- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1129-1130

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Italia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1129

Italia

1130

tyt. Kuitenkin tavataan vielä Apenniineilla
peninkulmia laajoja kastanja-, tavall. tammi-,
pyökki-ja mäntymetsiä, vars. Sila-vuoristossa. — I:n
eläinkunta kuuluu pääasiallisesti
paleark-tisen alueen Välimeren-maitten alaosastoon.
Saksan hirvi (ei Sisiliassa) ja metsäkauris, kuin
myös metsäsikoja ja jäniksiä tavataan I:ssa;
kuusipeura ja mufloni elelevät Sardiniassa;
puhveli ja dromedaari ovat maahan tuotuja. Gemssi
on nyk. I:sta kadonnut, alppivuolii, joka
asustaa Piemonten vuoristoissa, on suuresti
vähentynyt. Iille ominaisia ovat eräs peltomyyrä ja
kääpiöpäästäinen (Crocidura suaveolens). Murmeli
on laajalle levinnyt. Ylä-I:ssa elää
luppakorva-lammas. Lintuja on verrattain vähän ja
muuttolinnutkin ovat julman vainon alaisina; niitä
surmataan suurissa määrin ihmisen ravinnoksi.
Paitsi Keski-Euroopan matelijoita on I:ssa
seps-lisko, gekko, kyykäärmeen sukulainen, vaarallinen
Viper a aspis, silmälasi- ja luolasalamanteri.
Makeassa vedessä elää forelli, karppi, harjus, made,
ahven, kantasilli (Clupea alosa), lohi, nieriäinen ja
eräs siikalaji (Coregonus marcena) ; meressä
tonno-kala, kampela, kultalahna (it. Orada,
Chryso-phrys), makrilli, meriankerias ja sen sukuinen
Murcena helena, sardelli ja sardiini.

Asukkaat. I:n valtiollisella alueella asui
1910 34,565,698 henkeä 1. 121 km2:llä. Väentiheys
on, alhaisesta taloudellisesta kehityksestä
huolimatta vain Belgian, Alankomaiden ja Ison
Britannian väentiheyttä pienempi; syynä siihen on maan
suuri tuotantokyky ja väestön vähäiset
elintarpeet. — Naisia on enemmän kuin miehiä: 1,000
miestä kohti on 1,056 naista (1901). Väenlisäys
on 5,9 °/oo> mutta syntyneitten lukumäärä vähenee
(v:een 1889 yli 37 »/„o," 1901 vielä 32,4 °/0o)-
Kuolevaisuus on 22,15 °/oo- — Siirtolaisuus suurenee
uhkaavassa määrin (Yhdysvaltoihin, Kanadaan,
Argentiinaan, Uruguayhin ja Brasiliaan), koska
työansio monessa paikoin vielä vähäisen ja
laimean teollisuuden takia on pieni, verotaakka
kohtuuttoman suuri ja yhteiskunnallinen
huolenpito kansasta kehittymätön. V. 1904 muutti
471,191 henkeä pois maasta, 1906 787,977, 1908
486,674 ja 1909 625,437 henkeä (enimmin
Kampanjasta, Abruzzosta, Kalabriasta, Sisiliasta ja
Piemontesta), näistä yli puolet atlantintakaisiin
maihin (1909). Ne italialaiset (n. 200,000 v:ssa),
jotka, tavallisesti vähäksi aikaa, siirtyvät muihin
Euroopan maihin, ottavat siellä vilkkaasti osaa
taloudelliseen elämään. Ulkomailla elää
lähes 3,5 milj. italialaisia. — Asuinpaikat
muodostavat tavallisesti suuria kuntia;
kaupunkiasutuk-set ovat lukuisat, vars. Ala-I:ssa ja Sisiliassa,
missä ne ovat vallitsevina ja usein linnoituksella
varustetut. Suurimmat kaupungit ovat Napoli,
Milano, Rooma, Torino ja Palermo. —
Vain pieni osa kansasta ei ole italialaista
syntyperää. Kansallisuudeltaan ja kieleltään n. 19,000
perhettä on ranskalaista, 2,300 saksalaista, 7,000
sloveenilaista ja serbialaista, 22,000 albanialaista,
7,400 kreikkalaista, 2,000 katalanialaista
alkuperää. Kaikki muut ovat italialaisia. —
Tuhannesta asukkaasta vain 2 on protestantteja, 1 on
juutalaisia ja 25,5 on epävarmaa tahi
tuntematonta uskontoa. Valtiokirkko on
roomalais-kato-lilainen; siihen kuuluu 97,i % koko väestöstä ja
se on jaettu 49 arkkihiippakuntaan ja 221
hiippakuntaan. Vaikka kirkon tilukset 1866 otettiin

