Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itiöemä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1167
Ito—Itsekkyys
1168
teeltaan ja sisällykseltään suomalaiset i:t ovat
kumminkin sangen omaperäisiä; toistaiseksi on
onnistuttu löytämään vain aniharvoja
yhtäläisyyksiä slaavilaisista ja liettualaisista i:istä.
[Ad. Neovius, „Suomalaisista itkuvirsistä"
(Itä-Rajalta), V. Porkka, „Inkerin itkuvirsistä"
(Valvoja 1883).] S-n V-ö.
Ito, Hirobumi (1841-1909), ruhtinas, jap.
valtiomies, syntyisin ylhäisestä samurai-suvusta.
Oleskeli v. 1863-64 Englannissa. Matkusti 1870
Ameriikkaan tutkimaan
sikäläistä rahalaitosta,
minkä jälkeen 1871
perustettiin Osakan rahapaja;
niinikään hän sai yhdessä
Okubon kanssa aikaan
Japanin ensimäisen
rautatielinjan rakentamisen
Tokion ja Jokchaman
välille. V. 1872 hän seurasi
toista valtiomiestä,
Ivaku-raa Ameriikkaan ja
Eurooppaan; palattuaan 1873
hän puuhasi yhdessä
Ki-don, Okubon, Itagaki’n ja
Goton kanssa
perustuslaillisen hallitusjärjestelmän
toimeenpanemista
Japanissa. V. 1878 hän tuli sisäasiainministeriksi
ja matkusti 1882 Berliiniin tutkiakseen
Preussin valtiomuotoa. Oli 1886-88 pääministerinä.
Ito on 11 p. helmik. 1889 julistetun ja 1890
voimaanastuneen, Preussin malliin laaditun
Japanin valtiosäännön varsinainen suunnittelija.
V. 1890 keisari nimitti hänet ylähuoneen
puheenjohtajaksi, v. 1891 valtioneuvoston esimieheksi.
Vv. 1892-96 Ito oli taas ministeristön
johtajana. Näiden neljän vuoden kuluessa Japani
tarkisti sopimuksensa Englannin kanssa, kävi
voitokkaan sodan Kiinaa vastaan, teki Simonoseki’n
rauhan, ja luovutettuaan takaisin
Ljaotun-gin-niemimaan (ynnä Port Arthurin) liitti
aluei-hinsa Formosan-saaren. Luovuttuaan
pääministerin asemasta I. pysyi edelleen Japanin
huomat-tavimpana valtiomiehenä. Kuitenkaan ei hänen,
tultuaan tammik. 1898 jälleen pääministeriksi,
onnistunut saada toimeen ystävänsä Inujen
laatimaa finanssi-uudistusta. Hän erosi senvuoksi
kesäk. ja matkusti Kiinaan, jossa radikaalinen
uudistuspuolue koetti käyttää häntä
vaikutusvaltansa tueksi keisarihovissa. V. 1900 hän perusti
uuden, perustuslain kannalla olevan puolueen ja
oli jälleen pääministerinä 1900-01. Mutta myöskin
silloin, kun hän ei ollut hallituksen etunenässä,
hän usein vaikutti ratkaisevasti asioiden kulkuun
sen luottamuksen vuoksi, mikä keisarilla oli
häneen. Hänen ansiokseen on osittain luettava se
Englannin ja Japanin välinen liittosopimus, joka
allekirjoitettiin 30 p. tammik. 1902. Myöskin
selkkauksien ja sodan sytyttyä Venäjän kanssa
hän ryhtyi tarmokkaasti käsiksi valtiollisiin
asioihin, varsinkin saamalla aikaan sopimuksen
Soulissa (maalisk. 1904); näiden ansioittensa tähden
hänet korotettiin ruhtinaan arvoon. Kun rauha
Portsmouthissa 1905 oli solmittu, pani hän
toimeen Korean muodostamisen Japanin alusmaaksi.
Eräs korealainen murhasi hänet Harbinissa 26 p.
lokak. 1909.
E. M-a.
Itroli, sitruunahappoinen hcpea, antiseptinen,
gonorrea- ja syfilishoidossa käytetty lääke.
