- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1179-1180

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itä-Göötanmaa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1179

Itä-India—Itä-

Intian saaristo

1180

teen länsipuoleltakin useita kuntia. Seuran
keskuksena on nykyisin Lahti. Tälle
maanviljelysseuralle ominaista on, että sen johtokunnan
muodostavat paikallisyhdistysten edustajat. J. E. S.

Itä-India ks. 11 ä-I n t i a.

Itä-Indian saaret ks. 11 ä-I n t i a n
saaristo.

Itä-Inkerin rovastikunta käsittää keskisen
ja Nevan eteläpuolella olevan itäisen Inkerin
yhteensä 372 suomalaista kylää; 50,507 as. Siihen
kuuluvat seurakunnat: Skuoritsa ja Eopsu,
Tuuteri, Hietamäki, Tyrö, Serebetta, Venjoki 1.
Sla-vanka, Inkere ja Liissilä. Tällä alueella ovat,
paitsi Pietarin kaupunkia, jonka suomalaiset
kylät kuuluen kaupunkiseurakuntaan eivät ole
maalaisrovastikuntien alaisia, maakunnan
enimmät maaseutukaupungit, kuten Oranienbaum,
Pietarliovi, Strelna, Pulkova, Tsarskoe Selo,
Krasnoe Selo y. m. K. S.

Itä-Intia, Etu-Intian, T a k a-I n t i a n
sekä Itä-Intian saariston (ks. n.)
yhteisnimitys.

Itä-Intian komppaniat olivat kauppaseuroja,
jotka 17 :nnellä ja 18:nnella vuosis. perustettiin
kauppaa varten Itä-Intian kanssa ja joilla oli
tämä kauppa yksinoikeutenaan (vrt.
Kauppakomppania). Vanhimmat sekä mahtavimmat
niistä olivat Englannin ja Hollannin I. k.
—Englannin Itä-Intian komppania perustettiin kruunun
antamalla vapaakirjeellä 1600. Kestettyään useita
taisteluita ja toimittuaan vaihtelevalla
menestyksellä se sai loistavia kauppavoittoja
1600-luvun jälkipuoliskolla, esiintyi valtiollisena
mahtina 1700-luvun keskivaiheilta saakka ja perusti
Englannin Itä-Intian siirtomaavallan.
Kauppavri-tyksenä se kuitenkaan ajanpitkään ei
menestynyt. V. 1814 siltä riistettiin Intian kaupan,
1833 Kiinan kaupan monopoli; v:n 1858
kapinan jälkeen Englannin kruunu otti Intian
hallinnon Itä-Intian komppanialta omiin käsiinsä ja
itse komppania liajoitettiin (vrt. Intian
keisarikunta, historia). — Hollannin Itä-Intian
komppania perustettiin 1602 yhdistämällä useita
pienempiä kauppaseuroja. Se valloitti
portugalilaisilta useimmat heidän alueistaan Itä-Intian
saaristossa ja mannermaalla anastaen m. m.
Jaavan lisäksi Kap-maan. Sai alussa suuria
voittoja ja oli mahtavimmillaan 1600-luvun lopussa,
rappeutui 1700-luvuJla; 1798 sen alueet
julistettiin valtion omaisuudeksi ja sen velat
yhdistettiin valtion velkaan. Se hajoitettiin lopullisesti
1800. Muita I. k:oja olivat: ranskalainen
Ilä-Intian komppania, perust. 1664, hajoitettu 1769,
toimi jotenkin huonolla menestyksellä;
tanskalainen Itä-Intian komppania 1616-50 ja 1670-1729,
luovutti vihdoin kaikki alueensa (Trankebarin
y. m.) oikeuksineen Tanskan valtiolle; sen sijaan
perustettiin Tanskaan aasialainen komppania
1732-1843; Rtiotsin Itä-Intian komppania, perust.
1731, oli ainoastaan kauppaseura, suuntasi
huomionsa etupäässä Kiinaan, teki alussa kauppaa
hyvällä menestyksellä, myöhemmin huonosti,
lakkasi 1814. * G. Ii.

