- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1131-1132

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Italia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

113lJ

Italia

1132

lies 20 milj. mk:aa v:ssa. Myöskin sieni- ja
ko-rallikalastusta harjoitetaan. — Vuorityö on
vähäpätöinen. Kivihiiliä puuttuu melkein
kokonaan, mikä seikka on ollut vaikeana esteenä
teollisuuden kehitykselle. Vain ruskohiiltä saadaan
suuremmassa määrin. Varsinainen vuorityö
kohdistuu rauta- ja sinkkimalmien louhimiseen
El-balla ja Sardiniassa, sekä kaivostyöhön Sisilian
rikkialueilla. Myöskin tuffi- ja marmorialueilla
louhiminen on tuottava. Vuorityön tuotteiden arvo
nousi 1906 92,7 milj. mk:aan. Teollisuus,
joka keskiajalla oli korkealle kehittynyt,
rappeutui uudemmalla ajalla, suurteollisuudelle kun ei
saada riittävästi kivihiiliä omasta maasta.
Nykyään se kuitenkin on elpymässä, ja sen johdosta
kivihiilien tuonti vuosi vuodelta suurenee (yli 6
milj. tonnia v:ssa). Myös koskien vesivoimaa on
yhä enemmän ruvettu käyttämään teollisuuden
palveluksessa (1904: 490,000 hevosvoimaa).
Teollisuuteen kiinnitetty pääoma nousi 1906 n. 4,300
milj. mk: aan. Tehtaitten lukumäärä on n.
120,000; työntekijäin 1,5 milj. Varsinaiset
teollisuusalueet ovat Lombardiassa, Piemontessa ja
Li-guriassa. — Kotiteollisuutta harjoitetaan
myöskin suuressa määrin (4 milj. henkeä 1901). —
Silkki-, puuvilla- ja villateollisuus ovat
tärkeimmät. Huomattava on myös nopeasti kehittyvä
sokeriteollisuus. Muita tuottavia
teollisuudenhaaroja ovat väkijuomain, paperin, kemiallisten
tuotteiden, leivoksien, lasi-, savi-, marmori- ja
koralli- sekä kulta- ja kopeatavarain,
olkihattujen, huonekalujen, ajoneuvojen, taide-ja
taideteol-lisuustuotteiden valmistus. — Nopeasti ja rajusti
kehittyvän sosialistisen liikkeen ja huonojen
työpalkkojen vaikutuksesta vilkas ja intohimoinen
kansa hyvin usein on työlakoilla ja
väkivaltaisuuksilla koettanut parantaa taloudellista
asemaansa (1 p:stä tammik. 1901-31 p:ään maalisk.
1902 oli 1,844 lakkoa, joihin otti osaa 438,030
työläistä). Keskimääräiset päiväpalkat vaihtelevat
60-70 centesimin (= pennin) ja 2:n liran välillä;
naisille p.e tuskin kohoavat yli 1 liran.
Sardinian ja Sisilian vuorimiehet ovat kurjassa
asemassa. He ansaitsevat korkeintaan 2,ss liraa
päivässä.

Kauppa. I., joka keskiajalla asemansa
vuoksi oli Välimeren-maitten tärkeimpiä
kauppamaita, kadotti merkityksensä Intian meritien
löydön jälkeen, mutta sittenkuin Suezin-kanava
avattiin, on sen kauppa taas elpynyt, niin että yksin
kauttakulkukaupan arvo 1909 nousi yli 67 milj.
liran. I:n tuonti 1909 oli n. 3,130 milj. liran ja
vienti s. v. n. 1,921 milj. liran arvoinen.
Tärkeimmät tuontitavarat ovat vilja, kivihiilet, raaka
puuvilla, raaka silkki, koneet, kemialliset aineet,
puutavarat, rauta, vuodat y. m. Vientitavaroista
silkki, hedelmät, puuvillakankaat, silkkikankaat,
kemialliset aineet, hamppu, vuodat, juusto, viini
ja munat ovat mainittavimmat. Tärkeimmät
kauppamaat ovat Saksa, Yhdysvallat, Englanti, Ranska
ja Itävalta-Unkari. Suomeen tuotiin I:sta l,27s
milj. mk:n ja meiltä vietiin I:aan 0,o?4 milj. mk:n
arvosta tavaroita 1909. I:n
kauppalaivastoon kuului 1909: 5,327 yhteensä 1,020,062
tonnin vetoista alusta. Satamiin tuli 1908 140,102
(yht. 45.092,022 tonnia) ja lähti 139,985 (yht.
45,028,061 tonnia) alusta.

