- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1211-1212

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itävalta (Österreich)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1-223

Itävalta

1212

maihin ja muodostavat yleensä muita
korkeammalla kehitysasteella olevina tärkeän,
sivistyksellisesti ja taloudellisesti toimintakykyisen
aineksen. Heillä myöskin on ollut ennen 1867
valtiollinen valta käsissään. Sillä I:n
slaavilaiset kansat, jotka ovat saksalaisia paljoa
lukuisammat (14.3 milj.), asuvat enimmäkseen
toisistaan erotettuina, sivistysaste hyvin erilainen,
saksalaisten sivistyskansaa ylimalkaan alempi.
Tasa-arvoisia sivistyksellisesti ja viime aikoina
valtiollisestikin ovat Böömin, Määrin ja Sleesian
slaavilaiset asukkaat, tsekkiläiset, joita
itäisten heimolaistensa slovaakkien kanssa
on 5,95 milj. I:n rajojen sisällä. Nämä sekä
Galit-siassa ja Bukovinassa asuvat puolalaiset
(4,56 milj.) ja ruteenit (3,ss milj.)
muodostavat T:n p o h j o i s-s 1 a a v i 1 a i s e n ryhmän.
E t e 1 ä-s 1 a a v e i h i n kuuluvat sloveenit
(l,i9 milj.) Krainissa ja s e r b o-k r o a a t i t
(0,7i milj.) Dalmatsiassa ja Küstenlandissa. Myös
kolmas Euroopan pääkansallisuuksista on I:ssa
edustettuna. Romaaneja ovat
romaania-laiset (0.23 milj.) Bukovinassa sekä
italialaiset ja kelttiläisten rhætieu
romaanilaistu-neet jälkeläiset 1 a d i i n i t (yhteensä 0,7! milj.)
Tirolissa, Küstenlandissa ja Dalmatsian
kaupungeissa.— Unkarilaisia on ainoastaan 9,516
Bukovinassa. — Juutalaisista ei ole erityistä
kansallisuustilastoa. Heidän suuri lukumääränsä
ilmenee I:n uskontoja käsittelevässä tilastossa.
Muita kansoja I:ssa on mustalaisia, a
1-banialaisiajaarmeenialaisia. —
Prosenteissa kansallisuudet I:n maissa jakautuvat
seuraavasti (1900; kursiivi osoittaa maan
lukui-sinta kansallisuutta)

ital., ladiineja
romaanialainia
serbo-kruaattejj
sloveeneja
ruteeneja
puolalaisia

tsekkejU,
slo-vaak.

saksalaisia

i
■__

Ylä-1..... 95 4,7 0,2 — 0,i — — —

Ala-1.....9.9,4 0,5 — — 0,x — — —

Salzburg . . .99,5 0,3 — — 0,i — — —
Tiroli ja

Vorarlberg 60,4 0,2 — — — — — 39,4

Steiermark . 68,7 0,i — — 31,2 — — —

Kärnten. . . 7^,8 — — — 25,i — — —

Krain .... 5,6 0,i — — 9^,2 — —

Küstenland. 2,7 0,1 — — 29,9 20,2 — -’/7,l

Böömi.... 37,3 62,7 — — — — — —

Määri .... 27,9 72,4 0,7 — — — — —

Sleesia . . . J,Jh7 22 33,2 — — — — —

Galitsia ... 2,9 0,i 5J,7 42.3 — — — —

Bukovina . . 22,1 0,i 3,7 41,2 — — 32,8 —

Dal matsi a . 0,4 0,2 — — 0,t 96,7 — 2,6

Yhteensä 35,8 23,2 16,6 13,2 4,7 2,8 0,9 2,8

I: n eri maiden asukastiheys ei osoita
suuria vastakohtia. Suuremmilla
teollisuusalueilla, varsinkin Böömissä ja Määrissä, asutus
on huomattavasti tihentynyt (piirissä
Mährisch-Ostrau 490 as. km3:llä* Teplitz 456 j. 11. e.)
jotavastoin muutamat alppiseudut ovat
silmiinpistävän harvaan asuttuja (Imstin ja
Land-eckin piireissä 12 as. km3:llä).
Ylisyntynei-syys on (1907) 311,923 1. 11,3
Asukas-hiku ei kuitenkaan lisäännv koko tällä määrällä.

