- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1203-1204

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itä-Rooman keisarikunta - Itä-Rumeelia - Itä-Siperia - Itäsuomalainen karjarotu, ks. Lehmä - Itä-Suomen karja, ks. Lehmä - Itä-Suomi, ks. Suomi - Itä-Turkestan - Itävallan arkkiherttuakunnat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1203

keisari sai urhoollisesti taistellen surmansa.
Sen-jälkeen turkkilaiset vielä valloittivat länsimaiset
ruhtinaskunnat Kreikassa, Trapezuntin
valtakunnan y. m. [„Corpus historiæ byzantinæ" (1648
seur., 1728 seur.) : „Corpus scriptorum historiæ
byzantinæ" (1828-97); Gibbon, „History of the
decline and fall of the Roman Empire" (uusin
pain. 1896-1900); Finlay, „History of the Byzantin
and Greek empires" (1853-54); Hertzberg,
„Geschichte der Byzantiner u. d. osmanischen Reiches"
(1883) ; Neumann, „Die Weltstellung des byz.
Reichs vor den Kreuzzügen" (1894) ; Norden, „Das
Papsttum u. Byzanz"; Pears, „Tlie destruction
of the Greek Empire" (1903); Roth,
„Geschichte des byz. Reichs" (1904); Grenier,
„L’em-pire byzantin" (1904); v. Scala (Helmolts
Weltgeschichte V).] G. R.

Itä-Rumeelia 1. (v:sta 1885) E t e 1 ä-B u 1 g a
a-r i a, Bulgaariaan liitetty ent. Turkin maakunta
Balkanin eteläpuolella; 32,594 km3 ja 1,174,535
as. (1905), enimmäkseen bulgaarialaisia. I.-R.
käsittää ylisen Maritzan ja Tundzan jokialueet;
siellä on tuottavia peltomaita ja puutarhoja.
Pääkaupunki Filippopoli. — Berliinin
kongressissa 1878 I.-R. tehtiin kenraalikuvernöörin
hallitsemaksi itsehallinnolliseksi provinssiksi,
mutta Filippopolissa 17 p. syysk. 1885
tapahtuneen vallankumouksen jälkeen I.-R. liittyi
Bulgaariaan. Tähän Turkki huhtik. 1886 suostui

(W. S-m.)

Itä-Siperia, Venäjän ent.
kenraalikuverne-mentti Siperiassa, käsitti Rannikkoalueen,
Amurinmaan, Transbaikalin ja Irkutskin
provinssit sekä Jakutskin ja Jenisseiskin kuvernementit.
Jaettiin 1888 Amurinmaan ja Irkutskin
kenraali-kuvernementteiliin. (W. S-m.)

Itäsuomalainen karjarotu ks. Lehmä.

Itä-Suomen karja ks. Lehm ä.

Itä-Suomi ks. Suomi.

Itä-Turkestan, myös K a s g a r i a, kiin.
T i a n s a n N a n 1 u, turkk. Altisahar,
Keski-Aasiassa, osa Kiinan maakuntaa Sintsiang,
n. 712,000 kma. Se on n. 1,000 m yi. merenp.
oleva ylätasanko, osaksi aroa, sisä-osissaan
enimmäkseen lentohiekka-erämaita, joista suurin
Takla-makan. Idässä se huomaamatta yhtyy
Go-biin, etelässä on rajana Kuen-lun ja Altvn-tag,
lännessä Pamir sekä Alai, pohjoisessa Tiansan,
vuoristoja, joiden yli käyvät solatiet eivät
missään ole alle 3,400 m yi. merenp. Näiltä
reuna-vuorilta lähtee lukuisia jokia, tehden vuorten
juuret viljelyskelpoiseksi keidasvyöliykkeeksi;
ne kuivuvat enimmäkseen hiekkaan,
ennättämättä I.-T:n halki sen pohjoisreunaa pitkin
virtaavaan Tarimiin. Tarimiin asti pääsevät
Khaidyk-gol ja Aksu pohjoisesta, lännestä
Kas-gar, etelästä Jarkand, Khotan 1. Karakas, Kerija
sekä Tsertsen. Tarimin laskuna on Lop-nor,
sarja vähäisiä, soiden ympäröimiä järviä I.-T:n
itäosassa. — Ilmasto on todistettavasti ollut
aikaisemmin suotuisampi; nykyään sangen kuiva,
puhtaasti mannermainen; Jarkandissa heinäkuun
keskilämpö 27.6° C, tammikuun — 6° C.
Kesäaikaan nousee pohjatuulilla hirvittäviä
hiekkamyrskyjä: tavallisellakin säällä ilma on täynnä
tomuhiukkasia. — Kasvullisuus erämainen, tai
puuttuu kokonaan, vesien varsilla laajoja
kaislikkoja, vuorten rinteillä metsikköjä ja
.ylempänä alppi niittyjä. — Eläimistöstä mainittakoon

