- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1125-1126

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Isvossikka ... - Italia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1125

mille. 4. K u p u-i s .t u t u s, jolloin ei tehdä
mitään kuoppaa, vaan istutetaan taimi maan päälle
tehtyyn pieneen multakasaan, kupuun;
käytännössä hyvin märillä mailla. 5.
Puristamalla-istutus, jolloin rautaisella tai rautakärkisellä
puikolla tehdään maahan reikiä ja näihin
istutetaan taimia; reikä täytetään „puristamalla" s. o.
tekemällä puikolla aivan viereen tyhjä reikä,
jolloin istutusreikä puristuu kiinni; käytetään
1-vuotisille männyn- ja 2-3-vuotisille kuusen
taimille. 6. K i m p p u-i s t u t u s, kuten 2, mutta
taimia on samassa multalohkareessa useampia;
harvoin enää käytännössä. A. C.

Isvossikka ks. I s s i k k a.

Isyys, isän suhde lapseensa. I. perustuu joko
avioliitossa tai sen ulkopuolella tapahtuneeseen
siittämiseen (a v i o-i s ä ja a v i o t o n i s ä) taikka
myöskin lapseksiottamiseen 1. adoptsioniin
(otto- 1. kasvatusisä). Ranskan oikeuden
mukaan on is y yskänne (paterniteettikanne)
aviotonta siittäjää vastaan kielletty. Useimpien
muiden maiden, niiden joukossa myös Suomen,
oikeuden mukaan on sitävastoin avioton isä,
samoinkuin äitikin, velvollinen ottamaan osaa
lapsen elatukseen, kunnes se itse voi itsensä elättää.
— vrt. Avioton lapsi,
Vanhemman-valta. O. K:nen.

Isämeidän 1. Herran rukous (lat. Pater
noster) sisältää Matteuksen evankeliumin
mukaan (6„-i3) seitsemän, Luukkaan (112-*)
mukaan viisi rukousta, jolloin kolmas ja seitsemäs
rukous puuttuvat. Sitäpaitsi puuttuu Luukkaalta
johdanto „Isä meidän, joka olet taivaissa", jonka
sijalla on vain „Isä". Luukkaalla kuuluu myös 5 :s
rukous toisin kuin Matteuksella. Lopussa oleva
n. s. doksologia („sillä sinun on valtakunta"
j. n. e.) puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista.
Lutherin katekismuksessa „Isä meidän rukous"
on 3:ntena pääkappaleena. A. F. P.

Isännöitsijä, se, jonka isäntä on pannut
sijaansa; liikkeenhoitaja, varsinkin
procura-valtuu-della varustettu liikeyrityksen edustaja, joka on
oikeutettu liikkeenhaltijan puolesta ja nimessä
pitämään huolta liikkeen teknillisestä johdosta.
Isännöitsijä on tavallinen varsinkin useissa
osake- y. m. yhtiöissä. Niinpä esim. melkein
kaikissa maamme osuusmeijereissä on olemassa i.,
joka teknillisessä suhteessa johtaa liikettä;
hänellä ei kuitenkaan tavallisesti ole mitään oikeutta
toiminimen kirjoittamiseen. O. K:nen.

Isäntä- ja emäntäkoulut ks.
Emäntäkoulu ja Kansanopisto.

Isäntäkasvi ks. L o i s k a s v i t.

Isäntäyhdistys, paikallisten maamiesseurain
entinen nimitys.

Isänvalta (lat. patria potestas), lakit., oli
room. oikeuden mukaan se laillinen valta, mikä
perheenisällä (pater familias) oli laillisessa
avioliitossa syntyneihin ja ottolapsiinsa sekä
miespuolisten jälkeläistensä lapsiin nähden, kokonaan
katsomatta näiden ikään ja yhteiskunnalliseen
asemaan. Alkuaan tämä valta oli hyvin laaja,
käsittäen m. m. täydellisen tuomiovallan
perheessä, oikeuden lasten elämään ja kuolemaan
’(jus vitæ ac necis), orjaksimyymiseen ja
naitta-miseen, mutta myöhempi oikeus lievensi
suuresti isänvaltaa. Germaanisessa oikeudessa ei
vastaavaa säännöstöä ole, ainakaan missään
sellaisessa merkityksessä, joka edes lähimain muis-

1126

tuttaisi roomalaista isänvaltaa. Sen sijalle on
yleensä tullut vanhemmanvalta (ks. t.),
joka kuuluu sekä isälle että äidille. 0. K:nen.

