- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1175-1176

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itsenäisyyspuolue ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1175

Itu kalvot— Itägootit

1176

erotettavat; maksut ovat useimmissa tapauksissa
hallitsijan määrättävissä. — ks. Suostunta,
V e r o ja V e r o t u s. R. E.

Itukalvot, alkiolehdet, kudoseläinten
sikiökehityksessä esiintyvät aikaisimmat,
yksinkertaisten epitelien tavoin järjestyneet solukot,
joista sitteu poimumuodostuksen,
solunlisääntymi-sen ja erilaistumisen kautta kaikkien ruumiin
elimien aiheet syntyvät. Useimmilla eläimillä on
kolme i;a: ulko-itukal vo (ektodermi,
e p i b 1 a s t i), sisä-itukalvo (entodermi,
entoblasti, hypoblasti) ja keskinen
itukalvo (mesodermi, mesoblasti).

I:t syntyvät tyypillisesti siten, että munan
va-koutumisen jälkeen (ks. Blastula) rakkoasteen
1. blastulan muodostuttua eräs osa tämän
(alku-peräisimmän itukalvon) seinää painuu sisään,
jolloin sisäänpainunut osa edustaa sisä-itukalvoa,
rakon muu osa ulko-itukalvoa. Tässä sikiön
aikaisessa muotoasteessa, joka on tunnettu g a s t r
u-1 a n (ks. G a s t r u 1 a) nimellä, sisä-itukalvo on
gastrulan suolena, a 1 k u s u o 1 i, ulko-itukalvo on
gastrulan ulkoseinä ja suolen ja ulkoseinäin
välissä on jako-ontelo eli ensi-ikäinen
ruumiinontelo (blastocæl).

Aikaisimmilla kudoseläimillä on vain kaksi
itukalvoa, kaikki niiden elimet ovat erilaistuneita
osia näistä. Kaikilla muilla muodostuu ekto- ja
entodermin väliin yhteydessä toisikäisen
(sekundäärisen) ruumiinontelon muodostuksen kanssa
mesodermi, joka saa alkunsa entodermista tai
ento- ja ektodermin yhtymäpaikassa gastrulan
suun luona. Useilla eläimillä — ja näihin ovat
varsinkin luettavat selkärankaiset — liittyy
mesodermin ulkopuolinen osa ruumiin seinään,
sisäinen osa ruuansulatuskanavaan, joten
edellistä sanotaan keskisen itukalvon
seinänpuolei-seksi 1. parietaaliseksi, jälkimäistä sen
sisälmys-puoleiseksi 1. visceraaliseksi osaksi. Täten on
näillä eläimillä neljä itukalvoa, jotka erotukseksi
kahdesta ensi-ikäisestä i:sta, ekto- ja
entodermista nimitetään toisikäisiksi (sekundäärisiksi)
i: iksi.

I;jen tehtävät sikiön rakentamiseen nähden
ovat tarkoin määrätyt, niinkuin seuraavasta
yleiskatsauksesta voi päättää, ja yleensä samat
kaikilla eläimillä, niin suunnattomasti kuin eri lajit
täysikasvaneessa tilassaan eroavatkin toisistaan.

I. Ektodermi sta syntyvät
selkärankaisilla: orvaskesi, karvat, kyunet, ihorauhasten
epiteli, keskushermosto, perifeerinen hermosto,
aistinten epiteli, silmän mykiö. Ulko-itukalvoa
on senvuoksi sanottu myös ihoaistinlelideksi.

II. Primäärisestä entodermista 1.
suolilehdestä syntyvät:

1. Suolen limakalvolehti eli toisikäinen
sisäitu-kalvo. Tästä johdetaan suoleu limakalvo
rauhasilleen (myös maksa) ja keuhkojen epiteliosat.

2. Keskiset itukalvot, joista johtavat alkunsa
ruumiin poikkiviivainen lihaksisto, yhteisen
ruumiin-ja rintaontelon epiteli, sukurauhasten epiteliosat
ja sukusolut, munuaisten kanavat. 3. Selkäjänteen
aihe. 4. Välikudos eli mesenkymi, josta
muodostuvat ihon verinahka, rusto ja luu y. m. side- ja
tukikudokset, sydän ja verisuonet ynnä veri,
lymfa-elimet ja sileä, ei-talidonalainen lihaksisto,
vrt. Sikiö. K. M. L.