Itä-Intian meritie oli pitkät ajat keskiajalla
tärkeimpänä merenkulkijain ja löytöretkeilijäin
etsittävänä. Varsinkin senjälkeen kuin
islaminuskoiset kansat olivat melkein kokonaan
tukkineet sen kauppatien, jota myöten Intian
kallisarvoiset tuotteet kulkeutuivat Euroopan kan-

soille, kävi meritien löytäminen Itä-Intiaan
välttämättömäksi. Kolumbus haki sitä lännestä,
josta oli seurauksena Ameriikan löytäminen,
toiset koettivat päästä tuohon tarumaiseen maahan
purjehtimalla Afrikan ympäri. Portugalilaiset
ottivat tässä johdon käsiinsä. Henrik
Merenkulkijan (k. 1460) toimesta ennätettiin
tätä tietä Sierra Leoneen, Bartholomeus
Diaz sivuutti Hyväntoivon-niemen 1486, ja
vihdoin toukok. 20 p. 1498 Vasco da Gama (ks. t.)
tuli Kalikutin satamaan Malabar-rannikolle.
Siten avautui Euroopalle tie uusille
kauppa-aloille, joiden rikkaudet aiheuttivat Euroopan
kaupan uudestisyntymisen ja taloudellisesti, usein
valtiollisestikin mahtavien kauppaseurain
perustamisen, samalla kehittäen merenkulku- ja
laivan-rakennustaitoa („Itä-Intian purjehtijat").

E. E. K.

Itä-Intian saaristo (Intian saaristo,
Malaijilainen saaristo, Insulinde,
Indonesia) on nimenä sillä laajalla
saaristolla, joka sijaitsee kummallakin puolella
päiväntasaajaa Kaakkois-Aasian ja Pohjois- sekä
Luo-teis-Austraalian välillä. Se on muodostunut
useasta saaresta ja saariryhmästä; pinta-ala n.
2,031,000 km2 ja asukasluku yli 45 milj. 1. 22
km3:llä. Asemansa mukaan saaret jaetaan
kolmeen ryhmään: ulompaan (itäiseen), johon
kuuluvat Molukit sekä Banda-, Amboina- ja
Ternate-rvhmät ynnä Filippiinit, sisempään
(etelässä ja lounaassa), johon luetaan
Andamaa-nit ja Nikobaarit, Sumatra, Jaava sekä
Vähät-Sundasaaret, sekä vihdoin keskimäiseen
ryhmään, joka käsittää Borneon ja Celebesin
sekä niihin kuuluvat saaret. Saarten
geologisesta rakenteesta päättäen ne aikaisemmin
(ennen tertiäärikautta) suurena mantereena ovat
yhdistäneet Aasian ja Ausraalian. Tämä yhteys
hävisi viimemainittuna aikana, jolloin suuri
osa mannerta vajosi merenpinnan alle; jäljelle
jäi nykyinen laaja, pirstoutunut saaristo, jonka
eri osia paikoitellen syvät hautalaskeumat
(toisinaan yli 5,000 m) erottavat toisistaan.
Näitten laskeumien reunoilla kohoavat melkoisen
korkeat tulivuoret, jotka useasti samalla ovat
saarten korkeimmat huiput (3,000-4,000 m). —
Vuori-perusta on gneissiä ja kiilleliusketta (alkuvuorta),
jonka päällä on paleozooisia liuskeita,
hiekka-kiviä ja hiilikalkkeja sekä osaksi myös
mesozooi-sia ja tertiäärisiä muodostumia. Ilmanala
on troopillinen (keskilämpö 25°-27°), lämpö
tavattoman tasainen (vaihtelut eivät nouse 2°;een),
kosteus suuri, sademäärä n. 2-4,000 mm.
Vallitsevat tuulet ovat luoteismonsuuni ja
kaakkois-pasadi. Kasvimaantieteellisesti I. on
yhtenäinen, selvästi troopillinen metsäalue,
pääasiallisesti intialaisine muotoineen, joihin
etelässä kuitenkin on sekoittunut
austraalialai-sia, pohjoisessa itä-aasialaisia muotoja.
Eläinkunta osoittaa saariston välittävää asemaa
kahden suuren mantereen välissä. Siellä esiintyy
sekä intialaisia, itä-aasialaisia että
austraalialai-sia muotoja. Pitkäaikaisen eristymisen tähden
kuitenkin monet saaret (Borneo, Celebes y. m.)
myös osoittavat paljon itsekullekin ominaista.
Saarien oletetuista alkuasukkaista,
tummaihoisista negritoista, on vain pieni
määrä jäljellä. Nykyisenä pääväestönä ovat
ruskeaihoiset, suora: ukkaiset malaijit sekä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0636.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free