Rautateiden pituus 1910: 17,025 km.
Postilaitos 1908: 9,823 toimistoa. Sähkö-

lennätinlaitos s. v.: linjojen pituus
51,433 km, toimistojen lukumäärä 5,240.
Puhelimet 1907-08: asemien luku 51,005, linjojen
pituus 20,636 km.

I:ssa ei ole valtionpankkia. Kolmella pankilla
on oikeus laskea setelirahaa liikkeeseen. Nämä
ovat Banca d’Italia Roomassa (pääoma 300 milj.
liraa), Banca di Sicilia ja Banca di Napoli
(yhteinen pääoma 60,75 milj. liraa). Tämän ohella
on useita muita pankkilaitoksia,
luottoyhdis-tyksiä maanviljelyslainalaitoksia ja
hypoteekki-yhtiöitä.

I:n mitat japainot ovat metriset.
Rahayksikkö, 1 i r a = 100 centesimiäon frangin
(Smk:n) arvoinen. 1-, 2- ja 5-liran rahat ovat
hopeata, 10- ja 20-liran rahat kultaa. I.
kuuluu v:sta 1865 n. s. latinalaiseen
raha-sopimukseen (ks. t.).

Valtiomuoto ja hallitus: I. on 17
p:stä maalisk. 1861 perustuslaillinen monarkia.
Perustuslaki on Sardinian kuningaskunnan
entinen v:lta 1848. Kruununperintöoikeus on
Sa-voijin suvun miespuolisilla (esikoisilla)
jäsenillä. Kuningas säätää lakia yhdessä
kaksikamarisen eduskunnan, senaatin ja edustajakamarin,
kanssa. Edelliseen kuuluu nyk. 390 kuninkaan
elinkaudeksi nimittämää jäsentä (lukumäärä
rajoittamaton); jälkimäiseen kansa välittömästi
valitsee 5 v:ksi 508 jäsentä yhtä monesta
vaalipiiristä (vaalilaki v:lta 1895). Vaalioikeus on
jokaisella luku- ja kirjoitustaitoisella 21 v.
täyttäneellä italialaisella miehellä, joka maksaa
vähintään 20 liraa veroa v:ssa.
Vaalikelpoisuus-ehto edustajakamariin pääsylle on 30 v:n ikä;
siihen saa kuulua korkeintaan 40 valtion
virkamiestä kerrallaan. Eduskunta kokoontuu joka
vuosi. — Hallitusta johtaa 11 eduskunnalle
vastuunalaista ministeriä; heidän rinnallaan on
valtioneuvosto ja revisionituomioistuin. I:ssa on
16 maakuntaa (compartimenti). Hallinnollisesti
maa on jaettu 69 provinssiin, 197 piirikuntaan
ja 8,303 kuntaan. Provinsseja hallitsevat
prefektit, kullakin kunnalla on valtion
virkavahvis-tuksen saanut esimies (sindaco), maanomistajien
kokous (giunta municipale) ja kunnan neuvosto
(consiglio coviunale).

Oikeudenhoito on uskottu 8,476 sovinto-,
1,549 yksityis-(preettorin-), 162 siviili ja
rikosasiain-(tribunaali-), 79 jury-, 24 vetoamis- ja
5 kassatsioni-tuomioistuimelle.

Pääkaupunki on tammikuusta 1871
Rooma.

Ralia-asiat. Finanssivuodelta 1910-11
(tilivuosi päättyy 30 p. kesäk.) on valtion varsinaiset
tulot arvioitu 2,216.4 milj. liraksi, ylimääräiset
tulot 246,o milj. liraksi, varsinaiset menot 2,001,i
milj. liraksi, ylimääräiset menot 414,4 milj.
liraksi. Tärkeimmät tuloerät ovat: suoranaiset
verot (maavero, rakennusvero, tulovero) 459
milj., kulutusverot ja monopolit (tullit,
tupakka-ja suolamonopolit y. m.) 991,s milj. Tärkeimmät
menoerät ovat: valtionvelan korot 585,s milj.,
sotaministeriön menot 364,2 milj.,
meriministe-riön menot 186,4 milj., kustannukset tulojen
perimisestä 253,« milj., yleisten töiden
ministeriön menot 169.a milj., opetusasiain
ministeriön menot 102,s milj. Valtionvelka oli 1 p.
heinäk. 1908 13,057,461,591 liraa; valtion
omaisuuden arvo 6,344,092,663 liraa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0610.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free