- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1197-1198

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itämeri - Itäminen ... - Itä-Preussi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1197 Itäminen-

mikroskooppinen eliöstö sitävastoin tavattoman
runsas. Eläinkunta on karvalajisempi kuin
Pohjanmeressä; toiseltapuolen I:ssä elää
sellaisia muotoja, joita ei tavata Pohjanmeressä, mutta
Jäämeressä. — I. on jo historiantakaisena aikana
ollut sangen tärkeä liikennetie, ollen nykyään
maailman vilkasliikkeisimpiä sisämeriä;
laiva-kulku on suureksi osaksi omien rantojen
välistä. Etevimmät merisatamat ovat
Kööpenhamina (klareeraukset, 7,8 milj. rek.-tonnia 1907),
Tukholma (6,2 milj. r.-t. 1907), Malmö (4,7 milj.
r.-t. 1907), Pietari (3,« milj. r.-t. 1907),
Stettin (3,4 milj. r.-t. 1908), Riika (3,2 milj. r.-t.
1907), Helsingborg (3 milj. r.-t. 1907), Libau
(n. 1,4 milj. r.-t. 1901), Danzig (l,s milj. r.-t.
1900), Lyypekki (1,2 milj. r.-t. 1907), Helsinki
(1 milj. r.-t. 1908), Viipuri (1 milj. r.-t. 1908).
Jääesteet tekevät hyvin suurta haittaa
laiva-kululle T:n pohjoisosissa; jäänmurtajilla
pidetään vesitie talvet läpeensä auki esim. Hankoon,
Turkuun ja Tukholmaan, mutta kauempana
sekin käy mahdottomaksi. — Maa-magneettisesti
huomattavia kohtia ovat Ruotsin etelärannikko,
Bornholm ja varsinkin Suomenlahden länsiosa
Jussaaren seuduilla; viimemainitun lähellä on
kompassineulan poikkeus n. -f- 150°. E. E. K.

Itäminen. Itämisellä ymmärretään siemenen
alkion kehittymistä itukasviksi, varsinkin sen
esiintuloa siemenkuoresta. Itäessä tulee
siemen-kuoren puhjetessa ensimäisenä esiin alkiojuuri,
sitten -varsi ja lopulta -lehdet. Itääkseen
siemen vaatii jonkunverran vettä, lämpöä ja happea,
eräillä kasveilla myös valoa. I:n yhteydessä sekä
itukasvissa että sieinenvalkuaisessa tavattavat
käyteaineet muuttavat vararavinnon
liukenemattoman tärkkelyksen, rasvan ja munan
valkuaisaineet liukeneviksi yhdistyksiksi, sokeriksi,
liukeneviksi hiilihydraateiksi, asparagiiniksi y. m.
liukeneviksi orgaanisiksi typpiyhdistyksiksi, jotka
voivat diffundeerata solukettojen läpi ja
kulkeutua itukasvin kasvaviin osiin. Itäessä tapahtuu
myös vararavintoaineen kulutusta, mikä m. m.
ilmenee vilkkaana hengityksenä. I:n sisäisiä
edellytyksiä ovat, että siemen on täysin
kehittynyt eikä paraikaa ole lepotilassa. Tavallisessa
kielessä i. tarkoittaa myös silmujen ensimäisiä
kasvuasteita. J. A. W.

Itämisenergia ks. Itämisteho.

Itämisprosentti ks. Itävyys.

Itämisteho, i.-tarmo, i.-e n e r g i a, i.-n
o-p e u s. 1. Maanvilj. I. ilmaistaan tavallisesti sillä
prosenttiluvulla, joka osoittaa idätysajan
ensimäisenä kolmanneksena itäneiden siementen
prosenttimäärän (vrt. Idätys). Siemenen arvo
ei riipu ainoastaan itävyydestä (itämisprosentin
korkeudesta), vaan myöskin siitä, minkä ajan
kuluessa itäminen tapahtuu, eli itämistehosta.
Nopeasti itäneestä siemenestä varttuva taimi
välttää useat ensimäisenä kehitysaikaua
uhkaavat vaarat. Varsinkin meikäläisinä kuivina
keväinä on nopea itäminen tarpeen, koska maan
vähäinenkin kosteus muuten ehtii hävitä,
ennenkuin sienien on saanut itäessä tarvittavan
vesimäärän imetyksi kudoksiinsa. — Normaali-i. 011
erilaisilla siemenillä erilainen (muutamilla
ruoholajeilla vain 20 %) ; suomalaisen siemenen
(varsinkin riihitetyn) i. on usein suurempi kuin
ulkolaisen. T. vähenee vanhassa ja huonosti
säilytetyssä siemenessä; äsken puidussa se myöskin

Itä-Preussi 1198

useimmiten 011 alempi kuin jonkun aikaa
puinnin jälkeen. V. A.

