- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1207-1208

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itävallan perimyssota - Itävalta (Österreich)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1-223

Itävalta

1208

täytynyt kohdistaa huomionsa Espanjaa vastaan
käytyyn merisotaan, muodosti keskisen Reinin
varsille n. s. „pragmaattisen armeian", joka
Yrjö II:n johdossa voitti ranskalaiset
Dettingenin taistelussa (kesäk. 27 p. 1743).
Englantilais-itävaltalaisten aseiden menestys loihti nyt esiin
kaksi suurta liittokuntaa. Wormsissa, syysk.
13 p. 1743, Englanti, Itävalta ja Sardinia
yhtyivät liittoon, ja jouluk. 20 p. s. v. onnistui
englantilaisten aikaansaada Saksin ja Itävallan
välinen sopimus; edellinen cli suunnattu Ranskaa,
jälkimäinen Preussia vastaan. Toisaalla Ranska
ja Preussi uudelleen liittyivät toisiinsa, kesäk.
5 p. 1744 solmien liiton, jonka päämääränä oli
Böömin valloittaminen Kaarle VHrlle. Fredrik
II :n ollessa muodostamaisillaan Venäjän,
Ruotsin ja Preussin välistä kolmiliittoa, pakotti
Reinin yli kulkeneen itävalt. armeian
menestyksellinen toiminta hänet hyökkäämään Böömiin.
(„Toinen Sleesian sota", 1744-45). Otaksuessaan
liittolaistensa tehokkaasti edistävän hänen
hyökkäystään F. pettyi; Ludvik XV:n sairastumisen
johdosta ranskalaisten sodankäynti pitkiksi
ajoiksi herpoutui, Kaarle Albert kuoli (tammik.
20 p. 1745), ja hänen seuraajansa teki Itävallan
kanssa Füssenin rauhan (hulitik. 22 p. 1745).
Eikä näissä vastuksissa kyllin. Preussin
harventuneen armeian, joka ylivoimaisten
vihollisjoukkojen tieltä oli peräytynyt Sleesiaan,
lannisti tyytymättömyys ja epätoivo. Ministeri
v. Brühl aikaansai, jo tammikuussa
yhdistet-tyään Preussin vastustajat Varsovan neliliittoon,
toukok. 18 p. 1745 Itävallan ja Saksin välisen
sopimuksen, joka tarkoitti Preussin saattamista
sekä maantieteellisesti että valtiollisesti
Brandenburgin vaalirulitinaskunnan aikuiseen asemaan.
Tiedettiinpä Venäjän lähentelevän Preussin
saar-tajia. Mutta v. Brühlin juonikkaat hankkeet
luhistuivat kerrassaan preussilaisten voitettua
itävaltalaiset ja saksilaiset Hohenf riedbergin
(ks. t.) mainehikkaassa taistelussa. Vielä samana
vuonna kärsittyään Soorin ja Kesselsdorfin
tappiot, Maria Teresian täytyi Dresdenin
rauhanteossa (jouluk. 25 p. 1745) toistamiseen luopua
Sleesiasta.

Banskalaiset, jotka Fredrik II jälleen oli
jättänyt oman onnensa nojaan, jatkoivat
menestyksellisesti sodankäyntiään Belgiassa. Moritz
Saksilainen sai englantilaisista, hollantilaisista
ja itävaltalaisista, jotka hän jo aiemmin oli
lyönyt Fontenoy’n taistelussa (ks. t.), Bocoux’n
(lokak. 11 p. 1746) ja Lawfeldtin (heinäk. 2 p.
1747) voitot. Ylä-Italiassa sitävastoin sotaonni
oli itävaltalaisille myötäinen (Piacenzan ja
Bot-tofredon voitot kesällä 1746); merellä ja
Kanadassa taas englantilaiset veivät ranskalaisista
voiton. Vasta pitkien neuvottelujen jälkeen
raskaitten sotataakkojensa uuvuttamat merivallat
ja Ranska vahvistivat Aachenin rauhanteon
(lokak. 18 p. 1748), johon Itävalta joulukuussa
pakosta yhtyi. Joskin sen täytyi luovuttaa
Slee-sia Preussille sekä Parman, Piacenzan ja
Guas-tallan herttuakunnat Espanjan Bourboneille, oli
se kuitenkin loistavasti puolustanut
suurvalta-asemaansa. Pragmaattinen sanktsioni jäi
täyteen voimaansa, ja Maria Teresian puoliso, Frans,
tunnustettiin Saksan keisariksi. Merkitsevimmät
saavutukset Itävallan perimyssota tuotti
suurvallaksi kohonneelle Preussille. Voitollisesti se

oli ensimäiset iskunsa iskenyt siinä valtavassa
kaksinkamppailussa, jota Itävalta ja Preussi
toistasataa vuotta keskenään kävivät
johtovallasta Saksan valtakunnassa.

