- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1171-1172

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itsekkyysmoraali ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1171

Itsemyrkytys—Itsenäisyysmiehet

1172

tuntuvasti suurempikin kuin miesten, nousten
jopa 2-3 kertaa miesten lukua suuremmaksi.

Yleensä on itsemurkain lukuisuus nykyisin
kasvamaan päin. Näin on selvään asianlaita
Suomessakin, jossa itsemurhain lukuisuus aina
1700-luvulta on jatkuvasti lisääntynyt. 1 miljoonaa
asukasta kohti oli Suomessa, erottaen eri
sukupuolet erilleen, itsemurhia vuosittain

1751-1760 20 5 12

1791-1800 28 6 17

1841-1850 65 11 38

1891-1900 78 18 48

Miehiä.

Naisia.

Molemmat
sukupuolet.

Muutamat erikoistutkijat (kuten v. Mayr) ovat
olleet huomaavinaan itsemurhain lukuisuudessa
aaltoilevan liikkeen, vastaten taloudellisia
nousuja pulakausia, joina viimemainittuina tapahtuu
tavallista enemmän itsemurhia.

Yleisen tilaston myöskin Suomeen nähden
to-teennäyttämä ilmiö on, että itsemurhain
lukuisuus kevät- ja kesäkuukausina on paljoa suurempi
kuin muina vuodenaikoina, seikka joka
luultavasti saa selvityksensä siitä, että vastakohta
itsemurhaajan oman elämänväsymyksen ja hänen
ympäristönsä välillä näihin aikoihin on niin
suuri.

Se elämänväsymys, joka itsemurhassa ilmenee,
luonnollisesti vanhempina ikävuosina on
suurempi kuin nuorina. Niinpä itsemurhatilastokin
osoittaa säännöllistä itsemurhain lisääntymistä
vanhemmissa ikäluokissa. Naimisissa oleviin
nähden itsemurhain lukuisuus on suhteellisesti
vähin, leskien ja varsinkin naimattomain
joukossa tuntuvasti suurempi.

Itsemurhain lukuisuus näyttää yleensä olevan
suurin toiselta puolen sekatyöläisten ja
henkilöllisen palvelusväen, toiselta puolen taas
korkeamman sivistyksen saaneiden keskuudessa.
Maan-viljelysväestössä taipumus itsemurhiin taas on
vähäisin. Ammatin ja itsemurhain lukuisuuden
keskinäistä suhdetta valaiseva tilasto on kuitenkin
toistaiseksi varsin epävarmalla pohjalla.
Samaten ovat yritykset osoittaa itsemurhain
lukuisuuden olevan suhteessa toiselta puolen väkijuomain
käyttöön ja toiselta puolen sivistystasoon eri
maissa toistaiseksi ainakin hyvin vähän
vakuuttavia.

Itsemurhatapaan nähden on hirttäytyminen
yleisin, varsinkin miesten joukossa. Yleensä
miehet valitsevat itsemurhatapoja, joissa aktiivinen
toiminta tulee kysymykseen, kuten
hirttäytyminen ja itsensä ampuminen. Naiset taas etsivät
passiivisia kuolemantapoja, paitsi
hirttäytymistä, varsinkin hukuttautumista ja itsensä
myrkyttämistä. Hirttäytyminen on vanhempain
itsemurhain, muut tavat taas nuorempain
keskuudessa yleisemmät.

[Georg von Mayr, „Statistik und
Gesellschaftslehre" III, 2 (1910), Th. Saelan, „Om själfmordet
i Finland i statistiskt och rättsmedicinskt
afseende" (1864).] E. G.

Itsemyrkytys, autointoksikatsioni, ks. t.

Itsensäsäilytysvietti, elävän olennon
vaistomainen pyrintö välttää kaikkea, mikä sille
on vahingollista, ja tavoitella sitä, mikä
edistää sen elämää. M. m. Spinoza oletti, että i. on
jokaisen elävän olennon ainoa peruspvrintö, ja

koetti sangen teräväjärkisesti siitä johtaa kaikki
ihmisessä havaittavat tunteet ja pyrkimykset.
Tätä katsantotapaa vastaan on kuitenkin syystä
huomautettu, että jo alhaisimmissakin eliöissä
huomataan i:n ohella toinenkin laji vaistomaisia
pyrintöjä, nim. viettejä, jotka tähtäävät suvun
ylläpitämiseen ja jatkamiseen, mutta eivät
suinkaan aina ole edullisia yksilön säilymiselle.