valtiolle ja luostarit lakkautettiin, on
jälkimäisiä vielä yli 3,000 (vailla virallisia oikeuksia),
joissa elelee lähes 59,000 henkeä. Luostarien
yksityisomaisuus kasvaa samoin kuin niitten
munkkikuntien, jotka antautuvat kasvatus- ja
ansiotyöhön. — Italialaisten ruumiinkoko on eri
osissa maata erilainen. Pohjois-italialainen on
yleensä kookas, keski-italialainen keskikokoinen,
etelä-italialainen lyhyenläntä tahi pieni: hän on
vilkasluontoinen, kaunopuheinen, puhelias jo
kohtelias, hänellä on nopea käsityskyky ja iloinen
elämänkatsomus; hänellä on taideaistia.
Vaikkakin hän on kohtuullinen, raitis, ahkera ja
ansion-haluinen, voidaan hänet helposti saattaa
intohi-mojensa ja pahojen pyyteittensä valtaan. Vars.
etelä-italialaisilta puuttuu kestävyyttä, tarmoa
ja kuria, tapojen puhtautta, yhteiskunnallista
mieltä ja aatteellisuutta.

Sivistysolot. Kansansivistys on vielä
alhainen. Koulupakosta huolimatta oli 6 v.
vanhemmista italialaisista yli 48 % analfabeettejä
(1901) ja 1,000:sta asevelvollisesta (1905) 306 ei
osannut lukea eikä kirjoittaa. Alkeisopetusta
annettiin (1901-02) 53,259:ssä valtion (kunnan) ja
8,518 :ssa yksityisessä alkeisk oulu-,,luokassa";
edellisissä kävi 2,548,583 ja jälkimäisissä 184,766
oppilasta. Keskikouluista n. 700 on alempia
(gin-nasi) ja 330 korkeampia lukioita (licei), 381
alempia ja 74 korkeampia reaalikouluja. I:ssa on 17
valtion yliopistoa, joista 11 täydellistä (lakit.,
lääket., filos.-filol. ja matemaat.-luonnont.
tiede-kuntineen), nim. Torinossa, Genovassa, Paviassa,
Padovassa, Bolognassa, Pisassa, Roomassa,
Na-poli’ssa, Messinassa, Palermossa ja Cataniassa,
ja kuusi epätäydellistä. Lisäksi tulee vielä
4 (epätäydellistä) „vapaata" yliopistoa sekä
kaunotieteitten, taiteen, teknillisiä, kauppa-,
maatalous- y. m. korkeakouluja. Teollisuus- ja
kauppakouluja oli 338 (1907); niissä kävi
50,000 oppilasta. Maassa on useita tieteellisiä
seuroja (akatemioja), sanomalehtiä ja
aikakauskirjoja (1905: 3,120) sekä harvinaisen rikkaita
museoita (Roomassa, Firenzessä, Napoli’ssa,
Venetsiassa y. m.) — V. 1908 oli I:ssa 23,605
armeliai-suuslaitosta, joitteu pääoma nousi 2,276 milj.
li-raan (=Smk).

Elinkeinot. 70,8 % maan pinta-alasta on
tuottavata maata ja 53,8% viljeltyä; 1,4% :11a
on kastanjametsiä, 14,s % on metsää, l,as %
alppiniittyjä. Laajoja aloja saatetaan joko
keinotekoisen kastelemisen tahi kuivatustöitten avulla
hedelmällisiksi. Maanviljelyksellä elää yli 9,6
milj. henkeä (useimmat vuokratilallisia), jotka
myös harjoittavat vähäistä karjan- ja
metsänhoitoa. Voimaperäisintä maanviljelystä
harjoitetaan Pon tasangolla, Toscanassa, Kampanjalla.
Palermon Conca d’orolla ja Sardinian
Campi-danolla. Vehnä ja maissi ovat tärkeimmät
viljelyskasvit. Sen ohella on I:ssa suuria riisin
viljelyksiä sekä viinin, sitruunan, appelsiinin,
silkkiäispuun ja öljypuunistutuksia.
Maataloustuotteiden arvo nousee n. 5,6 miljardiin v:ssa.
Maitotalous on tärkeä Ylä-I:ssa. Lampaanhoito tuottaa,
paitsi maitoa ja juustoa 9-10 milj. kg villoja.
Silkkimadonhoito, Kiinan ja Japanin jälkeen
maailman suurin, tuotti 1905: 53,8 milj. kg
silk-kikokonkeja. — Merikalastuslaivastoon kuuluu
n. 25,400 yhteensä 72,000 tonnin vetoista alusta
(lähes 110,000 kalastajaa). Kalastus tuottaa lä-

I

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0609.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free