Itukasvi on edelleen kehittynyt kasviaihe,
niinkauan kuin se vielä pääasiallisesti elää emo-

kasvin varaamasta vararavinnosta ja ennenkuin
se vielä on saavuttanut täysikasvuisen kasvin
ulkomuodon. Siinä erotetaan samat osat kuin
kasviaiheessakin (ks. Alkio), vaikka ne ovat
monin verroin pidentyneet ja täydelliseminiksi
kehittyneet. I:eja erotetaan kaksi päämuotoa
sen mukaan, ovatko niiden alkiolehdet
maanpäällisiä, s. o. nousevatko ne maasta
päivänvaloon, vihertyäkseen ja lopulta toimiakseen
vhteyttämiseliminä, vai maanalaisia s. o.
jäävätkö maahan siemenkuoren sisään, jolloin
ovat joko vararavintosäiliöitä tai imuelimiä,
joiden kautta nuori kasvi imee itseensä valkuaisessa
olevat ravintoaineet. Edellisenmuotoiset ovat
paljassiemenisten ja kaksisirkkaisteu i:t.
jälkimäinen muoto on yleinen yksisirkkaisissa,
erittäin tvvpillisenä palmuilla ja heinäkasveilla.

J. A. W.

Iturbide [~u’r-], Agustin (Augustin)
de (1783-1824), Meksikon keisari, johti 1810 ja
myöhemmin hallituksen joukkoja kapinallisia
vastaan, mutta meni 1821 viimemainittujen puolelle,
valloitti pääkaupungin ja tuli väliaikaisen
hallituksen johtajaksi. V. 1822 hän otti keisarin
nimen (Agustin 1. Augustin I).
Kohtaamiensa vaikeuksien tähden I. luopui kruunusta jo
1823 ja tuomittiin maanpakoon Eurooppaan.
Hänen puoluelaisensa suunnittelivat taas
vallankumousta hänen hyväkseen, I. antoi julistuksen
uutta hallitusta vastaan ja palasi Meksikkoon,
tietämättä, että häntä oli kohdannut
kuolemantuomio. Heti maalle noustuaan I. vangittiin sekä
surmattiin ampumalla. G. R.

Itusilmu ks. S i 1 m u.

Itzehoe fitsehö’J, kaupunki Preussissa,
Schleswigin hallintoalueella, Stor-joen ja
Elmshorn-Toudernin radan varrella; 16,195 as. (1905).
Amti-virastoja, kouluja ja suomalaisillekin
tunnettu verkkotehdas. Harjoittaa monipuolista
teollisuutta. merenkulkua, karja- ja viljakauppaa.—
Holsteinin vanhin kaupunki (800-luvulta).
Holsteinin valtiopäivät kokoontuivat sinne v. 1864.

W. S-m.

Itä-Aasia, Aasian itärannikolla sijaitsevien
maitten (Kiinan ja Korean) sekä J a p
a-n i u saarivaltion yhteisnimi.

Itä-Aasian sota ks. Japanin s o t a.

Itä-Afrikka ks. A f r i k k a, valtiollinen jako
ja erikoisartikkeleja Italia n-I.-A., Ranskan
I.-A., Somalimaa, Englannin I.-A.,
Saksan I.-A. ja M o s a m b i k.

Itä-afrikkalainen seura, S a k s a n (1) e u t s e
li-Ostafrikanische Gesellschaft), Karl
Petersin y. m. 1885 perustama seura saksalaisen
siirtomaatoiminnan edistämiseksi Itä-Afrikassa.
Kapinan takia 1888 seura luovutti 1891
siirtomaan hallinnon Saksan valtakunnalle 600,000
Saks. markan vuotuista korvausta vastaan. Seura
omistaa yhä edelleen taloudellisia liike-yrityksiä,
istutuksia ja kauppa-asemia. E. E. K.

Itä-Eurooppa, maantieteellinen alue, joka
sivistyksellisesti ja kausatieteellisesti eroaa muusta
Euroopasta; siihen kuuluvat Venäjän
keisarikunnan eurooppalainen alue, entisen Puolan
kuningaskunnan maat sekä Itä-Preussi. E. E. K.

Itägootit, oikeastaan ostrogootit (luult. =
„loistavat g."), olivat goottien (ks. t.) haara; heidän
kuninkaansa Ermanarik hallitsi v:n 350
vaiheilla Mustan-meren pohjoispuolella laajaa vai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0634.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free