2. Metsät., (saks. Keimungsenergie) se
siemen-prosentti, joka on itänyt määrätyssä ajassa.
Tämä aika on kuusella 7 vuorokautta,
vaahteralla, koivulla, lepällä, lehti- ja hopeakuusella
10 vuorokautta ja männyllä 14 vuorokautta.

A. G.

Itämisvoima (saks. Keimkraft), metsät., se
siemenprosentti, joka ou itänyt 28 vuorokauden
kuluessa kuusella, lehtikuusella, hopeakuusella,
vaahteralla, koivulla, lepällä, tammella ja
pyökillä, 42 vuorokauden kuluessa männyllä, 80
vuorokauden kuluessa Weymouth-petäjällä.

A. G.

Itäniemi ks. Kap Deznev.

Itä-Preussi, Preussin itäisin provinssi,
Saksan vähimmin kehittyneitä; 36,999 km2, 2,030,176
as. (1905), niistä puolalaisia (masureja). —
I.-P: n pinnanmuodostus on vaihtelevaa alankomaata.
Eteläosa kuuluu baltialaiseen järviylänköön
(korkein kohta Kernsdorfer Höhe ainoastaan 313
m), metsäisille päätemoreeni-maisemineen, jonka
lukuisat reittijärvet (suurimmat Mauersee ja
Spir-dingsee) muistuttavat suomalaista luontoa.
Etelärajalla alkaa fluvioglasiaalinen nummimaa, sekin
runsas-metsäinen. Rannikolla vallitsevat
dyyni-maisemat korkeine (50-62 m) hiekkaharjuineen.
Laajat rantajärvet Kurisches Haffiu ja Frisches
Haffin erottavat pitkät maakielekkeet, Kurische
Nehrung ja Frische Nehrung merestä, sekä
toisistaan korkeahko Samlandin-niemi. — Jokia
runsaasti; suurimmat Memel, Pregel ja Passarge.
Kanavaverkko hyvin kehittynyt: yhteensä 6
keinotekoista vesitietä. — Ilmasto Saksan
mannermai-simpia. Königsbergissä vuoden keskilämpö -j- 7,2°
C, tammikuun — 3,7 °C. Sadetta 560-690 mm
vuodessa. — Metsää 011 n. 17,4 % maan
pinta-alasta, pääasiallisesti havupuuta. —
Taloudellisesti I.-P. 011 Länsi-Saksasta takapajulla.
Maanviljelys on pääelinkeino, 55,2 % maasta on
peltoa ja puutarhaa; pääviljalajit ovat ruis (sato

0.73 milj. tonnia 1909) kaura, ohra; perunasato
2,s milj. tonnia; myös pellavaa viljellään. —
Maanviljelyksen rinnalla 011 karjanhoito: lehmiä
l,i8 milj., sikoja 1,15 milj., lampaita 0,5 milj.,
hevosia (kiitettyjä rotuhevosia) 0,47 milj. (1907).
— Vuorityötä ei ole; meripihkaa saadaan
Sam-landilta, turvetta soista, sitäpaitsi savea ja
kalkkia. — Teollisuus, paitsi parin kaupungin laiva-,
rauta-, kone-, kangas- y. m. teollisuutta, on
vähäpätöinen, etupäässä olut- ja viinateollisuutta.
Kauppa on muutamista joensuusatamista
sangen vilkas. Paitsi kouluja ja oppilaitoksia on

1.-P:ssa yliopisto Königsbergissä. —
Hallinnollisesti I.-P. jaetaan kolmeen hallitusalueeseen,
Königsberg, Gumbinnen ja Allenstein. Preussin
edustajakamariin I.-P. lähettää 32 edustajaa,
herrainhuoneeseen 24. — I.-P:ssa on
varhaisista ajoista asti asunut kaksi heimoa,
liettualaiset, jotka vielä nytkin asuvat maakunnan
koillisosassa, ja sukupuuttoon kuolleet
preussilaiset (prüsaij, joista maakunta on saanut
nimensä; 1283 kukisti heidät Saksalainen
ritarikunta, jonka suurmestari, Brandenburgin
raja-kreivi Albrekt muutti maan Puolan
yliherruuden alaiseksi herttuakunnaksi 1525. V. 1618 maa
joutui Brandenburgin vaali ruhtinaskunnalle; OI i
-van rauhassa 1660 tunnustettiin Preussin suve-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0645.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free