Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itäjärvi ... - Itä-Kiinan meri - Itämaalainen hevonen, ks. Hevonen - Itämaat - Itämainen kirkko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1181
Itäjärvi—Itämainen kirkko
1182
papualaiset (idässä), jotka ovat
tummempi-ikoisia, kähärätukkaisia. Malaijit ovat
jakaantuneet useihin ruumiillisesti, kielellisesti ja
sivistyksellisesti toisistaan hyvin eroaviin
heimoihin. Nämä 3 kansanrotua ovat nähtävästi jo
esihistoriallisella ajalla asuneet saarilla.
Myöhemmin siirtyneitä ovat hindulaiset, arabialaiset
ja kiinalaiset sekä vähälukuiset eurooppalaiset.
Pääuskontona on islami, joka voitokkaasti edeten
itää kohti on tunkenut tieltään ennen laajalle
levinneen bralimalaisuuden. Varsinkin saarien
sisäosissa ja alemman kansan keskuudessa on
pakanuus vielä yleinen. Kristinoppi on vain
Filippiineillä voittanut suurempaa alaa
espanjalaisten jesuiittain harrastuksesta. — I.-I. s:n
hedelmällisyys ja muinainen aarrerikkaus teki siitä
aikaisin halutun siirtoma a-a 1 u e e n, joka
ensin melkein yksinomaan oli portugalilaisten
hallussa (16:nnen vuosis. alusta alkaen). N.
vuosisataa myöhemmin hollantilaiset alkoivat perustaa
siirtokuntia (ensinnä Jaavaan), joita he aikojen
kuluessa niin laajensivat, että lie, tungettuaan
portugalilaiset tieltään, lopuksi saivat suurimman
osan saaristoa haltuunsa. Siten suurin osa
Alanko ra a i 11 e n Intia nimistä siirtokuntaa nyk.
sisältyy I.-I: n saaristoon, missä se käsittää
1,520,628 km2 ja 34,8 milj. as. Lähinnä suurin
siirtomaa-alue on Yhdysvalloilla, jotka 1898
saivat Filippiinit haltuunsa. Englannilla on
L a b u a n i n saari ja osa P o li j o i s-B o r n e o t a
sekä suojelusalueina viimemainitulla saarella
sijaitsevat Bruneiii ja Sarawakin
sulttaanikunnat, yht. lähes 206,000 kin2.
Portugalilaisilla on jäljellä enää vain Timorin itäosa.
(I.-I. s:oon kuuluvista tärkeimmistä saarista ja
saariryhmistä ks. erikoisartikkeleja.) W. S-m.
Itä-Intian saaristossa käännyttivät
jo 1602 perustetun liollantil. kauppaseuran
papit suuren joukon alkuasukkaita kristinuskoon.
19:nnellä vuosis. ovat useat hollantilaiset ja pari
saksalaista lähetysseuraa työskennelleet osaksi
suurella menestyksellä. Celebes-saaren Minahassa
nimisessä pohjois-osassa ja Sumatran keski-osassa
olevassa Silindungissa on käännytystyö jo loppuun
suoritettu. 23 lähetysseuralla on 246
pappislähet-tiä, 11 lääkäriä, 56 muuta maallikkoa ja 71
naislähettiä sekä 3,466 alkuasukas-apulaista. 197
pää-ja 858 sivuasemalla on näiden hoidossa n. 412,000
pakanakristittyä. Viimeksimainituista melkoinen
osa kuitenkin on jo luopunut lähetyksen hoidosta,
liittyen hollantilaiseen siirtomaakirkkoon. U. P.
Itäjärvi ks. A n c y 1 u s-j ä r v i.
Itäkanava (ransk. Canal de 1’Est), 1874-82
rakennettu ransk. kanavalaitos, joka kulkee maan
itäosassa Maas-joesta Givet’n kaupungin
kohdalta Saöne-jokeen. Pituus 452 km, syvyys 2 m.
Kohoaa Mosel- ja Saöne-jokien välillä 361 m:iin
yi. merenp. Rakennettu vars. kivihiilien
kuljettamista varten (lähes 4 milj. tonnia v:ssa).
Itä-Karjalan kansanopisto ks. Kansa
n-opisto.
Itä-Karjalan maanviljelysseura perustettiin
1893 Viipurin läänin itäisen osan alkuperäisten
maatalousolojen kehittämiseksi, kun nim. entisen
„läänin seuran" ei katsottu voivan tarpeeksi
tehokkaasti toimia näissä syrjäseuduissa. Seura
sai heti alunpitäin suoranaisen valtioavun.
