- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1145-1146

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Italia - Italia irredenta - Italialainen kirjanpito, ks. Kirjanpito - Italialainen musiikki, ks. Ooppera - Italialainen renesanssi, ks. Maalaustaide ja Renesanssi - Italialainen taide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1145

Italia irredenta—Italialainen taide

1116

mistä sai surmansa. Bosnian ja Hertsegovinan
yhdistäminen Itävalta-Unkariin (1908) herätti
tyytymättömyyttä Italiassa, joka myöskin
tahtoisi saada jalansijaa Balkanin niemimaalla
(Albaniassa). Kolmiliitto ei ole koskaan
saavuttanut myötätuntoisuutta Italian kansassa, joka
yhä edelleen pitää Itävaltaa luonnollisena
vihollisenaan. [Muratori, „Rerum italicarum
scrip-tores"; Lozzi, „Biblioteca storica dell’ antica
e nuova I."; Montelius, „La civilisatioii
primitive en Italie"; Cantü, „Storia degli Italiani";
Hodgkin, „Italy and her invaders"; Hartmann,
..Geschichte Italiens im Mittelalter"; Burckhardt,
..Die Kultur der Renaissance in Italien"; Ranke,
„Die römischen Päpste"; Guicciardini, „Istoria
d’L" (paras pain. 1819), jatkanut Botta, „Storia
d’I."; Tivaroni, „Storia critica del risorgimento
italiano"; Bulle, „Geschichte des zweiten
Kaiserreichs und des Königreichs Italien" ; Bersezio,
..Il regno di Vittorio Emanuele II"; Brusa,
„Staatsrecht des Königreichs Italien"
(Marquard-sen, „Handbuch des öffentlichen Rechts")
Aran-gio-Ruiz, „Storia costituzionale del regno d’I.";
Plebano. „Storia della finanza italiana".

G. R.

Italia irredenta (it.), „lunastamaton,
vapaut-tamaton Italia", käsittää ne maat, joissa on
italialaista asutusta ja joita ei ole yhdistetty
Italian kuningaskuntaan, Itävallasta Etelä-Tirolin,
Görzin, Triestin, Istrian ja Dalmatsian,
Sveitsistä Ticinon kanttonin, Ranskasta Nizzan ja
Korsikan sekä Maltan ja San Marinon
tasavallan. Tavallisesti Italia irredentalla kuitenkin
tarkoitetaan vain mainittuja Itävallan
maakuntia. — Kun Itävalta 1878 sai miehittää Bosnian
ja Hertsegovinan eikä Italialle myönnetty
vastaavaa alueenlaajeniiusta, pääsi Italiassa
vauhtiin liike, jonka päämääränä on etupäässä juuri
Itävallan italialaisten maakuntien yhdistäminen
Italiaan; tätä liikettä sanotaan „irredentaksi"
ja sen kannattajia irredentisteiksi.
Irre-dentistien agitatsioni, joka on suuntautunut
myöskin kolmiliittoa vastaan, on usein
tuottanut Italian hallitukselle vaikeuksia. „Irredenta"
on edelleen voimakas; Itävallan italialaisissa se
on herättänyt virkeän kansallishengen ja m. m.
innokkaaan agitatsionin italialaisen yliopiston
aikaansaamiseksi Triestiin. Sen johtajista ovat
tunnetuimmat Menotti Garibaldi ja Imbriani.

J. F.

Italialainen kirjanpito ks. Kirjanpito.

Italialainen musiikki ks. Ooppera.

Italialainen renesanssi ks. Maalaustaide
ja Renesanssi.

Italialainen taide. 1. I:n kuvanveistotaide
ks. Kuvanveistotaide. — 2. I:n
maalaustaide ks. Maalaustaide.

3. Rakennustaide. Yhteensulattamalla
kreikkalaisen palkistoarkkitehtuurin sen
myöhemmässä aleksandrialaisessa muodossa
aasialaiseen holvirakenteeseen roomalaiset loivat
itselleen oman rakennustaiteen, joka oli riittävän
taipuisa tyydyttämään suuren maailmanvallan
moninaisia tarpeita. Kun Rooma kukistui, hävisi
myöskin samalla se yleismaailmallinen
kulttuuritausta, joka oli klassillisen taiteen
välttämättömänä edellytyksenä. Antiikki ei kumminkaan
kuollut, runsaana raunioaarteena se vain jäi
tuhanneksi vuodeksi heräämistään odottamaan.