Itsehajoaminen, aineen kem. hajaantuminen
ilman mitään huomattavaa ulkonaista vaikutinta.
Itsehallinto, hallinto, jota harjoittavat jonkun
yhdyskunnan jäsenet, jotka eivät virkamiehinä
ole valtion palveluksessa. Itsehallinnon
vastakohta on sellainen hallinto, jota valtion
viranomaiset harjoittavat. Erityisesti huomattava on
nykyaikana se paikallinen itsehallinto, jonka
valtion lait uskovat alueellisten yhdyskuntain
tehtäväksi. Tällaisia kunnallisia yhdyskuntia
saattaa olla eriasteisia (yksinkertaiset kunnat,
piirit, maakunnat y. m.); yhteistä niille on,
että niillä lain mukaan on oikeus omien
orgaa-niensa kautta hoitaa erinäisiä, varsinkin
talouteen ja järjestyksenhoitoon kuuluvia asioita.
Tähän monasti liittyy rajoitettu valta säätää
eräänlaisia järjestyssääntöjä. Suomessa ei ole muita
kunnallisia yhdyskuntia kuin yksinkertaiset
maalais* ja kaupunkikunnat. — Myöskin
kirkollisilla yhdyskunnilla on tavallisesti (m. m. meillä)
joltinenkin itsehallinto-oikeus, samoin esim.
yliopistoilla. -—- Blodig, „Die Selbstverwaltung als
Rechtsbegriff" (1894) ; Hatschek, „Die
Selbstverwaltung" (1898). ks. A u t o n o m i a. R. E.
Itseharveneminen. Sitä myöten kuin metsä
vanhenee, tulee runkoluku siinä pienemmäksi.
Tällainen itseharveneminen on eri puulajien
muodostamissa metsissä erilaista, männylle se yleensä
on helppoa, kuuselle hyvin hidasta, etenkin
huonolla laihalla maalla. Vaikeasti harvenevat
metsät pysähtyvät usein kasvussaan melkein
kokonaan ja ovat siitä syystä harvennuksen tarpeessa
(ks. Apuharvennus). A. C.
Itsekasvatus, meidän aikamme
sivistyspy-rintö, jonka tarkoituksena on ohjata
varttuneempaa nuorisoa itse huolehtimaan kasvatuksestaan
niin ruumiillisessa kuin henkisessä ja
siveellisessä suhteessa. Voimistelu ja
urheiluharjoituk-set, erilaiset yhdistykset ja seurat sekä
nuoriso-kirjastot palvelevat tätä tarkoitusta. Erittäin
on maamme nuorisoseuraliike kiinnittänyt
huomiota tähän kysymykseen. O. 31 -e.
Itsekidutus ks. Askeesi.
Itsekkyys 1. egoismi (lat. ego = minä)
merkitsee tavallisesti itsetietoista muiden edun
syrjäyttämistä ja oman edun asettamista sen sijalle
tai sen edelle. Kuitenkin varsinkin vieraskielistä
muotoa käytetään yleisemmässäkin
merkityksessä, toisinaan yhtä laajassa kuin
individualismi sanaa, toisinaan taas siinä, että egoismi
on ihmisen luontainen halu saada itselleen onnea
ja tyydytystä, jolion haluuu ei sellaisenaan liity
itsetietoista oman edun erottamista toisen edusta
ja tämän jälkimäisen syrjäyttämistä tai
loukkaamista. Tässä viimemainitussa merkityksessä
sanotaan esim. lapsista ja eläimistä, että ne
ovat naiivisesti 1. itsetiedottomasti itsekkäitä.
Joskus, vaikkapa suhteellisesti harvoin on
asetettu siveellisenkin toiminnan periaatteeksi se,
että toimivan yksilön oma etu on ainoana
toiminnan tarkoitusperänä ja vaikuttimena;
tavallisesti i:n periaatetta tahdotaan n. s.
itsek-kyysmoraalissakin lieventää pyrkimällä
osoittamaan, että tekojen seurausten harkitseminen
opettaa sitäkin, joka asettaa omat etunsa
ylimmäksi, ottamaan „oikein ymmärretyn" etunsa
tähden muidenkin edut huomioon ja suorittamaan
Hirobumi Ito.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
