- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1191-1192

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itämaiset kielet - Itämerenkalkki - Itämeren-maakunnat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1191

Itämerenkalkki—Itämeren maakunnat

1192

Egyptologia). Persian ja Mesopotamian
nuolenpääkirjoitusten selitys eläkytti uudestaan
joukon kuolleita Etu-Aasian kieliä, laajensi
parilla vuosituhannella historiallisen näköpiirimme
ja aiheutti tärkeän uuden tieteen (ks.
Assyriologia). Vanhojen piirtokirjoitusten löytö
Keski-Aasiasta on luonut uutta valoa turkkilaisten,
mongolilaisten ja kiinalaisten väleihin
keskiajalla y. m. (ks. O r k h o n-k i r j o i t u k s e t).
Vihdoin Japanin ja Kiinan lisääntynyt
valtiollinen ja sivistyksellinen merkitys on antanut
uutta vauhtia kaukaisimman idän monien
kielten tutkimiselle. Varsinkin itämaiden
kuolleiden kielien, etupäässä heprean ja sanskriitin, sekä
muhamettilaisten kielten (arabian, persian ja
turkin) tutkimista varten on vanhuudestaan ollut
vakituisia opettajanvirkoja Euroopan useimmissa
yliopistoissa. Useissa on nykyisin myös
egyptologian ja assyriologian sekä kaukaisimpien
itämaiden kielien professorinvirkoja. Helsingin
yliopistossa on itämaiden kirjallisuudella,
sanskrii-tilla ja altailaisella kielentutkimuksella kullakin
edustajansa. Käytännöllisesti opetetaan itämaisia
kieliä erityisissä oppilaitoksissa Roomassa,
Pariisissa („École spéeiale des langues orientales
vivantes", perust. 1795), Wienissä, Lontoossa,
Berliinissä, Pietarissa, Moskovassa y. m.
Itämaisten käsikirjoitusten kokoelmista ovat tärkeimmät
Lontoossa, Oxfordissa, Pariisissa, Madridissa,
Berliinissä, Münchenissä, Wienissä ja Kairossa.
[Ben-fey, „Geschichte der Sprachwissenschaft und der
oriental. Philologie in Deutschland" (1869),
Zen-ker, „Bibliotheca orientalis" (1846-61), Friedend,
„Bibliotheca orientalis" (1876-83), „Orientalische
Bibliographie" (perusti A. Müller 1888).]

K. T-t.

Itämerenkalkki, kalkkikivimuodostuma, jota
Gotlannissa, Itämeren maakunnissa sekä
Ahvenanmaalla tavattavien lukuisain
moreenisora-lohkareiden perusteella tiedetään olevan laajoilla
alueilla Itämeren ja Ahvenanmeren pohjassa.
Geologisesti se kuuluu ordoviciumin yläosaan.

P. E.

Itämeren-maakunnat (ven. Pribaltijskij krai,
saks. Ostseeprovinzen) on Viron-, Liivin- ja
Kuurinmaan yhteisnimitys (ulotetaan toisinaan myös
Inkerinmaahan). Pinnanmuodostuksesta,
ilmastosta, vesistöistä, asutuksesta, historiasta ennen
Venäjän vallan aikaa, taloudellisista oloista
y. m. s. ks. Vironmaa, Liivinmaa,
Kuurinmaa.

Esihistoria liittyy läheisesti
Skandinaa-vian maiden, Suomen ja Venäjän muinaisuuteen.
Varhaisimmat muinaislöydöt ovat neoliittiselta
kivikaudelta (ks. Esihistorialliset
ajanjaksot), etupäässä sen lopulta. Tärkeimpiä
löytöpaikkoja ovat Binnenkaln ja S
weine e k Burtnek-järven seuduilla sekä K u n d a
Suomenlahden rannalla; viimeksimainittu erikoisesti
huomattava runsaasta luukalustostaan. Kaikki
ovat asuinpaikkalöytöjä. Varmoja hautalöytöjä
ei tunneta. Esinemuodoista mainittakoon
lukuisat taltat, nelisivuiset kirveet, sekä erilaiset
reikäkirveet, joiden joukossa veneenmuotoinen
vasarakirves esiintyy alueen pohjoisosissa. —
Pronssikauden löytöjä on saatu niukasti talteen,
etupäässä Itämeren saarilta ja rannikolta sekä
Väinäjoen varsilta, ja ne liittyvät melkein
poikkeuksetta germaanisen pronssikauden ilmiöihin.

Enimmäkseen ne ovat maa- ja suolöytöjä, osa
on kuitenkin hautalöytöjä hiidenkiukaan
tapaisista hautaraunioista. Itämeren maakuntain
rautakauden sikäläiset arkeologit jakavat
kahteen ajanjaksoon, joista edellinen käsittää ajan
Kr. syntymästä n. v:een 700, jälkimäinen
seuraavat vuosisadat historiallisen ajan alkuun
saakka. Ensimäisen ajanjakson muinaislöydöistä
on isoin osa hautalöytöjä. Eniten tunnetaan
niitä Kuurinmaalta. Ruumiit haudattiin siellä
pääasiallisesti polttamatta ja hauta merkittiin
joko kummulla tahi kivipanoksella.
Tämänaikui-sia ovat ehkä myös Kuurinmaalla tavattavat
suiponsoikeat kivipanokset, n. s. vellalaive, joista
on löydetty jätteitä ruumiinpolttohautauksista.
Pohjoisemmista maakunnista on löytöjä
etupäässä kalmistoista. Niinpä on esim. kuuluisista
Ascheradenin ja Lennewardenin
kalmistoista Liivinmaalla löytöjä kansainvaellusten
ajalta. Maa- ja suolöytöjä on joitakin. Niistä
tärkein tehtiin v. 1862 Dobelsbergin luona
Kuurinmaalla, ja se käsitti n. 1,200 erilaista esinettä,
etupäässä aseita ja työkaluja. Maahan on tämä

J

Esihistoriallisia esineitä Itämeren-maakunnista.
1. Kaularengas varhaisemmalta rautakaudelta. 2. N. s.
pöllö-solki. 3. Virolainen kaksoisristineula. i. Vitjankannatin.
ö. Lättiläiset rintavitjat niskalevyineen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0642.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free