Itagaki, Taisuke (s. 1837), kreivi, japan.
valtiomies. Kunnostautui v:n 1868 sisäisissä
taisteluissa, mitkä läheisesti liittyivät Japanin
keisarivallan uudistukseen. I. kutsuttiin uuteen
valtioneuvostoon, mutta erosi siitä sotapuolueen
jäätyä tappiolle (1874) Japanin korealaisessa
politiikassa. Kotiseudussaan Tosassa I. sen
jälkeen toimi tarmokkaasti, saadaksensa
vapaamieliset politikot liittymään liberaaliseksi
puolueeksi, jonka ohjelman tärkeimmät kohdat
olisivat perustuslaillinen hallitusmuoto ja
kansaneduskunta; työskenteli sittemmin yhdessä Iton
kanssa uuden hallitusmuodon aikaansaamiseksi.
Hän vaati täydellisen parlamenttarismin
toteuttamista englantilaiseen malliin, mutta Okuman
ja I:n johdolla muodostunut puolueministeristö
ei pysynyt vallassa kuin muutamia kuukausia
(heinäk.-lokak. 1898) ja I:n radikaalinen
puolue sulautui 1900 Iton muodostamaan
perustuslailliseen puolueeseen (Seijukasi). (E. M-a.)

Itakolumiitti, liuskeinen, kiilteenpitoinen
hiekkakivi, väriltään punertava tai kellertävä.
Kivessä ovat usein kvartsirakeet toisistaan
irrallaan, ainoastaan kiillelevyjen koossa-pitäminä,
ja vuorilaji saattaa senvuoksi olla joustavan
taipuisaa. Brasiliassa ja Pohjois-Ameriikassa
tavataan kultaa ja timanttia sisältävää
itakolu-miittia. P. E.

Italia, kuningaskunta, jonka nimi alkuaan
tarkoitti muinaisten italialaisten asumaa niemimaan
lounaisosaa, käsittää pääasiallisesti keskimäisen
Etelä-Euroopan suurista niemimaista, n. s. A p e
n-niinien niemimaan. Asema ja rajat:
I:n rannikoita huuhtovat Adrian-, Joonian-,
Tyrr-henan- ja Ligurian-meret. Pohjoisessa Alpit
erottavat niemimaan Ranskasta, Sveitsistä ja
Itävallasta. Paitsi niemimaata kuuluvat I :n
kuningaskuntaan isot Sardiinian ja Sisilian saaret sekä
joukko pienempiä saaria ja saariryhmiä. I:n
pohjoisin kohta on Cima di Vanscuron huippu
Karni-sissa alpeissa (46°41’ pohj. lev.), eteläisin
Spar-tiventon niemi (37°55’ pohj. lev.), itäisin
Otran-ton niemi (18°31’ it. pit.) ja läntisin Rocca
Char-donnet (6°33’ it. pit.) Kottisissa alpeissa. I:n
pituus on 1,016 km, leveys 130-350 km; pinta-ala
286,682 km3, josta 236,465 km2 tulee mantereen
osalle. — I:n alueella on myös pieni San
Marinon tasavalta (61 km2).

Pinnanmuodostus ja geologiset
suhteet. Maan pohjoisen osan (Ylä-I:n)
muodostaa Alppien reunustama Po-joen
ala-tasanko, jota Po lukuisine, alpeilta tulevine
lisä-jokineen sekä Adige-, Brenta-, Piave-,
Taglia-mento- ja Reno-joet kostuttavat. Tämä tasanko,
joka ulottuu Adrian-mereen asti, on jääkautisen
soran ja tämän päälle kerrostuneen jokilietteen
täyttämä vanha merenlahti. Pon tasangon
etelärajan muodostavat Apenniinit, I:n päävuorijono,
joka, liittyen pohjoisessa Merialppeihin, käy koko
niemimaan halki määräten sen muodon. Paitsi
Pon tasankoa ja Apuliaa on suurempia tasankoja
vain I:n länsi-osassa (Arno-, Tiber-, Ombrone-,
Volturno- ja Liri-jokien tasangot y. m.). Koska
muutenkin lahdista rikas Tyrrhenan-meren
rannikko on ollut asutukselle soveliaampi kuin
Ad-rian-meren rannikko, kehittyivät sivistys- ja val-

Isvossikka—Italia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0607.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free