- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1127-1128

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Italia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1127

tiolliset olot niemimaan länsiosassa olevilla
(et-rurialaisella, latinalaisella, kampanjalaisella ja
lu-kaanialaisella) tasangoilla aikaisemmin ja
korkeammalle kuin muualla I:ssa. — Poimettuneet
vuorijonot, Alpit ja Apenniinit (ks. n.),
ovat kumpaisetkin tertiäärikaudella syntyneet.
Alppien etelärinteet ovat parhaastaan kalkkia ja
hiekkakiveä; Lågo Maggioren länsipuolella niissä
myös on vanhempia vuorilajeja, gneissiä,
graniittia sekä amfiboliitteja ja serpentiiniä. Tämä osa
muodostaa m. m. Liguriset alpit. Apenniinit
ovat parhaastaan nuorempien tertiääristen
kerrostumien peittämää kalkki-, hiekka- ja liuskakiveä.
Kalabrian Apenniineissa on myös vanhoja
vuori-lajeja (gneissiä, graniittia ja kiteisiä
liuskeita) ja vähän liitukalkkia. Kauempana
lännessä ja etelässä (Sisilian saarella) on näitten
kerrostumien päällä trias-, jura- ja liitukauden
kerrostumia, sekä eoseenisia kalkki-, merkeli-,
savi-ja kipsikerrostumia, joihin viimemainittuihin
rikkaat, louhimista kannattavat rikkikerrostumat
ovat kätkeytyneet. — Tuliperäisistä alueista
mainittakoon Keski-Apenniinien länsiosassa
sijaitseva jono sammuneita tulivuoria
kraatterijärvi-neen. Mantereen eteläisin, vieläkin toimiva
tulivuori on Vesuvius, jolla liuhtik. 1906 oli
viimeinen purkauksensa. Maanjäristykset Ivalabriassa,
sekä Sisiliassa ja Liparin-saarilla tapahtuvat
tuhoisat tulivuorenpurkaukset ja
maanjäristykset osoittavat selvästi näitten seutujen suurta
tuliperäisyyttä. — Niemimaan pohjoisosassa
tavattavat syvät ja pitkät järvet (ihanat Lågo
Maggiore, Lågo di Como, Lågo di Garda j. n. e.)
ovat kaikki jääkauden aikuisten jäätiköiden
sulkualtaita ja kuuluvat läheisesti alppeihin.
— Rannikkomuodostukset ovat vaihtelevia.
Erinomaisia, syviä satamia on Ligurian-meren
rannikoilla: Porto Maurizio, Savona, Genova,
Ra-pallo, Spezia y. m. Toscanan ja Latiumin
rannikot sitävastoin ovat matalat ja hiekkaiset,
mutta rannikkovirtaukset ovat siellä useassa
paikoin vieneet jokien tuoman lietteen kauas
mereen, niin että rannikkosaaret paikoitellen ovat
yhtyneet mantereeseen muodostaen niemekkeitä.
Nämät maatumiset ovat olleet hyvänä apuna
keinotekoisia satamia rakennettaessa pitkin tätä
muuten avointa rannikkoa (Livorno,
Civita-vecchia, Ostia, Antium. Terracina). Etelässä syvät
ja ihanat Gaëtan-, Napoli’n- ja Salernon-lahdet
pistävät syvälle niemimaahan.
Metsänhakkauk-sen, tuhoavien tunturipurojen ja malarian
autioksi tekemä Kalabrian rannikko on satamista
köyhä, jotavastoin vilkasliikkeisen
Messinan-sal-men ja Joonian-meren rannikoilla on monta
hyvää satamaa. Parhain niistä on Taranto.
Itärannikko on satamista paljoa köyhempi:
Otran-ton-salmesta, joka yhdistää toisiinsa
Adrian-ja Joonian-meret, aina Riminiin asti pohjoisessa,
on vain Brindisi’n hyvä satama. Po-virran sekä
Adigen ja Brentan alati kasvavan
suistomaa-rannikon edustalla on rämeisiä laguunisaaria
(lidi), jotka suojelevat mainioita Venetsian ja
Chioggian laguunisatamia. Näitä yhdistävät
mereen ruoppauksen avulla madaltumisesta estetyt
salmet (porti).