[Kirjallisuutta: Paitsi art:issa Fredrik II
ja Maria Teresia lueteltuja teoksia
mainittakoon Galitzinin „Allmän krigshistoria"
(ruotsinnos), Uusi aika, III, jossa on laaja
kirjallisuusluettelo. Uudempia teoksia: Heigel, „Der
österreichische Erbfolgestreit und die
Kaiserwahl Karls VII": Grünhagen, „Gesch. des ersten
Schles. Krieges"; Crousse, „La guerre de la
succession d’ Autriche dans les provinces
belgi-ques"; Moris, „Opérations militaires dans les
Alpes et les Apennins pendant la guerre de la
succession d’Autriche"; Pajol, „Les guerres sous
Louis XV", 2, 3; Beer, „Der Friede von Aachen"
(Archiv f. österr. Gesch., 47).] -Iskm-.

Itävalta (saks. Österreich, ransk. Autriche,
lat. Austria), monen valtiollisen osan muodostama
valtio (keisarikunta), joka on toinen pääosa
I.-Unkarin monarkiassa; nimitetään myös
kantamaittensa, I:n arkkiherttuakuntain ja
Unkarin välisen rajajoen Leithan mukaan C i
s-leithaniaksi, Unkaria
Transleitha-n iäksi. I:n ainoa virallinen nimitys on „Die
im Reichsrate vertretenen
Königreiche und Lände r". — P i n t a-a 1 a
300,193 km’; 28,264,049 as. (arv. 1908), 94
henkeä kmMlä. I:n valtakunnanneuvostossa
edustetut maat, niiden pinta-ala ja väkiluku sekä
asukastiheys (arv. 1908) ovat:

Nimi ja arvo. km2 as. km*:llä
Ala-Itävalta,
arkki-h^rttuakunta...... 19,854 3,492,660 175
Ylä-Itä valta,
arkki-herttuakunta...... 11,994 840,909 70
Salzburg, herttuakunta 7,163 214,651 30
Steiermark, „ 22,449 1,432,483 64
Ivärnten, „ 10,333 378,230 36
Krain, „ 9,965 521,808 52
Triest, alueineen . . . . 95 203,959 —
Görz ja Gradisca, ruht, kreivikunta....... 2,927 249,048 85
I st r i a, mark-kreivikunta 4,951 379,817 76
Tiroli, ruht, kreivikunta 26,690 909,244 34
Vorarlberg, maa .... 2,570 143,781 56
Böömi, kuningaskunta . 51,967 6,708,206 129
Määri, mark-kreivikunta 22,231 2,591,971 117
Sleesia, herttuakunta . 5,153 754,156 147
Galitsia, kuningaskunta 78,532 7,999,259 102
Bukovina,
herttuakunta . ... ,...... 10,456 802,102 77
Dalmatsia,
kuningaskunta ........... 12,863 641,765 50

— I. on mannervaltio; merenrannikkoa
sillä on ainoastaan lounaassa, missä n. s. K ii
s-t e n 1 a n d (Görz ja Gradisca, Triest alueineen
sekä Istria) ja Dalmatsia (joka on muusta I:sta
Unkarin alueen erottama) ulottuvat
Adrian-me-reen; sen rannikko on runsassaarinen, yleensä
korkea ja hyväsatamainen positiivisen
rannan-muutoksen kautta muodostunut. —
Pinnanmuodostus on vaihteleva; voidaan erottaa
neljä, toisistaan tykkönään poikkeavaa aluetta,
joissa kaikissa vuoristot ovat vallitsevina: ’/«
koko I:n pinta-alasta on vuorimaata.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0650.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free