1204

tiikeri, irbis, korsakki-kettu, sakaali, villikameli
Lop-norin erämaassa, villihevonen, dziggetai,
antiloopit, jänikset ja hyppyhiiret sekä vesistöjen
rantamilla suuret vesilintuparvet. — Asutuksen
rotusekoitus on suuri, varsinkin kaupungeissa;
pääasiallisesti se on muodostunut erilaisista
mongolilaisista aineksista. Maalaiset ovat
enimmäkseen uiguureja, hunnien jälkeläisiä; lännessä
heihin sekaantuu arjalaisia. Paimentolaisina
kuljeksii vuorilla pohjoisessa kirgiisejä; Lop-norin
tienoilla asustaa kalmukkeja. Uskonto on
laimeaa islamia. Asujamiston lukumäärä
epätietoinen, tuskin yli ]/2 milj. Maanviljelys hyvin
kastelluissa keitaissa tuottaa riisiä, maissia,
hirssiä, ohraa, vehnää, hamppua, monenlaisia
hedelmiä: omenoita, viikunoita, aprikooseja,
saksanpähkinöitä, viinirypäleitä y. m. Kotieläiminä
pidetään jakki-härkää, lammasta, hevosta,
kamelia, aasia. Ennen kukoistava kutomo- ja
nahkateollisuus on nyt vähäinen. Kultaa ja nefriittiä
saatiin jo vanhana aikana Khotanin luota;
vuorissa on mainiota kivihiiltä, hopea-, lyijy-,
kupari- ja rautamalmeja, joita kuitenkaan ei juuri
käytetä. Kauppa kulkee etupäässä Kiinaan
karavaanitietä Tarimin pohjoispuolitse.
Englantilaiset ja venäläiset koettavat suunnata sitä omille
alueilleen. — I.-T:n pääkaupunki on Urumtsi,
jossa asuu Sintsiangin kenraalikuvernööri;
tärkeitä ovat myös Turfan, Khami, Jarkand,
Kas-gar ja Khotan. — I.-T:n historia on alkanut
hyvin varhain. Se joutui aikoinaan
kreikkalaisen ja intialaisen sivistyksen kanssa
kosketuksiin; 2:sella vuosis. e. Kr. maa tuli Kiinan
haltuun; uskonnoksi tuli buddlian-oppi; myös
nesto-rialaisilla on täällä lähetysalue; 10:nnellä vuosis.
levisi maahan islami. V. 1218 Tsingis-kaani
anasti I.-T:n, 1678 se joutui kalmukkien käsiin.
1757 toistamiseen kiinalaisten. Heitä vastaan
maan asukkaat islamilaisina nousivat yhä
uudelleen päästen vihdoin joksikin ajaksi
Jakub-Begin johdolla Dzungaarian dungaanien
menestyksellisen kapinan innostamina kiinalaisten
herruudesta (1865). Jakub-Begin, I.-T:n Englannin
ja Turkin tunnustaman emiirin kuoltua 1877
kiinalaiset uudelleen valtasivat maan. E. E. K.

Itävallan arkkiherttuakunnat, Tonavan
kummallakin puolen Saksan ja Unkarin välissä
sijaitsevat itävaltalaiset kruununmaat. -— 1. A 1
a-Itävalta, saks. Niederösterreich,
virall. Österreich tinter der Enns, s. o. Ennsin.
Ylä-Itävallan vastaisen rajajoen alapuolella
sijaitseva, on I:n valtion ja sen saksalaisen
asutuksen kantamaa; alue 19.854 km’, 3,492.660 as.
(arv. 1908), 175 km5:llä. — Tonava jakaa A.-I:n
kahtia: etelä-osan täyttävät suurimmaksi osaksi
Pohjoisten Kalkkialppien itäpää
flysch-edusta-vuorten reunustamana; nämä päättyvät
Wienin luoua Wienerwald-nimisinä Kalilenbergiin
(438 m). Idässä vuoristo päättyy jyrkästi
Wienin alanteeseen; juurella on runsaasti kuumia
lähteitä. Tämän eteläpuolella pistää A.-I:n
sisälle Alppien keski vyöhykkeen vuoria, joista
haarautuu koilliseen Leitha-vuoristo, Wienin
alanteen itäraja ja rajavuori Unkaria vastaan.
Tonavan pohjoispuolella kuuluu länsi-osa Böömin
graniitti-ylänteeseen, koillis-osa on tertiääristä
kumpumaata jura-kallioineen. Sen eteläpuolella
leviää Marcilfeld, Wienin alanteen jatko,
aikoinaan Unkarin pustan luontoinen, mutta aikoja

Itä-Rumeelia—Itävallan arkkiherttuakunnat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0648.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free