Ilmanala on I:n maantieteellisen aseman,
meren läheisyyden ja Alppien muodostaman
korkean suojamuurin takia leuto ja tasainen.
Poikkeuksena on vain ilmasto Po-joen tasangolla,

1128

jonka kylmät talvet ja kuumat kesät ovat
mannerilmastolle ominaisia. Paikoitellen tämän
seudun pohjoispuolella sijaitsevat suojatut
alppilaaksot ovat alankomaata leudompia. Alppien
ja Apenniinien suojaamilla Ligurian rannikoilla
(Riviera di ponente ja R. di levante) vallitseva
erittäin suotuisa välimerenilmasto leutoine talvineen
on siellä vaikuttanut sekä kasvistoon että
asutukseen, tehden myös koko seudun erittäin
suosituksi parantolapaikaksi. Keski-I. ei ole niin leuto.
Ylä-Apenniineilla on usein kuukausia kestävä
lumipeite. — Lämpötilan vuotuiset ääriarvot
ovat keskimäärin: Milanossa -f-34° ja —10°,
Alessand riassa +35° ja —11°, Venetsiassa
-f 34° ja —9°, Roomassa -f 35° ja —4°,
Napo-li’ssa + 37° ja —4°, Leccessä -f 41° ja —3°,
Cosenzassa + 42° ja —7°, Palermossa -f-45°
ja —1°, ja Syrakusassa +38° ja —1°.
Sadepäiviä on keskimäärin: Udinessa 155, Bellunossa
146, Milanossa 100, Torinossa 82, Bolognassa 66.
Firenzessä 92, Roomassa 76, Napoli’ssa 83,
Cosenzassa 118, Palermossa 60 ja Syrakusassa 48.
Lumipäiviä on keskimäärin: Bresciassa 11,
Milanossa 10, Veronassa ja Venetsiassa 6, Firenzessä
hiukan yli 1, Roomassa lähes 2 ja Palermossa
lähes 3 päivää. Pääsadeaika siirtyy pohjoisesta
etelään yhä enemmän talveksi. Tuhoa tuottavat
usein puhaltavat, kuumat scirocco-tuulet,
maanjäristykset ja vulkaaniset purkaukset. Malaria,
joka esiintyy kuumalla vuodenajalla, on laajalle
levinnyt. Se tekee monet alueet (Kampanjalla,
Ala-I:ssa ja Sardiniassa) miltei asumattomiksi.
Sisilia kuuluu varsinaiseen subtroopilliseen
ilmastoalueeseen, missä kesät ovat kuivat: 3
kuukautta v:sta siellä on aivan sateetonta.

Kasvikunnalla on Ligurian rannikolla
(Rivieralla) ja Etelä-I:ssa täydellisesti
Väli-meren-maitten kasviston luonne; muualla se on
Keski-Euroopan kasviston kaltainen, johon
alavammilla paikoilla on sekoittunut alati
vihan-noita lehtipuita ja muita Välimeren-maitten
kasviston muotoja. Keski-I:ssa alue, missä
viimemainittuja tavataan ja jolla samalla
puutarhanvilje-lystä vielä harjoitetaan, ulottuu n. 400 m:iin yi.
merenp. Maanviljelys sekä tammi- ja
kas-tanjametsät menestyvät vielä 1,000 m yi.
merenp.; pyökki- ja havumetsät vielä 2,000 m yi.
merenp. — Alati vihannoivien kasvien alueella
(Sisiliassa aina 700 m:iin yi. merenp.)
kukkiminen alkaa jo joulukuussa ja kasvullisuus on
ub-keimmillaan huhtikuussa. Yksivuotiset yrtit
ovat siellä enemmistönä. Alueelle omituisia
kasveja ovat puumainen Erica, myrtti, tamariski,
alati vihannoiva ruusu, Arbutus, Daphne Gnidium,
öljypuu, oleanderi, laakeri, Ctfr«s-lajit,
kääpiö-palmut. rantamännyt ja sypressit.
Rautatammi-ja korkkitammimetsät sekä hirsimetsät ovat,
pieniä aloja lukuunottamatta, melkein tyystin hävite-

1 ta! ia

Vuodon keski lllmpfi. Tammik. Heinttk. Erotus. Sademltllril.
Milano .... 12,»° 0,5° 24.7° 24,o° 996 mm
Genova .... 15^»° 7,8° 24,6° 16-8° 1,^09 „
Rooma .... 15.3° 6.7° 24.8° 18.i° 9’’2 „
Napoli . . . 15,9° 24/ 16,i° 830 „

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0608.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free