Pakanallisesta oikeus- ja kauppabasilikasta m u
i-naiskristillinen aika muodostaa
kehityskelpoisen kristillisen kirkon pohjamuodon,
mutta sovelluttaessaan sen konstruktsioniin
valmiita, käsilläolevia antiikin rakennusosia se
menettelee koneellisesti ja vähällä ymmärryksellä.
Muutenkin kansainvaellusten seurauksia
potevassa Italiassa roomalaisten saavuttamat suuret
teknilliset tulokset jäävät vuosisadoiksi melkein
käyttämättä, liolvirakenne esim. tyytyy
kastekap-peleissa suhteellisesti vaatimattomiin tehtäviin.
Milanon S. Lorenzo, Ravennan S. Giovanni in
Fonte (430 j. Kr.) ja ehkäpä ennen kaikkea
S. Vitale Ravennassa (vih. 547) ovat kuitenkin
huomattavia kupolirakenteita. Viimemainitussa
esiintyvä bysanttil. vaikutus pukeutuu Venetsian
loistavassa 5-kupuisessa S. Marco kirkossa
900-luvulla vieläkin loistavampaan muotoon, ja vielä
goottil. ajalla rakennetaan edellistä
pohjapisteissään muistuttava Padovan suuri S.
Antonio-kirkko. Läpi koko ensi vuosituhannen ja pitkälle
toista rakennustaiteen päätehtävät ovat
kirkollisia (kirkot ja luostarit), pohjamuotona basilika
yleinen. Niin 1000-1200 vaiheilla
romaani-Iäiselläkin ajalla; etäisyys Roomasta ja
historialliset kohtalot vain antavat tyylille eri
paikoin eri värityksen. Lombardian, antiikista
vapautuvassa ja siksi karkeammassa, mutta
mehevässä, suljetun johdonmukaisessa
tiiliarkkiteh-tuurissa on germaaninen piirre. Kirkot (Parma,
Piacenza, Modena, Verona) ovat holvattuja,
Milanon S. Ambrogiossa tukijärjestelmäkin
jo esiintyy, jos kohtakin kätkettynä.
Toscanassa sen sijaan antiikin muoto-traditsionit
kajastavat puhtaimpina, rikkailla kaarigallerioilla
koristetuissa marmorifasadeissa. Pisan suuri
tuomiok., puoligoottil. Baptisterio ja maan kuulu
kallellinen torni ja Firenzen S. Miniato
(mar-mori-inkrustatsioneja) ovat kauniita esimerkkejä.
Etelä-Italiassa (Amalfi, Bari) ja Sisiliassa
bysanttilainen, saraseenilainen ja
normanni-lainen vaikutus sulautuvat yhteen. Palermon
Capella Palatinan ja katedraalin sekä Monrealin
interiööreissä lumoaa maalauksien ja
kultapoh-jaisten mosaiikkien värisointu. — Italiassa, jossa
joka askeleella kompastelee antiikin raunioläjiin,
goottilainen tyyli 1200-1300-luvuilla ei voinut
kehittyä samalla lailla kuin Alppien takaisissa
maissa. Muukalaisia (Burgundin cistersiläisiä ja
saksalaisia) ovat useinkin rakentajat, ja
kirkotkin enimmäkseen säilyttävät antiikin-väljinä
(Bolognan S. Petronio) basilika-luonteensa, mutta
suurilla pylväsmatkoilla, joten
freskomaalauk-sille jää runsaasti seinätilaa (todellinen helmi
on Assisi’n Francesco kirkon Giotton maalaama
värikkään lämmin interiööri). Huippukaarikin
jää konstruktsioniin vaikuttamatta, ollen vain
puhtaasti ornamentaalinen, ja kun keskilaivasta
holvaus usein puuttuu, vaikuttaa sekin osalleen,
että ulkokatot mataloituvat ja nojakaarijärjestö
jää kehittymättömäksi. Poikkeuksen nojakaariin
nähden kumminkin tekee, osaksi saksal.
mestarien luoma Milanon suurenmoinen
marmorikated-raali (ai. 1386). Kuten jo aikaisemmin ja
myöhemminkin oli tapana, muodostetaan kirkkojen
länsifasadit usein rikkaiksi korukappaleiksi
(Sienan ja Orvieton ihanissa katedraaleissa) ; sen
sijaan sivut jäävät verrattain sileiksi, samaten
tasasivuisina kirkosta erillään kohoavat campa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0619.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free