- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1209-1210

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itävalta (Österreich)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1-223

Itävalta

1210

1. Alppien tertiäärikauden poimuvuorijonot
täyttävät, Itä-Alppien kolmena päävyökykkeenä,
Vorarlbergin, Tirolin, Salzburgin, Kärntenin
kokonaan sekä osia Steiermarkista (melkein
kokonaan), Ylä- ja Ala-I:sta, Görzistä ja Gradiscasta
sekä Krainista, yhteisellä nimellä I:n
alppimaat. Itä-läntistä suuntaa kulkevat
vuoristo-jonot (korkein, myös koko I:n, huippu on
eteläiseen Kalkki-Alppi-vyöhykkeeseen kuuluva
Ort-ler 3,905 m, lähellä Sveitsin rajaa) ovat yleensä
vaikeakulkuisia, hyviä solia harvassa;
tärkeimmät Stilfser Joch, Brenner sekä Semmering.
Idässä Itä-Alpit päättyvät tertiääriseen
kumpu-maahan, joka välittää siirtymisen I:n rajojen
ulkopuolella olevalle Unkarin tasangolle. Ylä- ja
Ala-I:ssa on Alppien pohjoispuolella
ylätasanko-mainen edustamaa, Tonavan laakso, joka
idässä jatkuu Wiener waldin katkaisemana
Wienin tertiääriseen alanteeseen. Tämä
rajoittuu idässä L e i t h a-vuoriin, pohjoisessa
jatkuen Marchfeldiu tasankoon.

2. Tonavan laaksomaasta pohjoiseen on
Böömin lohkomaa, etupäässä vanhoista
kivilajeista graniitista, gneissistä sekä siluuri- ja
kivihiilikauden muodostumista syntynyt.
Saksaan päin sitä rajoittavat Böhmerwald,
Erzgebirge ja Sudeetit, joiden sisäpuolella maa
koh-tautuu böömiläis-määriläisistä vuorista etupäässä
pohjoista suuntaa. Idässä tämän alueen
äärimmäinen osa on Niedere Gesenke, painanne
Altva-terista (1,490 m), itään päättyen Weisskirchenin
luona n. s. Määrin porttiin, jonka toisella
puolen alkavat Karpaatit. Etelään Weisskirchenistä
erottaa nämä molemmat alueet toisistaan
ter-tiäärinen kumpumaa, etelässä päättyen
Marchfel-diin. Böömiläiseen lohkomaahan kuuluvat: Böömi
kokonaan, Määri ja Sleesia suurimmaksi osaksi
sekä Ylä- ja Ala-I:n pohjoisseudut.

3. I:n itäisimmässä osassa vallitsevat
Karpaatit, rajavuoret Unkaria vastaan, synnyltään
Alppien aikuiset, mutta kokoonpanoltaan niistä
suuresti eroavat vallitsevine
flysch-hiekkakivi-neen sekä säännöttömine vyöhykkeineen.
Ivar-paattien edustalla pohjoisessa leviää pohjoiseen
ja kaakkoon kaltautuva, osaksi kumpumainen
osaksi tasainen, etupäässä nuorempien ainesten
muodostama, laajalti löss-peittoinen edustamaa.
Karpaattimaihin kuuluvat Galitsia, Bukovina ja
osia Määristä ja Sleesiasta.

4. Alppien jatkoa kaakossa ovat Karstin ja
Di-naristen alppien täyttämät, etupäässä läpäisevästä
kalkkikivestä syntyneet poimettuneet
karsti-maiset rannikkomaat, joihin kuuluvat
Triest, Istria ja Dalmatsia sekä osaksi Krain
ynnä Görz ja Gradisca; paitsi näitä myös
I.-Unkarin yhteisesti hallitsemat Bosnia ja
Hertsegovina.

Jokia on runsaasti, osaksi jäätikköseuduilta
lähtevinä vesirikkaita. Suurin osa I:aa, 54%,
kuuluu Mustan-meren vesialueeseen ; päävirta T
o-nava; sen pituudesta on kuitenkin ainoastaan
373 km I:n sisäpuolella, koko tällä matkallaan
höyryaluksilla kuljettava. Tonavan lisäjoista
joko osaksi tai kokonaan virtaavat I:n alueella
March, Sereth, Pruth vasemmalta, Inn, Traun,
Enns, Leitha, Raab, Drava ja Sava oikealta.
Mus-taan-mereen laskevista joista Dnestr ja Dnepr
ovat myös osaksi I:n rajojen sisäpuolella.
Pohjanmeren vesi-alue käsittää 18 s. o. Melnikistä

kulkukelpoisen Elben ja sen kuljettavan
lisä-joen Moldavan, sekä Reinin; Itämeren altaaseen
laskee 16 % Oderin ja Veikselin kautta,
Adrianmereen 12 °/0 Etsehin, Pon, Isonzon, Narentan
y. m. kautta. Karstimaat ovat kuuluisat
katoavista joistaan ja omituisista järvistään
(Zirknitz-järvi). Useimmat järvet ovat Alppimaassa
[Hallstätter (9 km2), Wolfgang (13 km2), Traun
(26 km2), Atter (47 km2), Wörther-järvet],
vähemmän Böömissä.

