uteruksessa) muodostuva veri rikas elin,
jonka avulla sikiön ravitseminen ja hengitys
tapahtuu. Istukka tavataan kaikilla korkeammilla
nisäkkäillä (Placentulia), mutta ei ole muodoltaan
kaikilla samanlainen. Ihmisellä istukka on
levymäinen, pyöreänsoikea kappale, jonka läpimitta
on 15-18 cm ja paksuus 2-4 cm. Se on
muodostunut erinomaisen veri rikkaista kudoksista
ja saa alkunsa osaksi sikiötä ympäröivän
muna-kalvon, chorionin tupsumaisista lisäkkeistä,
osaksi itse kohdun limakalvosta. Sen kautta
että sikiön ja emon verisuonet istukassa
kasvavat toisiaan vastaan mitä läheisimpään
yhteyteen, käy mahdolliseksi se vilkas aineenvaihdos
emon ja sikiön veren välillä, joka sikiön
ravitsemiselle ja jatkuvalle kehitykselle on
tarpeellinen. Sikiö on napanuoralla kiinnitetty
istukkaan, joka synnytyksen jälkeen pian irtaantuu
ja poistuu n. s. jälkeisten mennessä, vrt. Sikiö.

2. Kasvit. Sikiäimessä se emileliden kohta,
johon siemenaihe on kiinnittynyt. Useimmin
i:t ovat emilehtien reunoissa, ylen harvoissa
tapauksissa (esim. Butomus) niitä on pitkin
emileliden koko sisäpintaa, vrt. Siemenaihe ja
S i k i ä i n. J. A. W.

Istukkasorvi, sorvi, jossa sorvattava kappale
kiinnitetään sorvipyörään 3-6:11a säteen suuntaan
siirrettävällä hammastetulla
kiinnitysleualla, jotka joko
ovat erikseen siirrettävät, tahi
niin rakennetut, että kaikki
leuat siirtyvät samaan aikaan
yhtä paljon (ks. Sorvi).

E. S-a.

Istumakylpy ks. Kylvyt.

Istunto, lakit., kollegin,
kokouksen t. m. s. yhteinen
neuvottelu. — Istuntokausi, se aika, miksi
eduskunta, tuomioistuin j. n. e. on kutsuttu
koolle, ks. Eduskunta, Hovioikeus.

O. K:nen.

Isturiz [istu’rip], Francisco Xavier de
(1790-1871), esp. valtiomies, oli johtajia 1820 v:n
kapinassa ja tuli 1823 cortesin puheenjohtajaksi.
Reaktsionin päästyä voitolle I. tuomittiin
kuolemaan, mutta pelastui pakenemalla Englantiin.
Palasi Espanjaan 1834 ja tuli taas cortesiin;
liittyi ensin äärimäiseen vasemmistoon, mutta
sittemmin maltillisiin; pääsi 1836 ministeristön
johtajaksi, mutta kukistettiin sam. v.; tuli 1838
jälleen cortesin presidentiksi. Puuhasi Esparteron
kukistamista ja kuningatar Maria Kristiinan
takaisin kutsumista. Oli jälleen 1846 ja 1858

ministeristön johtajana; toimi myös monesti
lähettiläänä. g. r.

Istutus. Metsän istuttamista käytetään
lohkot-taiseu paljaaksihakkauksen yhteydessä sekä
silloin, kun luontainen metsänuudistus on
epäonnistunut eikä kylvö näytä antavan hyvää tulosta.
Mieluummin kuin kylvöä käytetään istutusta
paikoilla, jotka ovat alttiita halloille, taipuvaisia
rikkaruohottumaau ynnä tulvanalaisilla
paikoilla; lisäksi sellaisia puulajeja mieluimmin
istutetaan, joiden siemenet ovat kalliita (esim.
ulkomaalaiset puulajit). a. c.

Istutusaseet. Metsäpuiden taimien
istuttamiseen käytetään yleisesti tavallista kuokkaa,
mutta sen lisäksi ovat käytännössä erilaiset,
usein rautakärkiset istutuspuikot, istutusraudat
(vrt. Buttlar), istutusveitset, kaira- y. m.
lapiot. a. c.

Istutusliitos. Metsäpuiden taimia istutetaan
joko aivan säännöttömästi tai tavallisemmin
määrättyyn järjestykseen. Täten
muodostuvia istutusliitcksia on
hyvin monta (vrt. vieressä olevia
kuvia); tavallisimmat ovat
rivi-ja neliö-istutus. Säännöllisestä
is-tutusliitoksesta on se etu, että
taimet tulevat sopivimman
välimatkan päähän toisistaan ja että
tarvittava taimimäärä voidaan
edeltäkäsin arvioida. a. c.

Istutusmaa on palkokasveja
rehevästi kasvaneelta pellolta
otettua ruokamultaa käytettäväksi
jollekin toiselle pellolle, jossa
kyseessä oleva palkokasvi ei
muuten hyvin menesty. Tällaisen maan käyttämisen
tarkoituksena ou saada maahan istutetuksi
palkokasvien menestymiselle tarpeellisia ja niiden
juurinystermissä asustavia bakteereja, jotta
siten voitaisiin käyttää hyväksi palkokasvien
ilma-tvpen keräämiskykyä. Tällä tavalla on saatu
palkokasveista hyviä satoja lahoamattomalta
rahkasuoltakin. j. e. s.

Istutusrokko, todellisen isonrokon
ennakko-vastustamiseksi toimitetun rokottamisen
synnyttämä rokko. vrt. Rokotus.

Istutustavat. Metsän istutuksessa käytetään
useita eri tapoja: 1. Kuoppa-istutus
paljain juurin, jolloin tehdään niin suuri kuoppa
esim. tavallisella kuokalla, että taimen juuristo
siihen hyvin malituu. Taimi asetetaan kuoppaan
paljain juurin ja kuoppa täytetään siten, että
juuret tulevat mahdollisimman luonnolliseen
asentoon. Usein käytetään kuopan täytteeksi erityistä
täytemaata; tavallisin istutustapa 3-5-vuotisille
kuusen ja lehtikuusen taimille. 2. K u o p p a-i
s-tutus ,,m ultalo h kareen ker a", kuten
ed., mutta taimia ei istuteta paljain juurin vaan
annetaan juuria taimitarhassa ympäröivän
multa-lohkareen seurata mukana kuoppaan; kallis
istutustapa, jota käytetään erityisen arkoja taimia
istutettaessa, sekä paikoilla, jotka ovat hyvin
taipuvaisia rikkaruohottumaan. 3. Istutus
täytettyyn kuoppaan, jolloin tehdään
tavallinen istutuskuoppa, mutta se täytetään ennen
istuttamista hieman kukkuralle ja siten täytettyyn
kuoppaan istutetaan 2-4 pientä tainta esim.
is-tutuspuikoilla tehtyihin reikiin; käytetään
1-3-vuotisille kouluttamattomille havupuiden tai-

Istukkasorvi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0606.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free