sillä siirtolaisuus maasta on suuri: 1909
143,532 henkeä (itävaltal.). Matkan pää ovat A
me-riikan Yhdysvallat ja myös Kanada. — Eli
n-keinoluokkien prosentit 1900 (1890) ovat:
maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen 60,»
(64,4), teollisuuden ja vuorityön 23,s (21,1),
kaupan ja liikenteen 12,4 (10,6); lisäksi oli sotilaita
2,i % (2,8 %), virkamiehiä ja vapaiden ammattien
harjoittajia 3,9 % (3.6 %), palvelijoita 4,» %
(6,1%) muita 1,7% (2%).
Uskontunnustukset I:ssa eivät ole uiin moninaiset kuin
kansallisuudet. Valtiouskontona on
roomalaiskatolilainen oppi, joka on vallitsevana
kaikkialla paitsi Galitsiassa ja Bukovinassa;
edellämainitussa 011 n. s. kreikkalais-unieerattuja, s. o.
paavin yliherruutta tunnustavia, suuri enemmistö.
Heidät luetaan myös katolilaisiin, joten näitä 011
91 % as. Kreikkalais-oikeauskoiset ovat
enemmistönä Bukovinassa (68,e %); yhteensä heitä
011 2,3 %. Evankelisia on 1,» %, hajallaan
kaupungeissa. Mooseksenuskolaisia on 4,7 %, vars.
Bukovinassa (13,2 %) ja Galitsiassa (11,1 %) ;
Ala-I:ssa heitä on 5.i % (kaikki luvut v:lta 1900)
Sivistysolot hyvin kirjavat. Kansanopetus
perustuu asetukseen v:lta 1869, jonka mukaan
kuntien on ylläpidettävä kansakoulut; samalla
säädettiin yleinen koulupakko, joka
kuitenkin on vain näennäinen, sillä 6 v. täyttäneistä oli
(1900) 24 % lukutaidottomia; 10 v." täyttäneistä
oli lukutaidottomia: tsekkiläisiä 5,4%,
saksalaisia 6,9%, italialaisia 17,7%, sloveeneja 31,6^,
puolalaisia 52,6 %, romaanialaisia 75,9 %,
serbo-kroaatteja 76 %. ruteeneja 76,6 %. Kansakouluilla
ja keskikouluilla on opetusministeriöstä
riippuva maakunnallinen ja paikallinen
hallintovirastonsa. Yliopistot, joita on 8, nim. Wienin,
Grazin, Innsbruckin, Praagin 2 (saks. ja tsek.),
Lembergin, Krakovan ja Czernowitzin, sekä
teknilliset (7), maataloudelliset (1) v. m.
korkeakoulut, vuoriopistot (2), taideopistot ja
teologiset oppilaitokset ovat välittömästi
opetusministeriön alaiset. Yliopistoissa opiskelevien
lukumäärä oli kev. 1908 22,734: näistä oli
prosenteissa: saksalaisia 39,o, puolalaisia 22,4,
tsekkiläisiä 16,5, ruteeneja 4,9, etelä-slaavilaisia 8,9,
italialaisia 2,s, romaanialaisia 1, unkarilaisia 0,«, muita
4,4. -— Mooseksenuskolaisia oli 16,1 %
ylioppilaista. — Oppineitten seuroja, Wienin (saks.),
Praagin (tsek.), Krakovan (puol.) tiedeakatemiat
y. m., kirjastoja y. m. kokoelmia, tieteellisiä
laitoksia j. n. e. on- useimmissa suurissa
kaupungeissa. Sanomalehdistö on
vaikutusvaltainen, useasti juutalaisten käsissä. V. 1909 oli
saksalaisia sanomalehtiä ja aikakauskirjoja 2,172,
tsekkiläisiä 1,037, puolalaisia 331. italialaisia 125,
sloveeninkielisiä 91, ruteenilaisia 52,
serbo-kroaat-tilaisia 32, romaanialaisia 10, lisäksi muun- ja
sekakielisiä, yhteensä 3,952. —

Elinkeinot ovat ylimalkaisesti katsoen
vasta kehittymässä. Saksalaisten ja
tsekkiläis-ten alueilla ollaan paljon edellä muista;
luoteesta ja lännestä käsin teollisuuden merkitys
vähenee ja taloudellisen toiminnan voimakkuus
alenee. — Maataloudelliset elinkeinot
ovat tärkeimmät. I:n pinta-alasta on peltomaata
36,« %, niittyä ja laidunta 23,« %, viinitarhoja
0,8 %, metsämaata 32.« %, viljelykselle
kelpaamatonta 6,j %. Viljatuotannossa Böömi, Määri,
Galitsia. Ylä- ja Ala-1. ovat ensimäiset. Suurin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0652.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free