Ilmasto kokonaisuudessaan on
mannermainen; Alppien eteläpuolella, Lombardiaan
aukenevissa laaksoissa ja Adrian rannalla ilmasto on
samanlainen kuin Välimerenmaissa yleensä,
sateita syksyllä ja talvella, paikoitellen hyvinkin
runsaasti; Crkvice Etelä-Dalmatsiassa (Cattaron
luona) on Euroopan saderikkain paikka, 4,642 mm
v:ssa, Zarassa 823 mm, v:n keskilämpö -f- 15,3° C,
tammikin + 6,7° C, heinäk:n + 25° C. Bozenissa
(290 m korkealla) Etelä-Tirolissa sataa 757 mm,
v:n lämpö -(-11,7° C, tammik:n 0°, heinäkin
+ 22,5°C. Alppimaassa lämpö alenee ja sademäärä
kohoaa ylemmäksi noustaessa (sademäärä
lisääntyy 2,000 mm:iin asti). Poikkeuksena ovat
suljetut umpilaaksot, kuten Klagenfurtin, jossa 440
m:n korkeudella v:n keskilämpö on -f- 7,2°C,
tammikin — 6,4°C, heinäk:n -f- 18,s0C; sademäärä on
suuri, 1,037 mm. — Böömin reunavuorten
ympäröimässä painanteessa sademäärä alenee n. 400
mm:iin, riittäen kuitenkin kasvullisuudelle, koska
se tulee kesäkuukausina. Praagin keskilämpö
+ 8,s°C, tammik:n —1,5°C, keinäk:n + 19,s0C,
Sademäärä 550 mm. Wienin vastaavat luvut ovat
9,2, 1,7, 19,6, 650, Lembergin, Karpaattien
pohjoispuolella 8, 3,6, 19,4, 823. Tuulet käyvät etupäässä
lännestä ja lounaasta; paikallisia, omituisia
tuulia ovat föhn pohjoisilla Alpeilla, bora ja scirocco
Adrian rantamailla.

Kasvullisuus. Välimeren vyöhykkeen
kasvullisuus macchioineen, viini-, öljypuu-,
mul-peripuu-istutuksineen, laakereineen ja
etelänlie-delmineen vallitsee ainoastaan Adrian-meren
saarilla sekä kapealla rantakaistaleella. Muuten I:n
kasvullisuus on keski-eurooppalaista tammi-,
lehtikuusi- ja koivumetsikköineen sekä laajoine
kuusi-ja mäntymetsineen, missä asutus ei ole niitä
muuttanut vainioiksi tai karstiseutujen
kalkkikallioi-den kuivuus ja hedelmättömyys ja alppiseutujen
ilmastosukteet aseta niille rajoja. Bukovinassa
ulottuu I:n alueelle Mustan-meren kasvistoalueen
muotoja: turk. pähkinäpuita, vaahteroita.

Eläimistö, paitsi Dalmatsiassa, kuuluu
palearktiseen alueeseen. Metsissä ja vuoristoissa
on säilynyt petoeläimiä, vars. Karpaateilla karhu,
susi, kettu, ilves, villikissa, Dalmatsian saarilla
sakaali; tavataan myös kauriita, gemssi,
alppi-murmeli ja jänis, metsäkarju ja trappi
Galit-siassa. Karstimaan maanalaisissa vesissä elelee
olmi; matelijoita on sarvi- ja hiekkakyy
(Ceras-tes cornutus jaVipera ammodytes).

Asutus. I:n ominaisesta asemasta on ollut
seurauksena, että tänne on joutunut niin monta
eri kansallisuutta ja pinnanmuodostus
monine eristettyine ja erilaisine alueineen on
suojellut ne yhteensulautumiselta. Ulkopuolella
varsinaisia asuma-alueitaan Ylä- ja Ala-I:ssa ovat
saksalaiset (9,17 milj.; v. 1900, samoin
seuraavat) aikaisemmin hallituksen ja kirkon
suosimina levinneet uutisasuttajina kaikkiin I:n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0651.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free