Vilkkaamman paikallisen harrastuksen herättämiseksi
maatalouasioihin koetettiin seuran alueella
alusta alkaen toteuttaa n. s.
piirikuntajärjes-telmää. Maanviljelysseuran jäsenet muodostivat
aina sen piirikunnan, jonka alueella he asuivat.
Myöhemmin ovat kuitenkin maamiesseurat
tulleet piirikuntien sijaan. Seuran kehitykseen ovat
varsinkin lehtori A. Tli. G e n e t z sekä
maisterit O. Nissinen ja T. Lehtinen
tehokkaasti vaikuttaneet. Seuran aloitteesta saatiin
Salmin kihlakuntaan 1901 perustetuksi kolme
kiertävää maanviljelyskoulua, joista kukin
työskentelee talven aikana kolmessa eri paikassa,
noin 2 kuukautta kussakin. Seuran keskus on
Sortavalassa. J. E. S.
Itä-Kiinan meri (kiin. Tung-Hai),
jokseenkin matala (keskisyvyys 140 m)
transgressioni-meri Keltaisen-meren ja Riukiu-saarten välissä,
pinta-ala 1,24 milj. km2, suurin syvyys, n. 1,100 m,
sen itäosassa. (W. S-m.)
Itämaalainen hevonen ks. Hevonen.
Itämaat. 1. Alaltaan epämääräinen
maantieteellinen käsite, jonka vastakohtana on länsimaat.
I. sana on pidettävä käännöksenä lat. O r i e n s
sanasta, jolla tarkoitettiin Roomasta idässä
olevia maita, etupäässä Etu-Aasiaa ja Egyptiä
(„Vanhat itämaat"). Kun Rooman valtakunta jaettiin
(395 j. Kr.), ruvettiin tätä nimeä käyttämään
Itä-Rooman valtakunnasta 1. Bysantista. Vihdoin
arabialaisten ja islamin levittyä Afrikkaan sen
pohjoisosa Marokkoon saakka ja
muhamettilainen osa Sudaniakin välistä luetaan
itämaihin kuuluviksi. Itä-Aasiaa tavallisesti
sanotaan äärimmäisiksi itämaiksi (ransk. „Extreme
Orient"). Itämaitten kaikin-puolista tutkimusta
harrastavia seuroja ovat m. m. „Asiatic Society
of Bengal" (perust. 1784), ,;Société Asiatique"
(perust. 1822), „Royal Asiatic Society of Great
Britain and Ireland" (1834), „American Oriental
Society" (1842), „Deutsche Morgenländische
Gesellschaft" (1845), „Deutsche Orient-Gesellschaft"
(1898) ja „Association internationale pour
l’ex-ploration historique, arcliéologique, linguistique et
ethnologique de l’Asie Centrale et de l’Extreme
Orient" (1903), jolla on erityinen valiokunta
Suomessakin, vrt. erikoisartikkeleita Itämaitten
eri maista. K. T-t.
2. Varhemmalla keskiajalla Suomen
nimityksenä („Partes orientales", „Österlandli"). Ljungi
Tuomaanpojan suom. lainkäännöksessäkin „Idän
miehet" merkitsee Suomen saaristolaisia ja
rannikkolaisia. Epäilemättä on tämä nimitys
yhteydessä muinaisten skandinaavien „Itämaa"
(austrvegr) sanan kanssa, jolla he nimittivät
kaikkia Itämeren itä-, joskus sen eteläpuolellakin
olevia maita. K. G.
Itämainen kirkko 1., kuten virallinen
nimitys kuuluu, Idän oikeauskoinen
katolinen ja apostolinen kirkko; sen
tunnustajat nimittävät sitä oikeauskoiseksi
(ortodoksiseksi) kirkoksi. Jo varsin
aikaisin on latinalaisen ja kreikkalaisen
kristikunnan välillä huomattavissa katsantokantojen
eroavaisuuksia, ja kun Rooman valtakunta v. 395
jakaantui kahtia, pääsivät nämä eroavaisuudet
entistään paremmin kehittymään.
Kansainvaelluksen ja Länsi-Rooman häviön aikana läntinen
kirkko voi vapaasti rakentaa paavinvallan ja sen
ympärille koota koko läntisen kristikunnan,
jota-vastoin idän kirkolliset olot keisarivallan
johdolla järjestettiin yhdenmukaisesti valtiollisten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