A. Gr.

Itsenäinen mittajärjestelmä ks. Mitta.

Itsenäiskauppa, kauppa omaan laskuun
(välityskaupan vastakohta).

Itsenäisyysmiehet. Tätä nimitystä käytetään
niistä henkilöistä, jotka 18:nnen vuosis. lopulla
harrastivat Suomen irroittamista Ruotsista ja sen
muodostamista itsenäiseksi Venäjän suojeluksen
alaiseksi valtioksi; itsenäisyysmiesten
valtiollisena ihanteena näyttää olleen tasavalta, jossa
pää-valta olisi aateliston käsissä. Itsenäisyystuumalla
olikin kannattajia yksinomaan Suomen silloisen
aateliston piirissä, ja tässäkin säädyssä vain
aniharvoja. Sen alkuunpanija oli Yrjö Maunu
Sprengtporten, joka ajoi sitä senkin jälkeen
kuin 1786 oli mennyt Venäjän palvelukseen.
Muista itsenäisvysmieliistä ovat huomattavimmat
A. J. Jägerhorn, R. V. de Geer, K. H.
Klick, L. R. G 1 a n s e n s t j e r n a ja G. V.
Lada. u. Hankettansa itsenäisyysmiehet
puolustivat sillä, että Suomella oli vain vahinkoa
Ruotsin valtakuntaan kuulumisesta, koska muka
ruotsalaiset halveksivat ja sortivat suomalaisia.
Sprengtporten^ toimintaan tässä asiassa näyttää
suuresti vaikuttaneen tyytymättömyys siihen
kohteluun, jota hän oli saanut osakseen Kustaa III:n
puolelta. Kun 1788 sota alkoi Ruotsin ja Venäjän
välillä, oli itsenäisyysmiesten mielestä tullut
otollinen hetki ryhtyä toimimaan. Käyttäen
hyväkseen upseerien tyytymättömyyttä sodan
alkamiseen, he, Jägerhorn ja Klick etupäässä, panivat
alkuun ne vehkeilyt, joiden tuloksena oli
Anjalan liitto (ks. t.) ja upseerien kapinallinen
esiintyminen kuningasta vastaan. Tämän ohessa he
ovelasti ajoivat itsenäisyyshanketta, vaikka se
oli suurimmalle osalle Anjalan liiton miehiä aivan
vieras ja vastenmielinen. Kun Jägerhorn elok.
1788 Pietarissa antoi Katariina II:lie seitsemän
upseerin allekirjoittaman Liikalan kirjeen, jossa
pyydettiin rauhaa, esitti hän samalla omin päin
hänelle itsenäisyystuuman. Näihin Jägerhornin
esityksiin Venäjän hallitus antoi epämääräisen
vastauksen, jossa lausuttiin, että niiden, jotka
kannattivat rauhallisia mielipiteitä, tuli yhtyä
edustavaksi kunnaksi, joka lainmukaisesti
saattoi keskustella isänmaan todellisista eduista.
Suullisesti lisättiin, että suomalaisten, jos
tahtoivat odottaa keisarinnan apua, tuli ainiaaksi
vapautua Ruotsista ja julistautua itsenäisiksi.
Jägerhornin puheista Venäjän hallitus sai sen
käsityksen, että itsenäisyystuumalla oli laajalti
kannatusta Suomen armeian upseeristossa.
Tämän johdosta Sprengtporten, joka oli saapunut
rajalle, syksyllä sam. v. vaati, että Anjalan
miehet kutsuisivat koolle erikoiset Suomen
valtiopäivät, missä Suomi oli julistettava itsenäiseksi.
Venäjän suojeluksen alaiseksi valtioksi.
Sprengtporten^ vaatimus, joka paljasti
itsenäisyysmiesten ja Venäjän hovin aikeet, vaikutti
masentavasti Anjalan liiton jäseniin, joiden suuri
enemmistö halusi vain rauhaa ja valtiopäiviä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0632.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free